Kuka saa harjoittaa sosiaa­li­työn­te­kijän, sosio­nomin tai geronomin ammattia? Kuka saa sijaistaa? Miten tehtäviä voidaan jakaa? Uusi sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölaki on herät­tänyt Talentian jäsenten joukossa monia kysymyksiä.

 

Kenellä on oikeus harjoittaa sosiaa­li­työn­te­kijän tai sosio­nomin ammattia?

Ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keuden sosiaa­li­työn­te­kijän ammattiin saavat kaikki, jotka ovat nykyisen sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain, sitä edeltävän kelpoi­suuslain tai aiemman asetuksen mukaan voineet toimia sosiaa­li­työn­te­ki­jöinä. Sosio­nomin ammatissa voi toimia sosionomi (AMK) -tutkinnon suorit­taneet ja aiemman sosiaa­lialan opistoasteen tutkinnon suorit­taneet, joita ovat sosiaa­li­kas­vat­tajat, sosiaa­lioh­jaajat, kehitys­vam­maisten ohjaajat, sosiaa­lialan ohjaajat ja diakonit.

Geronomin ammatissa voi toimia geronomi (AMK) -tutkinnon suorit­taneet sekä sitä edeltäneen vanhustyön asian­tun­tijan tutkinnon suorit­taneet. Erikois­tu­mis­kou­lu­tukset kuten ammatil­linen lisen­si­aat­ti­tut­kinto, ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto ja pidemmät erikois­tu­mis­kou­lu­tukset merkitään rekis­teriin, mutta ne eivät anna  oikeutta uuteen ammattiin.

Kuntou­tusten ohjaajat tullaan lisäämään lakiin myöhemmin lakimuu­toksen valmistuttua.

Ketkä voivat toimia sosiaa­li­työn­te­kijän sijaisena?

Sosiaa­li­työn­te­kijän sijaisena toimi­valla tulee olla suori­tettuna hyväk­sy­tysti sosiaa­lityön avoimessa yliopis­tossa tai tutkintoon johta­vassa koulu­tuk­sessa suori­tetut perus- ja aineo­pinnot sekä käytännön harjoittelu. Käytännön harjoit­te­lulla viitataan aineo­pin­toihin sisäl­tyvään harjoit­teluun. Lisäksi hänen on työsken­neltävä ammattiin valmis­tuneen ja laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän valvonnan ja johdon alaisena.

Mitä tapahtuu sijai­sille, joiden työso­pimus on solmittu ennen lain voimaantuloa?

Mikäli tilapäisenä työnte­kijänä toimivan koulutus ei vastaa sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain vaati­musta tilapäisenä työnte­kijänä toimi­mi­sesta ja työso­pimus on solmittu ennen 1.3.2016, voi henkilö toimia tehtä­vässään enintään vuoden ajan työso­pi­muksen solmimisesta.

Tilapäisten työnte­ki­jöiden työso­pi­mukset, jotka on solmittu 1.3.2016 jälkeen, tulee tehdä ammat­ti­hen­ki­lölain mukaisesti.

Mitä jos sosiaa­li­työn­te­kijän sijaisia ei ole saatavilla?

Talentia suosit­telee, että kunnat pyrki­sivät hakemaan kestäviä ratkaisuja, joilla sosiaa­li­työn­te­kijät saataisiin pysymään työssään ja tilapäisten tarve vähenisi. Sekä vakituisia että tilapäisiä sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä kannattaa houku­tella työhön esimer­kiksi palkkauk­sella, koulu­tus­mah­dol­li­suuk­silla ja hyvillä työskentelyolosuhteilla.

Tervey­den­huollon rekry­toin­nissa on jo käytetty huomat­ta­vasti laajempaa keino­va­li­koimaa kuin sosiaa­lia­lalla. Sosiaa­li­työn­te­ki­jäpula ja talou­del­liset säästöt eivät voi olla perus­teena sille, että sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden vakansseja muutetaan sosiaa­lioh­jaajien vakans­seiksi, sillä sosiaa­li­huollon kaikkiin keskeisiin lakeihin on kirjattu vahvasti asiak­kaiden oikeudet ja asiakas­läh­töinen toiminta. Tämä voi toteutua vain silloin, kun työnjakoa kehitetään asiak­kaiden tarpeet ja henki­löstön osaaminen huomioiden.

Miten laki edistää selkeää tehtä­vä­ra­ken­netta ja työnjakoa?

