Lue, mikä muuttui yksityissektorilla.

 

 

Yhteis­toi­min­ta­laki on uudis­tu­nut yksi­tyis­sek­to­rilla. Uudistus on tul­lut voi­maan 1.1.2022.

‚Äď Vastik√§√§n voi¬≠maan tul¬≠leen yt-lain tavoit¬≠teena on paran¬≠taa hen¬≠ki¬≠l√∂s¬≠t√∂n ja ty√∂¬≠nan¬≠ta¬≠jan v√§list√§ vuo¬≠ro¬≠vai¬≠ku¬≠tusta ja luoda puit¬≠teet ty√∂yh¬≠tei¬≠s√∂n kehit¬≠t√§¬≠mi¬≠selle, Talentian neu¬≠vot¬≠te¬≠lu¬≠p√§√§l¬≠likk√∂ Tiina Kinnunen kertoo.

Uudistukset ovat ennem­min­kin raken­teel­li­sia ja täs­men­tä­viä lisäyk­siä kuin mer­kit­tä­viä sisäl­löl­li­siä muutoksia.

Mikä siis nyt on toi­sin? Kokosimme kes­kei­siä lain kohtia.

Ketä uusi yhteistoimintalaki koskee?

Jos työs­ken­te­let yksi­tyis­sek­to­rilla, uudis­tus kos­kee sinua. Jos sitä vas­toin työs­ken­te­let kun­nassa, nämä muu­tok­set eivät vai­kuta sinuun.

Tuoretta yhteis¬≠toi¬≠min¬≠ta¬≠la¬≠kia sovel¬≠le¬≠taan yri¬≠tyk¬≠siin ja yhtei¬≠s√∂i¬≠hin, joi¬≠den pal¬≠ve¬≠luk¬≠sessa on ty√∂¬≠suh¬≠tei¬≠sia ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√∂it√§ s√§√§n¬≠n√∂l¬≠li¬≠sesti v√§hin¬≠t√§√§n 20.

Mitkä ovat merkittävimmät muutokset?

Keskeiset muu­tok­set kos­ke­vat työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jan välistä vuo­ro­pu­he­lua, muu­tos­neu­vot­te­luja ja hyvi­tyk­sen määrää.

- Uuden lain mukaan käy­dään kah­den­lai­sia yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luja: vuo­ro­pu­he­lua ja muutosneuvotteluja.

- Työnantajan on käy­tävä sään­nön­mu­kaista vuo­ro­pu­he­lua hen­ki­lös­tön edus­ta­jan kanssa yri­tyk­sen tai yhtei­sön toi­min­nan kehittämiseksi.

- Muutosneuvotteluja käy­dään, kun työ­nan­taja har­kit­see työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mista, lomaut­ta­mista tai osa-aikais­ta­mista tuo­tan­nol­lis­ta­lou­del­li­sella perus­teella. Myös työ­suh­teen ehdon yksi­puo­lei­nen muu­tos irti­sa­no­mi­sen vaih­toeh­tona kuu­luu muu­tos­neu­vot­te­lu­jen piiriin.

- Hyvitys kos­kee tapauk­sia, joissa työ­nan­taja ei ole nou­dat­ta­nut yt-lakia muu­tos­neu­vot­te­luja käydessään.

Koska ja ketkä käyvät lain mukaan vuoropuhelua?

Jatkossa vuo­ro­pu­he­lun työ­nan­ta­jan ja hen­ki­lös­tön välillä on oltava sään­nöl­listä. Vuoropuhelua tulee käydä vähin­tään nel­jän­nes­vuo­sit­tain, ellei toi­sin sovita.

Vuoropuhelun osa­puo­let ovat samat kuin van­han yhteis­toi­min­ta­lain aikaan: vuo­ro­pu­helu toteu­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti työ­nan­ta­jan ja hen­ki­lös­tön edus­ta­jan, esi­mer­kiksi luot­ta­mus­mie­hen, väli­sissä kokouk­sissa. Näin nykyi­sin ole­massa ole­vat yt-neu­vot­te­lu­kun­nat ja muut vas­taa­vat eli­met voi­vat jat­kaa toimintaansa.

Mitä hyötyä vuoropuhelusta on?

