Sosiaalialan vuokratyö puhuttaa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähetti kesäkuussa ohjauskirjeen kuntiin ja muistutti, ettei kunta voi hankkia sosiaalityötä yksityiseltä palvelujentuottajalta siltä osin kuin tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä. Ohjauksessa kehotetaan kuntia tarkistamaan omat käytännöt ja yksityisten toimijoiden kanssa laaditut sopimukset. Kuva: Markku Ulander /Lehtikuva

Sosiaalialan ammattilaisia vuokratyön joustavuus ja paremmat palkat ilahduttavat, mutta lainsäädäntöä tulkitaan vaihtelevasti.

Vuokratyöntekijöillä täytetään tyhjillään pysyviä sosiaalialan toimia, mutta uudet käytännöt aiheuttavat lainsäädännöllisiä haasteita. Kun virkavastuupäätösten allekirjoittaminen estyy, kunnat päätyvät helposti leikkaa–liimaa-menetelmiin, joiden seuraukset mietityttävät asiantuntijoita.

Ensimmäiset sosiaalialan vuokratyötä koskevat kysymykset liittyvät sosiaalipalveluiden yksityistämiseen. Yritysten alettua tuottaa esimerkiksi lastensuojelun avopalveluja kunnille, on syntynyt ristiriitatilanteita, joissa julkisen vallan käyttöä on siirtynyt ulkopuolisten yritysten työntekijöille.

Sama riski on olemassa vuokratyössä, ja intressiristiriidat nousevat usein esiin yksittäisissä asiakastapauksissa. Talentian erityisasiantuntijan Alpo Heikkisen mukaan oleellisinta on kysyä, millaisiin tehtäviin työntekijöitä välitetään ja millä tavalla julkisen vallankäyttöä sekä päätöksentekoa tulkitaan eri asiakastilanteissa.

– Ammattihenkilön ammattieettiset velvoitteet ovat aina samat, oli kyseessä sitten julkisen tai yksityisen sektorin viranomaistehtävä tai vuokratyöntekijä. Ammattihenkilölakia ei voi sivuuttaa, Heikkinen muistuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakaa asiakkaan palveluprosessin viiteen osaan: asian vireilletulokäsittely, palvelutarpeen arviointi, asiakkuuden suunnittelu, palvelun järjestäminen ja palvelun toteutus. Talentian työelämäasioiden päällikön Marjo Varsan mukaan sosiaalialan vuokratyössä tärkeintä on varmistaa, ettei palveluprosessi hajoa.

Sosiaalialan ammattilaisilla tulee olla yhtäläisiä oikeuksia toimia ammatinharjoittajina.

– Asiakasturvallisuutta on valvottava erityisellä huomiolla tilanteissa, joissa palvelupolku koostuu erillisistä osista ja on kiinni usean eri tahon ammattitaidosta, sanoo Varsa.

Varsan mukaan sosiaalialan vuokratyö on kohtalaisen tuore ilmiö, joka vaatii lisäselvitystä myös ammattijärjestö Talentiassa.

– Huomiota vaativat eettiset kysymykset, asiakasturvallisuus ja työsuhteen valvonta työntekijän näkökulmasta.

Ohjauskirjeellä pelisääntöjä

Aluehallintovirastot ovat lähettäneet kunnille ohjauskirjeet koskien vuokratyön käyttöä. Ne tuomitsevat sosiaalityöntekijöiden virkatehtävien ostamisen ja ulkoistuksen lainsäädännön nojalla siinä tapauksessa, että työnkuvaan kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Perustuslain mukaan julkisen vallan käyttöä sisältävät työtehtävät, kuten huostaanottopäätökset, kuuluvat ainoastaan virkasuhteessa oleville työntekijöille. Merkittävän julkisen vallan käytön tapauksessa käytäntö on ehdoton, eikä laki tunne erityisjärjestelyjä edes poikkeustilanteissa. Vuokratyössä virkasuhdetta ei ole.

Alpo Heikkisen mukaan lainsäädännön tulisi asettaa selkeä merkki sille, missä työtehtävissä kulkee julkisen vallan käytön raja, ja milloin kyseessä on merkittävä julkisen vallan käyttö. Esimerkiksi terveydenhuollossa tehtävät päätökset tulkitaan usein hoitotyönä, johon ei liity yhtä vahvaa viranomaisvelvoitetta.

