Palkkaus­jär­jes­telmää ei käytetä kunnissa täysi­mää­räi­sesti, selviää Talentian keväällä tekemästä palkka­sel­vi­tyk­sestä. Tehtä­vä­ku­vauksia ei ole tehty tai ne eivät ole ajanta­saisia, henki­lö­koh­taisia lisiä ja tulos­palk­kio­jär­jes­telmää käytetään vähän.

 

Ammatti­jär­jestö Talentia selvitti jäsen­ky­se­lyllä palkkausta huhti­kuussa. Kyselyyn vastasi noin 800 sosiaa­lialan palkansaajaa.

Palkkaus­jär­jes­tel­mästä on sovittu työeh­to­so­pi­muk­sissa. Kunnal­linen tymark­ki­na­laitos on ohjeis­tanut kuntia käyttämään sitä, ja ammat­ti­liitot koulut­tavat luotta­mus­miehiä joka vuosi. Silti järjes­telmä ei toimi. Työn vaati­vuuden arviointi (TVA) on kunnal­lisen palkkaus­jär­jes­telmän perusta, jolle palkkaus­jär­jes­telmä rakentuu. Varsi­nainen tehtä­vä­koh­tainen palkka määri­tellään TVA:n perus­teella. Jotta TVA voidaan tehdä, on oltava tehtäväkuvaus.

Löytyi paljon korjattavaa

Vain vajaa puolet vastaa­jista ilmoitti, että hänellä on tehtä­vä­kuvaus. Neljäsosa kertoo, että tehtä­vä­kuvaus ei ole enää ajan tasalla. Henki­lö­koh­taisia lisiä saa vajaa puolet vastaa­jista, mutta lisät ovat enimmäkseen alle 100 euroa.

Vain prosentti vastaa­jista ilmoitti saavansa rekry­toin­ti­lisää. Kolmasosa kertoi, ettei ylitöitä korvata. Niille, joille ylityötä korvattiin, maksettiin korvaus rahana ani harvoin, ja korvaus oli yleensä varsin pieni. Yleisin tapa korvata ylityö oli antaa se aikana.

Palkan­ko­ro­tukset ovat harvi­naisia. Viimeisen vuoden aikana vain joka kymmenes oli saanut palkan­ko­ro­tuksen. Palkkojen liuku­mista ei siis juurikaan tapahdu. Tulos­palkkio oli käytössä vain joka kuudennen työpai­kalla, työai­ka­pankki ei sen useammalla.

Kolmasosa palkkatutkimukseen osallistuneista kertoi, ettei ylitöitä korvata.

Selvi­tyksen perus­teella voi tiivistäen sanoa, että sosiaa­lialan työpai­koilla on paljon tehtävää niin työnan­ta­jilla kuin luotta­mus­mie­hillä, jotta järjes­telmä tulisi käyttöön. Työeh­to­so­pi­muk­sis­sahan määri­tellään vain kunkin hinnoit­te­lu­kohdan alin mahdol­linen palkka. Jotta järjes­telmä toimii kannus­ta­vasti ja palkit­se­vasti, on kaikkia sen osia käytettävä.

Jokai­selta palkan­saa­jalta vaaditaan myös tietoi­suutta palkanmuodostumisesta.

Palkkaerot kunnan ja yksityisen välillä vaihtelevia

Yleisesti on ajateltu, että yksityinen sektori maksaa paremmin kuin julkinen sektori. Näin ei ole sosiaa­lia­lalla. Useimpien nimik­keiden kohdalla kunta­työ­nan­tajan maksama palkka on parempi kuin yksityisen työnan­tajan maksama. Poikkeuk­siakin kuitenkin on, puoleen ja toiseen. Lisäksi viime aikoina yksityisten palve­lun­tuot­tajien valmis­tau­tuessa sotekuntoon on havaittu palkkojen polke­mista ”ota tai jätä” -sopimuksin. Talentia-lehti on kirjoit­tanut näistä tapauk­sista keväällä.