Vuoropuhelun tar­koi­tuk­sena on edis­tää hen­ki­lös­tön tosia­sial­li­sia vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja antaa työ­nan­ta­jalle tär­keää tie­toa. Sen avulla voi­daan myös varau­tua tule­viin muu­tok­siin yri­tyk­sen toi­min­nassa. Laissa täh­den­ne­tään, että kum­man­kin osa­puo­len on otet­tava toi­sen edut, tar­peet ja asema huo­mioon ja toi­mit­tava neu­vot­te­luissa asianmukaisesti.

Työntekijät voi­vat nos­taa vuo­ro­pu­he­lun tee­moiksi esi­mer­kiksi työ­hy­vin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­sen ja edis­tä­mi­sen. Muita mah­dol­li­sia aiheita ovat mm. yri­tyk­sen tai yhtei­sön talou­del­li­nen tilanne sekä työ­pai­kan sään­nöt, käy­tän­nöt ja toimintaperiaatteet.

Koska muutosneuvotteluja käydään?

Jos työ­nan­taja har­kit­see yhden tai useam­man työn­te­ki­jän irto­sa­no­mista, lomaut­ta­mista tai osa-aikais­ta­mista tuo­tan­nol­lis­ta­lou­del­li­sin perus­tein, käy­dään muu­tos­neu­vot­te­lut. Neuvottelut on aloi­tet­tava, kun työ­nan­taja har­kit­see toi­men­pi­teitä ja suun­ni­tel­miin voi­daan vielä vai­kut­taa, eli ennen pää­tök­sien tekemistä.

Muutosneuvottelut on uuden lain mukaan käy­tävä myös, jos työ­nan­taja har­kit­see työ­suh­teen olen­nai­sen ehdon yksi­puo­lista muu­tosta irti­sa­no­mi­sen vaih­toeh­tona. Olennaisen ehdon muu­tok­sia ovat mm. teh­tä­vä­muu­tos tai pal­kan alen­ta­mi­nen. Tämä on yksi isoim­mista muu­tok­sista ver­rat­tuna van­haan yhteistoimintalakiin.

Mitä muutosneuvotteluissa käsitellään?

Muutosneuvotteluissa käsi­tel­lään aina­kin muu­tok­sien perus­teet, vai­ku­tuk­set ja vaih­toeh­dot. Uusi laki koros­taa, että neu­vot­te­lut on toteu­tet­tava raken­ta­vassa hengessä.

Milloin työntekijä voi saada rahallisen hyvityksen?

Uusi laki sis√§l¬≠t√§√§ s√§√§n¬≠n√∂k¬≠sen enin¬≠t√§√§n 35 000 euron hyvi¬≠tyk¬≠sest√§. Se voi¬≠daan tuo¬≠mita mak¬≠set¬≠ta¬≠vaksi, jos ty√∂¬≠nan¬≠taja on irti¬≠sa¬≠no¬≠nut, lomaut¬≠ta¬≠nut tai osa-aikais¬≠ta¬≠nut ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√§n tai yksi¬≠puo¬≠li¬≠sesti muut¬≠ta¬≠nut ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√§n ty√∂¬≠so¬≠pi¬≠muk¬≠sen olen¬≠naista ehtoa nou¬≠dat¬≠ta¬≠matta lain s√§√§n¬≠n√∂k¬≠si√§. Lakimuutos kos¬≠kee hyvi¬≠tyk¬≠sen m√§√§¬≠r√§√§ ‚Äď sill√§ ei ole tar¬≠koi¬≠tus puut¬≠tua hyvi¬≠tyk¬≠sen maksukriteereihin.

Olen luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu. Mitä minun kannattaa ottaa huomioon?

Luottamusmiehenä tai työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuna sinun kan­nat­taa tutus­tua uuteen lakiin Finlexissä. Myös hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä on pal­jon kon­kreet­ti­sia esi­merk­kejä ja sel­ven­nyk­siä, joista voit saada vink­kejä työ­pai­kan yhteistoimintaan.

Lue lisää:

Yhteistoimintalaki
Hallituksen esi­tys edus­kun­nalle yhteis­toi­min­ta­laiksi ja sii­hen liit­ty­viksi laeiksi: eduskunta.fi

Minna Jerrman