Kuka saa harjoittaa sosiaalityöntekijän, sosionomin tai geronomin ammattia? Kuka saa sijaistaa? Miten tehtäviä voidaan jakaa? Uusi sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on herättänyt Talentian jäsenten joukossa monia kysymyksiä.

 

Kenellä on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän tai sosionomin ammattia?

Amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keu­den sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ammat­tiin saa­vat kaikki, jotka ovat nykyi­sen sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain, sitä edel­tä­vän kel­poi­suus­lain tai aiem­man ase­tuk­sen mukaan voi­neet toi­mia sosi­aa­li­työn­te­ki­jöinä. Sosionomin amma­tissa voi toi­mia sosio­nomi (AMK) ‑tut­kin­non suo­rit­ta­neet ja aiem­man sosi­aa­lia­lan opis­toas­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neet, joita ovat sosi­aa­li­kas­vat­ta­jat, sosi­aa­lioh­jaa­jat, kehi­tys­vam­mais­ten ohjaa­jat, sosi­aa­lia­lan ohjaa­jat ja diakonit.

Geronomin amma­tissa voi toi­mia gero­nomi (AMK) ‑tut­kin­non suo­rit­ta­neet sekä sitä edel­tä­neen van­hus­työn asian­tun­ti­jan tut­kin­non suo­rit­ta­neet. Erikoistumiskoulutukset kuten amma­til­li­nen lisen­si­aat­ti­tut­kinto, ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto ja pidem­mät eri­kois­tu­mis­kou­lu­tuk­set mer­ki­tään rekis­te­riin, mutta ne eivät anna  oikeutta uuteen ammattiin.

Kuntoutusten ohjaa­jat tul­laan lisää­mään lakiin myö­hem­min laki­muu­tok­sen valmistuttua.

Ketkä voivat toimia sosiaalityöntekijän sijaisena?

Sosiaalityöntekijän sijai­sena toi­mi­valla tulee olla suo­ri­tet­tuna hyväk­sy­tysti sosi­aa­li­työn avoi­messa yli­opis­tossa tai tut­kin­toon joh­ta­vassa kou­lu­tuk­sessa suo­ri­te­tut perus- ja aineo­pin­not sekä käy­tän­nön har­joit­telu. Käytännön har­joit­te­lulla vii­ta­taan aineo­pin­toi­hin sisäl­ty­vään har­joit­te­luun. Lisäksi hänen on työs­ken­nel­tävä ammat­tiin val­mis­tu­neen ja lail­lis­te­tun sosi­aa­li­työn­te­ki­jän val­von­nan ja joh­don alaisena.

Mitä tapahtuu sijaisille, joiden työsopimus on solmittu ennen lain voimaantuloa?

Mikäli tila­päi­senä työn­te­ki­jänä toi­mi­van kou­lu­tus ei vas­taa sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain vaa­ti­musta tila­päi­senä työn­te­ki­jänä toi­mi­mi­sesta ja työ­so­pi­mus on sol­mittu ennen 1.3.2016, voi hen­kilö toi­mia teh­tä­väs­sään enin­tään vuo­den ajan työ­so­pi­muk­sen solmimisesta.

Tilapäisten työn­te­ki­jöi­den työ­so­pi­muk­set, jotka on sol­mittu 1.3.2016 jäl­keen, tulee tehdä ammat­ti­hen­ki­lö­lain mukaisesti.

Mitä jos sosiaalityöntekijän sijaisia ei ole saatavilla?

Talentia suo­sit­te­lee, että kun­nat pyr­ki­si­vät hake­maan kes­tä­viä rat­kai­suja, joilla sosi­aa­li­työn­te­ki­jät saa­tai­siin pysy­mään työs­sään ja tila­päis­ten tarve vähe­nisi. Sekä vaki­tui­sia että tila­päi­siä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä kan­nat­taa hou­ku­tella työ­hön esi­mer­kiksi palk­kauk­sella, kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­silla ja hyvillä työskentelyolosuhteilla.

Terveydenhuollon rek­ry­toin­nissa on jo käy­tetty huo­mat­ta­vasti laa­jem­paa kei­no­va­li­koi­maa kuin sosi­aa­lia­lalla. Sosiaalityöntekijäpula ja talou­del­li­set sääs­töt eivät voi olla perus­teena sille, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den vakans­seja muu­te­taan sosi­aa­lioh­jaa­jien vakans­seiksi, sillä sosi­aa­li­huol­lon kaik­kiin kes­kei­siin lakei­hin on kir­jattu vah­vasti asiak­kai­den oikeu­det ja asia­kas­läh­töi­nen toi­minta. Tämä voi toteu­tua vain sil­loin, kun työn­ja­koa kehi­te­tään asiak­kai­den tar­peet ja hen­ki­lös­tön osaa­mi­nen huomioiden.

Miten laki edistää selkeää tehtävärakennetta ja työnjakoa?

Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­löi­den teh­tä­vä­ra­ken­netta ja teh­tä­vien jakoa voi­daan uudis­taa ammat­ti­hen­ki­lö­lain perus­teella. Uudistuksessa on kui­ten­kin otet­tava huo­mioon kaikki eril­lis­lain­sää­dän­nön tilan­teet, joissa osa sosi­aa­li­huol­lon teh­tä­vistä on sää­detty tie­tyn tut­kin­non tai ammat­ti­pä­te­vyy­den suo­rit­ta­neen hen­ki­lön hoidettaviksi.

Tehtävärakenteen ja työn­jaon uudis­ta­mi­nen tulee aina olla perus­tel­tua asiak­kai­den pal­ve­lu­tar­pei­den, työ­jär­jes­te­lyi­den ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sen kan­nalta. Työnjako tulee toteut­taa pai­kal­li­sesti oman kun­nan tai toi­min­tayk­si­kön asiak­kai­den tar­peista lähtöisin.

Uudistuksessa työ­nan­ta­jan on otet­tava huo­mioon ammat­ti­hen­ki­löi­den kou­lu­tus, osaa­mi­nen ja ammat­ti­taito. muu­tok­set tulee tehdä aina yhteis­työssä hen­ki­lös­tön kanssa ja se edel­lyt­tää uutta teh­tä­vän vaa­ti­vuu­den arvioin­tia. Sosiaalialan teh­tä­vä­ra­ken­teen ja työn­jaon uudis­tus on teh­tävä huo­lella, jotta sia­kas­tur­val­li­suus ja asiak­kaan oikeu­det laa­dul­taan hyvään pal­ve­luun ja koh­te­luun voi­daan turvata.

Mikä ammattihenkilölain merkitys on asiakkaalle?

Laki paran­taa sosi­aa­li­huol­lon asia­kas­tur­val­li­suutta ja sillä var­mis­te­taan, että asia­kas saa hyvää pal­ve­lua ja koh­te­lua sosi­aa­li­huol­lossa. Ammattihenkilölailla tur­va­taan vai­kut­tava toi­minta, koska sosi­aa­li­huol­lon hen­ki­lös­töltä vaa­di­taan riit­tä­vää kou­lu­tusta ja ammat­ti­tai­don yllä­pi­tä­mistä. Valvonnalla ja ohjauk­sella taa­taan se, että mikäli työn­te­ki­jän kyky toi­mia amma­tissa on hei­ken­ty­nyt, esi­mer­kiksi päih­tei­den vää­rin­käy­tön, hei­ken­ty­neen toi­min­ta­ky­vyn tai ammat­ti­tai­don puut­teen vuoksi, val­von­ta­vi­ran­omai­sella on mah­dol­li­suus puut­tua ammat­ti­hen­ki­lön toimintaan.

Jatkossa asiak­kaat myös voi­vat var­mis­taa työn­te­ki­jöi­den päte­vyy­den jul­ki­sesta rekisteristä.

Entä mitä laki merkitsee työntekijälle?

Työntekijät saa­vat amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keu­den sosio­no­min, gero­no­min tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ammat­tiin ja heistä tulee lail­lis­tet­tuja ammat­ti­hen­ki­löitä. Lisäksi heistä tulee yhden­ver­tai­sia ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­den kanssa, mikä on tär­keää myös sote-uudis­tuk­sen kan­nalta. Lain myötä sosi­aa­lia­lan asema tulee vah­vis­tu­maan ja sen mer­ki­tys tulee korostumaan

Ammattihenkilölaki on osoi­tus siitä, että vih­doin­kin sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lais­ten arvos­tus ja työn mer­kit­tä­vyys on tun­nus­tettu ja nos­tettu sille tasolle, että työn­te­ki­jöi­den kou­lu­tuk­sella, ammat­ti­tai­dolla ja työ­ky­vyllä kat­so­taan ole­van mer­ki­tystä sosi­aa­li­huol­lon toteut­ta­mi­sessa. Tämä kaikki tar­koit­taa sitä, että sosi­aa­li­huol­lon itse­näi­nen asema ja alan pro­fes­siot on tun­nus­tettu. Kuka tahansa ei enää voi toi­mia sosi­aa­li­huol­lon ammateissa.

Mitä ammattihenkilölaki merkitsee työnantajille?

Lain myötä työn­te­ki­jöi­den rek­ry­tointi hel­pot­tuu, sillä työn­antajat voi­vat tar­kis­taa suo­raan rekis­te­ristä hen­ki­löi­den kou­lu­tuk­sen ja mah­dol­li­set huo­mau­tuk­set. Laki myös lisää avoi­muutta ja luot­ta­musta luo­malla sel­keät yhtei­set peli­sään­nöt osaa­mi­sen, kou­lu­tuk­sen tason ja ammat­ti­tai­don selvittämiseen.

Kaisa Yliruokanen

Lisää tie­toa Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­lö­laista löy­dät  Valviran verk­ko­si­vuilla ja Talentian verk­ko­si­vuilla.

Lue myös Ammattihenkilö-opas.

Päivitetty 8.2.2017