Palkkausjärjestelmää ei käytetä kunnissa täysimääräisesti, selviää Talentian keväällä tekemästä palkkaselvityksestä. Tehtäväkuvauksia ei ole tehty tai ne eivät ole ajantasaisia, henkilökohtaisia lisiä ja tulospalkkiojärjestelmää käytetään vähän.

 

 

Ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia selvit­ti jäsenky­se­lyl­lä palkkaus­ta huhtiku­us­sa 2017. Kyse­lyyn vas­tasi noin 800 sosi­aalialan palka­nsaa­jaa.

Palkkausjär­jestelmästä on sovit­tu työe­htosopimuk­sis­sa. Kun­nalli­nen tymarkki­nalaitos on ohjeis­tanut kun­tia käyt­tämään sitä, ja ammat­tili­itot koulut­ta­vat luot­ta­mus­miehiä joka vuosi. Silti jär­jestelmä ei toi­mi. Työn vaa­tivu­u­den arvioin­ti (TVA) on kun­nal­lisen palkkausjär­jestelmän perus­ta, jolle palkkausjär­jestelmä rak­en­tuu. Varsi­nainen tehtäväko­htainen palk­ka määritel­lään TVA:n perus­teel­la. Jot­ta TVA voidaan tehdä, on olta­va tehtäväku­vaus.

Löytyi paljon korjattavaa

Vain vajaa puo­let vas­taa­jista ilmoit­ti, että hänel­lä on tehtäväku­vaus. Neljä­sosa ker­too, että tehtäväku­vaus ei ole enää ajan tasal­la. Henkilöko­htaisia lisiä saa vajaa puo­let vas­taa­jista, mut­ta lisät ovat enim­mäk­seen alle 100 euroa.

Vain pros­ent­ti vas­taa­jista ilmoit­ti saa­vansa rekry­toin­til­isää. Kol­ma­sosa ker­toi, ettei ylitöitä kor­va­ta. Niille, joille yli­työtä kor­vat­ti­in, mak­set­ti­in kor­vaus rahana ani har­voin, ja kor­vaus oli yleen­sä varsin pieni. Yleisin tapa kor­va­ta yli­työ oli antaa se aikana.

Palkanko­ro­tuk­set ovat harv­inaisia. Viimeisen vuo­den aikana vain joka kymmenes oli saanut palkanko­ro­tuk­sen. Palkko­jen liuku­mista ei siis juurikaan tapah­du. Tulospalkkio oli käytössä vain joka kuu­den­nen työ­paikalla, työaika­pank­ki ei sen use­am­mal­la.

Kolmasosa palkkatutkimukseen osallistuneista kertoi, ettei ylitöitä korvata.

Selvi­tyk­sen perus­teel­la voi tiivistäen sanoa, että sosi­aalialan työ­paikoil­la on paljon tehtävää niin työ­nan­ta­jil­la kuin luot­ta­mus­miehillä, jot­ta jär­jestelmä tulisi käyt­töön. Työe­htosopimuk­sis­sa­han määritel­lään vain kunkin hin­noit­teluko­hdan alin mah­dolli­nen palk­ka. Jot­ta jär­jestelmä toimii kan­nus­tavasti ja palk­it­sev­asti, on kaikkia sen osia käytet­tävä.

Jokaiselta palka­nsaa­jal­ta vaa­di­taan myös tietoisu­ut­ta palka­n­muo­dos­tu­mis­es­ta.

Palkkaerot kunnan ja yksityisen välillä vaihtelevia

Yleis­es­ti on ajatel­tu, että yksi­tyi­nen sek­tori mak­saa parem­min kuin julki­nen sek­tori. Näin ei ole sosi­aalialal­la. Useimpi­en nimikkei­den kohdal­la kun­tatyö­nan­ta­jan mak­sama palk­ka on parem­pi kuin yksi­tyisen työ­nan­ta­jan mak­sama. Poikkeuk­si­akin kuitenkin on, puoleen ja toiseen. Lisäk­si viime aikoina yksi­ty­is­ten palvelun­tuot­ta­jien valmis­tautues­sa sotekun­toon on havait­tu palkko­jen polkemista ”ota tai jätä” ‑sopimuksin. Tal­en­tia-lehti on kir­joit­tanut näistä tapauk­sista kevääl­lä.