– Voiko meillä olla sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointikeskuksissa tilanne, jossa vuokratyötä tekevät terveysalan asiantuntijat ovat korkeasti palkattuja, mutta sosiaalialan viranomaiset pysyttelevät matalasti palkattuina, Heikkinen pohtii.

Kun päätös potilaan lääkityksestä tai kirurgisesta toimenpiteestä ei ole virkavastuun alainen, mutta valtaosa sosiaalialan päätöksistä nähdään julkisen vallan käyttönä, alkaa alojen välille muodostua kuilua. Onkin mielekästä kysyä, onko sellainen jako keinotekoinen.

– Myös sosiaalialan ammattilaisilla tulee olla yhtäläisiä oikeuksia toimia ammatinharjoittajina, Heikkinen sanoo.

Tällä hetkellä mahdollisuuksia vuokratyön tekemiseen tarjoaa uudenlainen yritystoiminta, joka välittää sosiaalialan vuokratyöntekijöitä kuntien tarpeeseen. Yksi yrityksistä on sosiaali- ja terveysalan vuokratyötä tarjoava Sofita.

– Sosiaalityöntekijämme tekevät avustavia ja valmistelevia tehtäviä ja asiakastyötä. Vuokratyöntekijä toimii yleensä virassa olevan sosiaalityöntekijän työparina. Osa kunnista palkkaa sosiaalityöntekijöitä mukaan kehittämistyöhön, joka ei sisällä virkavastuupäätöksiä, sanoo Sofitan palvelujohtaja Mikko Ailoranta.

Tarvitaan linjaus, milloin työtehtävissä on kyseessä merkittävä julkisen vallan käyttö.

Joissakin tilanteissa kunta on palkannut saman työntekijän osa-aikaisesti sekä vuokratyöfirman kautta että kunnan virkaan. Ailoranta tunnistaa käytänteen.

– Joitakin tilanteita on ollut. Näin on mahdollistettu virkavastuun alaisten päätösten tekeminen. Silloin kyseessä on kunnan ja työntekijän välinen sopimus.

Talentian neuvottelupäällikön Tuomas Hyytisen mukaan tällaisessa tilanteessa työnantajia on kaksi: vuokratyöfirma välittää valtaosan tehdystä työstä, kunta vastaa jäljelle jäävästä osuudesta. Virka-ajalla tehty työ sisältää usein juuri virkavastuupäätökset. Tällaisen käytännön lainmukaisuus on kiistanalaista.

– Kuvio ei ole mahdollinen, ja siitä olemme ohjanneet kuntiin lähettämässämme ohjauskirjeessämme 24.6.2019. Aiheesta on myös olemassa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu, kertoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Hallinto-oikeuden ennakkopäätös vuodelta 2014 koskee tilannetta, jossa kunta palkkasi yksityisten terveyspalvelujen tuottajan työntekijän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tietty työtehtävä hoidettiin tällä tavoin aikoina, jolloin varsinaista virkaa hoitava lääkäri ei ollut paikalla. Tehtävä sisälsi potilaan mielenterveyteen liittyvää julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi Valvira kielsi menettelyn. Kunnan valittaessa päätöksestä korkein hallinto-oikeus totesi järjestelyn olevan lainsäädännön kiertämistä ja täten lainvastainen.

Vaikka lainsäädännölliset seikat aiheuttavat päänvaivaa, Tuomas Hyytinen uskoo, että sosiaalialan vuokratyöllä voi olla toivottuja seurauksia, etenkin jos lainsäädäntöä tarkennetaan.

– Lääkäreillä vuokratyön käyttö on hilannut palkkoja ylös, hän muistuttaa.

Lisäksi virkojen täyttyessä muiden työntekijöiden kuormitus vähenee ja asiakkaat saavat avun nopeammin. Vuokratyöntekijälle etuna on työsuhteen joustavuus, mutta samalla pysyvyyden tunne voi kärsiä, kun tutusta työyhteisöstä saattaa joutua luopumaan yllättäen. Vuokratyöyritys voi tarjota ylimääräistä työnohjausta tai konsultointitukea myös asiakasasioissa.

Ella Rantanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *