Sosiaa­li­huollon ammat­ti­laiset ovat voineet 1.3.2016 alkaen rekis­te­röidä ammat­tinsa Valviraan. Tässä artik­ke­lissa annetaan vastauksia rekis­te­röinti- ja  valvontakysymyksiin.

Onko pakko rekis­te­röityä ja kuka rekis­te­röin­nistä on vastuussa?

Kaikkien sosio­nomien, geronomien ja sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden, joilla on nykyisen sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain tai aiempien kelpoi­suuslain ja asetuksen mukaan oikeus kyseisiin ammat­teihin, tulee rekisteröityä.

Rekis­te­röi­ty­minen on välttä­mä­töntä, jos haluaa työsken­nellä sosiaa­li­huollon ammatissa siirty­mäajan 31.12.2017 jälkeen. Sosiaa­lialan korkea­kou­lu­tettu voi toimia muissa kuin sosiaa­li­huollon tehtä­vissä ilman rekis­te­röi­ty­mistä. Talentia kuitenkin suosit­telee, esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sessa työsken­te­leviä sosio­nomeja ja sosiaa­li­kas­vat­tajia, rekis­te­röi­tymään määrä­aikaan mennessä, jos joskus tulevai­suu­dessa haluaa työsken­nellä sosiaa­lia­lalla. Rekis­te­röinti on jokaisen omalla vastuulla.

Miten rekis­te­röi­dytään käytännössä?

Rekis­te­röi­ty­minen tapahtuu hakemalla laillis­tusta Valvi­rasta tutkin­to­to­dis­tuksen perus­teella, ja päätöksen saa 6 kuukauden kuluessa. Hakemus­lomake tulos­tetaan Valviran verkko­si­vuilta. Täydennä lomake ja lähetä se liitteineen postitse Valviraan. Syksyllä 2016 siirrytään sähköiseen asiointiin. Aikaa rekis­te­röi­ty­misen hoita­miseen on 31.12.2017 saakka, joten hakemus kannattaa toimittaa Valviraan viimeistään kesäkuussa 2017. Tarkat ohjeet rekis­te­röi­ty­miseen ovat Valviran verkko­si­vuilla.

 

Mitä tapahtuu, jos ei rekisteröidy?

Jos henkilöä ei ole rekis­te­röity sosiaa­li­huollon ammattiin, hän ei voi enää siirty­mäajan jälkeen 31.12.2017 toimia sosiaa­li­huollon ammatissa. Rekis­te­röinti on omalla vastuulla.

Huom!

Maan hallitus on esittä­mässä sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löksi rekis­te­röi­ty­mi­selle lisäaikaa 30.6.2018 saakka. Lue lisää ammat­ti­jär­jestö Talentian tiedot­teesta (31.8.2017).

Pitääkö  rekis­te­röityä, jos on töissä varhais­kas­va­tuk­sessa, rikos­seu­raa­musa­lalla, järjes­tössä tai terveyssosiaalityössä?

Vain sosiaa­li­huollon ammatissa toimivien on oltava rekis­te­röityjä, riippu­matta siitä  työsken­te­leekö julki­sella  vai yksityi­sellä sekto­rilla. Esimer­kiksi terveys­so­si­aa­lityö on sosiaa­li­huollon tehtävä, mutta varhais­kas­va­tuksen tehtävät kuuluvat pääasiassa kasva­tusa­lalle. Vaikka ei juuri nyt toimi­sikaan sosiaa­lialan ammatissa, kannattaa kuitenkin rekis­te­röityä määrä­aikaan mennessä, jos joskus tulevai­suu­dessa haluaa siirtyä tehtäviin, missä laillis­ta­minen tarvitaan.

Kuka maksaa rekisteröitymismaksun?

Rekis­te­röi­ty­misen maksaa jokainen työntekijä itse, mutta jokainen voi toki halutessaan tiedus­tella esimer­kiksi työnan­tajan haluk­kuutta osallistua  rekis­te­röin­nistä aiheu­tuviin kustan­nuksiin. Rekis­te­röi­ty­mis­maksun voi vähentää verotuk­sessa tulonhankkimisvähennyksenä.

Mitä rekis­te­röi­ty­minen maksaa?

Valviran päätös rekis­te­röin­nistä on maksul­linen ja toteu­tetaan Valvi­rassa kustan­nus­neut­raa­listi. Maksut perus­tuvat lakiin. Ammat­ti­hen­kilön laillis­ta­minen maksaa 100 euroa ja ammat­ti­hen­kilön laillis­ta­minen ns. kelpoi­suus­laissa säädetyn kelpoi­suuden  perus­teella on 200 euroa. Hintoihin voi tutustua tarkemmin tästä.

Mitä rekis­teriin merkitään?

Rekis­teriin merkitään nimi, henki­lö­tunnus, kotio­soite, rekis­te­röin­ti­numero,  ammatin­har­joit­ta­mi­soikeus ja sen rajoit­ta­minen tai poista­minen, ammattinimikkeen
käyttö­oikeus, tietyt lisäkou­lu­tukset, Valviran mahdol­li­sesti antamat huomau­tukset ja varoi­tukset sekä ammat­ti­toi­min­nasta saadut sakko- ja vankeus­ran­gais­tukset sekä viraltapanot.

Mitä julki­sesta rekis­te­ristä näkee?

Nimi, rekis­te­röin­ti­numero, synty­mä­vuosi, ammat­ti­hen­kilön ammat­ti­pä­tevyys ja mahdol­linen ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keuden rajoit­ta­minen ovat julkista tietoa ja nähtä­vissä julkisen tieto­pal­velun kautta tehtäessä hakuja rekis­te­röin­ti­nu­meron tai nimen perus­teella. Muita tietoja luovu­tetaan vain työnan­ta­jille sovel­tu­vuusar­viointia ja valvon­ta­vi­ran­omai­selle valvontaa varten.

Mitkä ovat ammat­ti­hen­kilön velvollisuudet?

Ammat­ti­hen­kilön velvol­li­suutena on toimia ammat­tieet­ti­sesti, ylläpitää ammat­ti­tai­toaan ja antaa tarvit­tavia tietoja valvon­ta­vi­ran­omai­sille. Lisäksi  ammat­ti­henkilö ei saa tehdä tehtäviä, joihin hänen koulu­tuk­sensa ei riitä eikä toimia muutoin virheellisesti.

Miten ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keutta voidaan rajoittaa ja millä perustein?

Ammatin­har­joit­ta­mista voidaan rajoittaa, mikäli ammat­ti­henkilö ei täytä velvol­li­suuk­siaan tai hänen toimin­ta­ky­kynsä, tervey­tensä, ammat­ti­tai­tonsa tai tietonsa eivät enää vastaa ammat­ti­toi­minnan edelly­tyksiä. Valvira voi antaa työnte­ki­jälle kirjal­lisen varoi­tuksen tai rajoittaa tai poistaa ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keuden määrä­ajaksi tai erittäin raskaut­ta­vissa tilan­teissa toistai­seksi. Selvit­täessään ammat­ti­toi­minnan edelly­tyksiä Valvira voi tilan­teesta  riippuen määrätä työnte­kijän lääkä­rin­tar­kas­tukseen, sairaa­la­tut­ki­muksiin tai velvoittaa hänet työko­keiluun, työnäyt­teeseen tai kuulusteluun.

Kuka voi tehdä ilmoi­tuksen työntekijästä?

Valvonta aloitetaan ilmoi­tuk­sesta, jonka voi tehdä esimer­kiksi työnantaja, työkaveri tai asiakas.

Pitääkö työnan­tajan valvoa työntekijöitään?

Valvonta ei poista työnan­tajien työnjoh­dol­lisia ja valvon­nal­lisia velvol­li­suuksia ja vastuita.

Voiko menetettyä ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keutta saada takaisin?

Ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keudet palau­tetaan hakemuk­sesta heti, kun sen aiheut­ta­nutta syytä ei enää ole. Valvon­ta­lau­ta­kunnan antamasta päätök­sestä voi myös valittaa hallinto-oikeuteen.

Kaisa Yliruo­kanen

Lisää tietoa ammattihenkilölaista

Valviran verkko­si­vuilta

Talentian verkkosivuilta

Tutustu Ammat­ti­hen­ki­lö­op­paaseen.

Tutustu myös
Valviran kampan­ja­si­vustoon Faceboo­kissa SosAmha2016.

Lue laki kokonaisuudessaan.

Lue myös  tämä artikkeli ammat­ti­hen­ki­lölain soveltamisesta.

Päivi­tetty 31.8.2017