Tehtäväko­htainen palk­ka, kokopäivä­työssä ole­vat, medi­aani*
(Tehtävä: kunta/yksityinen)

Osastopääl­likkö tai vas­taa­va: 3 718 euroa / 3 274 euroa
Johta­va sosi­aal­i­työn­tek­i­jä: 3 427 euroa / 3 227 euroa
Sosi­aal­i­työn­tek­i­jä: 3 002 euroa / 3 241 euroa
Van­hus­työn yksikön johta­ja: 3 514 euroa / 3 033 euroa
Las­ten­suo­jeluyk­sikön johta­ja: 3 452 euroa
Toim­intayk­sikön johta­ja: 2 826 euroa / 2 908 euroa
Päiväkodin johta­ja: 2 705 euroa / 2 755 euroa
Lastentarhanopettaja/sosionomi: 2 350 euroa / 2 132 euroa
Sosiaaliohjaaja/sosionomi : 2 431 euroa / 2 397 euroa
Koti­palvelun ohjaa­ja: 2 650 euroa / 2 279 euroa
Vas­taa­va ohjaa­ja: 2 575 euroa / 2 701 euroa
Perhetyöntekijä/ohjaaja: 2 382  euroa / 2 517 euroa
Las­ten­suo­jelu­laitok­sen ohjaa­ja: 2 286 euroa / 2 246 euroa
Kehi­tys­vam­mais­ten ohjaa­ja: 2 220 euroa /  2 173 euroa
Asum­is­palveluyk­sikön ohjaa­ja: 2 164 euroa / 2 296 euroa


Sosiaalityöntekijöitäkin voi houkutella palkalla – porkkanat eivät enää riitä

Työn vaa­tivu­u­teen perus­tu­va tehtäväko­htainen palk­ka vai­htelee kun­nit­tain paljonkin. Kun kovas­ta sosi­aal­i­työn­tek­i­jäpu­las­ta kär­sivä Sal­la ilmoit­ti äsket­täin hakuil­moituk­ses­sa sosi­aal­i­työn­tek­i­jän palkak­si KVTES:n min­imin 2 731,41 euroa, niin samaan aikaan Jäm­sä tar­joaa 3 600 euron kuukausi­palkkaa. Sal­lan ilmoituk­ses­sakin toki mainit­ti­in, että palkka­toiveen voi esit­tää.

Forssas­sa on kek­sit­ty tar­jo­ta las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jälle 3 186 euron tehtäväko­htaisen palkan päälle parik­si vuodek­si 200 euron rekry­toin­til­isä kuukausi­palkkaan, ja lisäk­si 2 000 euron bonus­palkkio, jos työn­tek­i­jä on pysynyt tehtävässä vuo­den ver­ran. Toinen kak­si ton­nia tois­es­ta vuodes­ta.

Pääkaupunkiseudul­la palkat ovat melko lähel­lä toisi­aan. Las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työssä Helsin­ki mak­saa 3 260 euroa, Espoo 3 177 euroa ja Van­taa 3 200 euroa. Aikuis­sosi­aal­i­työssä Helsin­ki mak­saa 2 939 ja Espoo 3 019.

Las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työssä palkat näyt­täi­sivät ole­vat yli 3 000 euron, aikuis­sosi­aal­i­työssä 3 000 euron molem­min puolin.

Päijät-Hämeessä hyvää kehitystä

Viime keväänä Tal­ent­ian puheen­jo­hta­ja Tero Ris­timä­ki ja aluea­sia mies Tan­ja Tuu­nainen-Vainio kävivät keskustele­mas­sa Päi­jät-Hämeen hyv­in­voin­tikun­tay­htymän sosi­aali­palveluista vas­taa­van johta­jan kanssa keinoista saa­da ammat­ti­henkilölain ehdot täyt­täviä työn­tek­i­jöitä.

Jämsä maksaa sosiaalityöntekijälle 3 600 euroa.

Paikalliset luot­ta­mus­miehet tekivät myös työtä har­ti­avoimin. Lop­putu­lok­se­na kaikkia tyy­dyt­tävä tilanne, jos­sa las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den palkko­ja nos­tet­ti­in 3 500 euroon, aikuis- ja vam­mais­palvelu­iden sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den 3 300 euroon. Ikävä kyl­lä sosionomien palkko­ja ei nos­tet­tu.

Paikallisen Etelä-Suomen Sanomien uutises­sa sosi­aali- ja per­hep­alvelu­iden toimi­ala­jo­hta­ja Mika Fors­berg on tyy­tyväi­nen tehty­i­hin palkkaratkaisui­hin. Lisäk­si hän toteaa, että myös työolo­jen ja koulut­tau­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien tulee olla kun­nos­sa, jot­ta työn­tek­i­jöitä saadaan houkutel­luk­si.

Työnantajia voi myös kilpailuttaa

Kymen­laak­sos­sa työn­tek­i­jät ovat saa­neet palkko­ja nouse­maan kil­pailut­ta­mal­la työ­nan­ta­jia. Asi­as­ta ker­toi paikalli­nen Kymen Sanomat kesäl­lä. Suh­teel­lisen lähel­lä toisi­aan sijait­se­vat Kot­ka, Kou­vola ja Ham­i­na ovat yhtä ja samaa työssäkäyn­tialuet­ta.

Jos palk­ka ei lähde nousu­un, voi hakea naa­puri­in ja pyytää parem­paa palkkaa. Jos paikan ja lupauk­sen parem­mas­ta palka­s­ta sit­ten saa, voi vielä kysäistä, josko nykyi­nen työ­nan­ta­ja halu­aisi pitää kiin­ni työn­tek­i­jästään ja nos­taa palkkaa.

Työn­tek­i­jöi­den vai­h­tu­vu­us on työ­nan­ta­jalle aina suuri taloudelli­nen rasite. Pere­hdyt­tämi­nen vie aikaa ja voimia. Suuri vai­h­tu­vu­us heiken­tää luon­nol­lis­es­ti myös palvelu­iden vaikut­tavu­ut­ta.

Sosionomien palkkavertailu vaikeaa

Tal­ent­ian palkka­selvi­tyk­sen mukaan sosionomien palkka­haitari on kapeampi kuin sosi­aal­i­työn­tek­i­jöil­lä. Pienin palkka­haitari on las­ten­tarhanopet­ta­jan tehtävässä, ja se aset­tuu 2 300 ja 2 400 euron välille.

Sosionomien palkkaver­tailua han­kaloit­taa nimikkei­den run­saus, eivätkä ne ole liioin aina ole ver­tail­tavis­sa. Esimerkik­si kouluku­raat­to­ria koske­van palk­ka tiedon alla on sekä vas­taa­van kuraat­torin että kuraat­torin tieto­ja. Toinen sekaan­nus­ta aiheut­ta­va nimike on per­hetyön­tek­i­jä, jos­sa työsken­nel­lään sekä sosionomin että lähi­hoita­jan koulu­tuk­sel­la.

Sosionomien pienin palk­ka on asum­is­palve­lu­tyyp­pi­sis­sä töis­sä ja paras itsenäisem­mis­sä sosi­aali- ja palvelu­o­h­jaus tyyp­pi­sis­sä töis­sä.

Uute­na tehtävänä kun­ti­in on perustet­tu eri­tyis­sosi­aalio­h­jaa­jien toimia, jos­sa koulu­tus­vaa­timus on joko YAMK-tutk­in­to tai sosiono­mi (AMK) ‑tutk­in­to. Tehtävänku­va ja vaa­tivu­us aset­tuvat sosi­aal­i­työn­tek­i­jän ja (perus)sosiaaliohjaajan tehtävän välille.


Sosi­aalio­h­jaa­jan tehtäväko­htaisia palkko­ja, mol-tilas­to 2016
Helsin­ki: 2 464 euroa
Espoo: 2 369 euroa
Kirkkon­um­mi: 2 631 euroa
Hyvinkää: 2 580 euroa
Van­taa: 2 347 euroa
Riihimä­ki: 2 391 euroa
Ker­a­va: 2 612 euroa


Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

 

*Medi­aa­ni­palk­ka on se palk­ka, joka on palkka­jonon keskim­mäi­nen, jos palkat laite­taan jonoon alim­mas­ta korkeim­paan. Medi­aa­ni­palkan molem­mil­la puo­lil­la on yhtä mon­ta palkkaa. Usein medi­aani kuvaa parem­min keskimääräistä palkkaa kuin keskiar­vo.

Lähde: Tal­ent­ian palkkatutkimus, huhtikuu 2017.