Tehtä­vä­koh­tainen palkka, kokopäi­vä­työssä olevat, mediaani*
(Tehtävä: kunta/yksityinen)

Osasto­pääl­likkö tai vastaava: 3 718 euroa / 3 274 euroa
Johtava sosiaa­li­työn­tekijä: 3 427 euroa / 3 227 euroa
Sosiaa­li­työn­tekijä: 3 002 euroa / 3 241 euroa
Vanhustyön yksikön johtaja: 3 514 euroa / 3 033 euroa
Lasten­suo­je­lu­yk­sikön johtaja: 3 452 euroa
Toimin­tayk­sikön johtaja: 2 826 euroa / 2 908 euroa
Päivä­kodin johtaja: 2 705 euroa / 2 755 euroa
Lastentarhanopettaja/sosionomi: 2 350 euroa / 2 132 euroa
Sosiaaliohjaaja/sosionomi : 2 431 euroa / 2 397 euroa
Kotipal­velun ohjaaja: 2 650 euroa / 2 279 euroa
Vastaava ohjaaja: 2 575 euroa / 2 701 euroa
Perhetyöntekijä/ohjaaja: 2 382  euroa / 2 517 euroa
Lasten­suo­je­lu­lai­toksen ohjaaja: 2 286 euroa / 2 246 euroa
Kehitys­vam­maisten ohjaaja: 2 220 euroa /  2 173 euroa
Asumis­pal­ve­lu­yk­sikön ohjaaja: 2 164 euroa / 2 296 euroa


Sosiaa­li­työn­te­ki­jöi­täkin voi houku­tella palkalla – porkkanat eivät enää riitä

Työn vaati­vuuteen perustuva tehtä­vä­koh­tainen palkka vaihtelee kunnittain paljonkin. Kun kovasta sosiaa­li­työn­te­ki­jä­pu­lasta kärsivä Salla ilmoitti äskettäin hakuil­moi­tuk­sessa sosiaa­li­työn­te­kijän palkaksi KVTES:n minimin 2 731,41 euroa, niin samaan aikaan Jämsä tarjoaa 3 600 euron kuukausi­palkkaa. Sallan ilmoi­tuk­ses­sakin toki mainittiin, että palkka­toiveen voi esittää.

Forssassa on keksitty tarjota lasten­suojelun sosiaa­li­työn­te­ki­jälle 3 186 euron tehtä­vä­koh­taisen palkan päälle pariksi vuodeksi 200 euron rekry­toin­tilisä kuukausi­palkkaan, ja lisäksi 2 000 euron bonus­palkkio, jos työntekijä on pysynyt tehtä­vässä vuoden verran. Toinen kaksi tonnia toisesta vuodesta.

Pääkau­pun­ki­seu­dulla palkat ovat melko lähellä toisiaan. Lasten­suojelun sosiaa­li­työssä Helsinki maksaa 3 260 euroa, Espoo 3 177 euroa ja Vantaa 3 200 euroa. Aikuis­so­si­aa­li­työssä Helsinki maksaa 2 939 ja Espoo 3 019.

Lasten­suojelun sosiaa­li­työssä palkat näyttäi­sivät olevat yli 3 000 euron, aikuis­so­si­aa­li­työssä 3 000 euron molemmin puolin.

Päijät-Hämeessä hyvää kehitystä

Viime keväänä Talentian puheen­johtaja Tero Ristimäki ja alueasia mies Tanja Tuunainen-Vainio kävivät keskus­te­le­massa Päijät-Hämeen hyvin­voin­ti­kun­tayh­tymän sosiaa­li­pal­ve­luista vastaavan johtajan kanssa keinoista saada ammat­ti­hen­ki­lölain ehdot täyttäviä työntekijöitä.

Jämsä maksaa sosiaalityöntekijälle 3 600 euroa.

Paikal­liset luotta­mus­miehet tekivät myös työtä hartia­voimin. Loppu­tu­loksena kaikkia tyydyttävä tilanne, jossa lasten­suojelun sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden palkkoja nostettiin 3 500 euroon, aikuis- ja vammais­pal­ve­luiden sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden 3 300 euroon. Ikävä kyllä sosio­nomien palkkoja ei nostettu.

Paikal­lisen Etelä-Suomen Sanomien uutisessa sosiaali- ja perhe­pal­ve­luiden toimia­la­johtaja Mika Forsberg on tyyty­väinen tehtyihin palkka­rat­kai­suihin. Lisäksi hän toteaa, että myös työolojen ja koulut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suuksien tulee olla kunnossa, jotta työnte­ki­jöitä saadaan houkutelluksi.

Työnan­tajia voi myös kilpailuttaa

Kymen­laak­sossa työnte­kijät ovat saaneet palkkoja nousemaan kilpai­lut­ta­malla työnan­tajia. Asiasta kertoi paikal­linen Kymen Sanomat kesällä. Suhteel­lisen lähellä toisiaan sijait­sevat Kotka, Kouvola ja Hamina ovat yhtä ja samaa työssäkäyntialuetta.

Jos palkka ei lähde nousuun, voi hakea naapuriin ja pyytää parempaa palkkaa. Jos paikan ja lupauksen parem­masta palkasta sitten saa, voi vielä kysäistä, josko nykyinen työnantaja haluaisi pitää kiinni työnte­ki­jästään ja nostaa palkkaa.

Työnte­ki­jöiden vaihtuvuus on työnan­ta­jalle aina suuri talou­del­linen rasite. Pereh­dyt­tä­minen vie aikaa ja voimia. Suuri vaihtuvuus heikentää luonnol­li­sesti myös palve­luiden vaikuttavuutta.

Sosio­nomien palkka­ver­tailu vaikeaa

Talentian palkka­sel­vi­tyksen mukaan sosio­nomien palkka­haitari on kapeampi kuin sosiaa­li­työn­te­ki­jöillä. Pienin palkka­haitari on lasten­tar­han­opet­tajan tehtä­vässä, ja se asettuu 2 300 ja 2 400 euron välille.

Sosio­nomien palkka­ver­tailua hanka­loittaa nimik­keiden runsaus, eivätkä ne ole liioin aina ole vertail­ta­vissa. Esimer­kiksi koulu­ku­raat­toria koskevan palkka tiedon alla on sekä vastaavan kuraat­torin että kuraat­torin tietoja. Toinen sekaan­nusta aiheuttava nimike on perhe­työn­tekijä, jossa työsken­nellään sekä sosio­nomin että lähihoi­tajan koulutuksella.

Sosio­nomien pienin palkka on asumis­pal­ve­lu­tyyp­pi­sissä töissä ja paras itsenäi­sem­missä sosiaali- ja palve­luohjaus tyyppi­sissä töissä.

Uutena tehtävänä kuntiin on perus­tettu erityis­so­si­aa­lioh­jaajien toimia, jossa koulu­tus­vaa­timus on joko YAMK-tutkinto tai sosionomi (AMK) -tutkinto. Tehtä­vänkuva ja vaativuus asettuvat sosiaa­li­työn­te­kijän ja (perus)sosiaaliohjaajan tehtävän välille.


Sosiaa­lioh­jaajan tehtä­vä­koh­taisia palkkoja, mol-tilasto 2016
Helsinki: 2 464 euroa
Espoo: 2 369 euroa
Kirkko­nummi: 2 631 euroa
Hyvinkää: 2 580 euroa
Vantaa: 2 347 euroa
Riihimäki: 2 391 euroa
Kerava: 2 612 euroa


Kristiina Koski­luoma

 

*Mediaa­ni­palkka on se palkka, joka on palkka­jonon keskim­mäinen, jos palkat laitetaan jonoon alimmasta korkeimpaan. Mediaa­ni­palkan molem­milla puolilla on yhtä monta palkkaa. Usein mediaani kuvaa paremmin keski­mää­räistä palkkaa kuin keskiarvo.

Lähde: Talentian palkka­tut­kimus, huhtikuu 2017.