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löiden tehtä­vä­ra­ken­netta ja tehtävien jakoa voidaan uudistaa ammat­ti­hen­ki­lölain perus­teella. Uudis­tuk­sessa on kuitenkin otettava huomioon kaikki erillis­lain­sää­dännön tilanteet, joissa osa sosiaa­li­huollon tehtä­vistä on säädetty tietyn tutkinnon tai ammat­ti­pä­te­vyyden suorit­taneen henkilön hoidettaviksi.

Tehtä­vä­ra­kenteen ja työnjaon uudis­ta­minen tulee aina olla perus­teltua asiak­kaiden palve­lu­tar­peiden, työjär­jes­te­lyiden ja sosiaa­li­pal­ve­luiden tuotta­misen kannalta. Työnjako tulee toteuttaa paikal­li­sesti oman kunnan tai toimin­tayk­sikön asiak­kaiden tarpeista lähtöisin.

Uudis­tuk­sessa työnan­tajan on otettava huomioon ammat­ti­hen­ki­löiden koulutus, osaaminen ja ammat­ti­taito. muutokset tulee tehdä aina yhteis­työssä henki­löstön kanssa ja se edellyttää uutta tehtävän vaati­vuuden arviointia. Sosiaa­lialan tehtä­vä­ra­kenteen ja työnjaon uudistus on tehtävä huolella, jotta siakas­tur­val­lisuus ja asiakkaan oikeudet laadultaan hyvään palveluun ja kohteluun voidaan turvata.

Mikä ammat­ti­hen­ki­lölain merkitys on asiakkaalle?

Laki parantaa sosiaa­li­huollon asiakas­tur­val­li­suutta ja sillä varmis­tetaan, että asiakas saa hyvää palvelua ja kohtelua sosiaa­li­huol­lossa. Ammat­ti­hen­ki­lö­lailla turvataan vaikuttava toiminta, koska sosiaa­li­huollon henki­lös­töltä vaaditaan riittävää koulu­tusta ja ammat­ti­taidon ylläpi­tä­mistä. Valvon­nalla ja ohjauk­sella taataan se, että mikäli työnte­kijän kyky toimia ammatissa on heiken­tynyt, esimer­kiksi päihteiden väärin­käytön, heiken­tyneen toimin­ta­kyvyn tai ammat­ti­taidon puutteen vuoksi, valvon­ta­vi­ran­omai­sella on mahdol­lisuus puuttua ammat­ti­hen­kilön toimintaan.

Jatkossa asiakkaat myös voivat varmistaa työnte­ki­jöiden pätevyyden julki­sesta rekisteristä.

Entä mitä laki merkitsee työntekijälle?

Työnte­kijät saavat ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keuden sosio­nomin, geronomin tai sosiaa­li­työn­te­kijän ammattiin ja heistä tulee laillis­tettuja ammat­ti­hen­ki­löitä. Lisäksi heistä tulee yhden­ver­taisia tervey­den­huollon ammat­ti­hen­ki­löiden kanssa, mikä on tärkeää myös sote-uudis­tuksen kannalta. Lain myötä sosiaa­lialan asema tulee vahvis­tumaan ja sen merkitys tulee korostumaan

Ammat­ti­hen­ki­lölaki on osoitus siitä, että vihdoinkin sosiaa­lialan ammat­ti­laisten arvostus ja työn merkit­tävyys on tunnus­tettu ja nostettu sille tasolle, että työnte­ki­jöiden koulu­tuk­sella, ammat­ti­tai­dolla ja työky­vyllä katsotaan olevan merki­tystä sosiaa­li­huollon toteut­ta­mi­sessa. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että sosiaa­li­huollon itsenäinen asema ja alan professiot on tunnus­tettu. Kuka tahansa ei enää voi toimia sosiaa­li­huollon ammateissa.

Mitä ammat­ti­hen­ki­lölaki merkitsee työnantajille?

Lain myötä työnte­ki­jöiden rekry­tointi helpottuu, sillä työnan­tajat voivat tarkistaa suoraan rekis­te­ristä henki­löiden koulu­tuksen ja mahdol­liset huomau­tukset. Laki myös lisää avoimuutta ja luotta­musta luomalla selkeät yhteiset pelisäännöt osaamisen, koulu­tuksen tason ja ammat­ti­taidon selvittämiseen.

Kaisa Yliruo­kanen

Lisää tietoa Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lö­laista löydät  Valviran verkko­si­vuilla ja Talentian verkko­si­vuilla.

Lue myös Ammattihenkilö-opas.

Päivi­tetty 8.2.2017