Yhteinen tuki ja hyvä ilmapiiri auttavat työyhteisöjä jaksamaan

− Esimies on avainasemassa yhteisöllisyyttä luotaessa, sanoo Kirsi Heikkilä-Tammi. Kuva: Laura Vesa

Ei ole yhdentekevää, millainen ilmapiiri työpaikalla on. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys on olennainen osa työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.

Työpaikan hyvä henki auttaa ihmisiä viihtymään työssään. Yhteisöltä saatu tuki kannustaa jaksamaan ja sietämään työelämän epävarmuutta, antaa työlle mielekkyyttä ja vähentää stressiä.

Erityisen merkityksellistä yhteisöllisyys on silloin, jos työntekijöihin kohdistuu paljon ulkoisia paineita tai työ perustuu haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa toimimiseen, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta sanoo. Hyvä ilmapiiri ja yhteenkuuluvuudentunne nostavat tutkimusten mukaan myös tuloksellisuutta, pelkästään jo siksi, että ihmiset pysyvät terveempinä. Kun sairauspoissaolot vähenevät, säästyy rahaa.

Joitakin vuosia sitten Heikkilä-Tammi veti työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta vanhustyötä tekevien hoitajien parissa.

− Yhteisöllisyys nousi tärkeimmäksi syyksi siihen, miksi työntekijät halusivat jatkaa työssään. Tärkeää se oli varsinkin vanhemmille työntekijöille, jotka pohtivat, jäädäkö eläkkeelle vai jatkaako vielä työuraa, hän sanoo.

Heikkilä-Tammi kertoo uudesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan työpaikan hyvää ilmapiiriä arvostetaan enemmän, kuin alalla etenemistä tai ihanteellista työtehtävää.

− Tämä on minusta kiinnostavaa, sillä yleensä on pidetty ensisijaisena, että työntekijä kokee olevansa oikeassa työtehtävässä.

Näyttää siltä, että hyvä ilmapiiri voi kompensoida jopa työtehtävään liittyviä puutteita.

Sovittele mielipiteitä

− Työhyvinvoinnin kokonaisuuden ymmärtäminen ja kehittäminen ei ole vielä muotoutunut työpaikkojen käytäntöihin niin hyvin kuin se voisi. Toimet työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat muutakin kuin keppijumppaa, Heikkilä-Tammi sanoo.

Esimies on avainasemassa työpaikan yhteisöllisyyden luomisessa. Hänen tehtävänsä on järjestää mahdollisuuksia työyhteisön vuorovaikutukseen. Yhteiseen oleskeluun tarvitaan ennen kaikkea sopiva tila, jossa voi pitää kahvitaukoja ja palavereja. Esimies huolehtii siitä, että kaikki saavat äänensä ja mielipiteensä kuuluviin.

Yhteisöltä saatu tuki kannustaa jaksamaan ja sietämään työelämän epävarmuutta.

− Kahvipöytäkeskustelut toimivat usein epävirallisena tiedonkulkukanavana, Heikkilä-Tammi muistuttaa.

Eri lähtökohdista tulevien ihmisten mielipiteiden ja asenteiden sovittelu ei ole aina helppoa. Hyvä ilmapiiri kuitenkin edellyttää, että työntekijät ymmärtävät toistensa näkökulmia.

− Ideoinnissa erilaisuus on ehdoton rikkaus, hän sanoo.

Määräykset perusteltava

Esimiehen parhaita työkaluja yhteisöllisyyden ylläpidossa on oikeidenmukaisuus työntekijöitä kohtaan. Heikkilä-Tammi sanoo, että vähäinenkin epäoikeudenmukaisuuden tunne voi nakertaa työntekijän motivaatiota ja lisätä kielteistä ilmapiiriä.

Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät tarkoita kuitenkaan sitä, että esimiehen pitäisi jakaa työt tai kohdella jokaista täsmälleen samalla tavalla.

− Se ei ole edes mahdollista. Erilaiset ratkaisut tai tehtävänannot on perusteltava hyvin, jotta kaikki tietävät, mistä on kysymys. Oikeudenmukaisuutta onkin se, että esimies antaa kiitoksen sille, jolle se kuuluu eikä ota sitä itselleen.

Ongelmat ratkaistavissa

Työntekijöillä on tietysti vastuunsa ilmapiiristä. Yksi yhteishenkeä alentava tekijä on työntekijöiden jatkuva valittaminen, mutta samaan aikaan asialle ei haluta tehdä mitään, sanoo Heikkilä-Tammi.

− Valittaminen on opittu tapa, josta voi myös oppia pois. Ongelmiin olisi hyvä suhtautua ratkaisukeskeisesti.

Tilannetta saattaa auttaa joillakin työpaikoilla käyttöönotettu työntekijöiden keskinäinen sopimus, jonka mukaan valittaminen on kielletty ainakin lounastauoilla.

Pelottavat kuppikunnat

On hyvä, että työntekijöillä on yhteisiä harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita. Se luo luottamusta.

− Koira tai joogaharrastus voi imaista kuitenkin harrastajat niin tiiviiseen suhteeseen, että muut tuntevat itsensä ylimääräiseksi, Heikkilä-Tammi sanoo.

Harmittavaa on sekin, jos tupakkapaikalla sovitaan asioista tai tapaamisista, joista tupakoimattomat jäävät sivuun.

Työntekijöillä on vastuunsa ilmapiiristä.

Kuppikunnat eivät edistä luonnollisesti yhteisöllisyyttä. Pahimmillaan niissä syntyy omia tapoja ja huumoria, joista muut ovat pihalla. Tiiviitä ryhmiä saatetaan alkaa pelätä.

Kuppikuntiin esimiehen pitäisi puuttua silloin, kun jotakin työntekijää syrjitään tietoisesti. Heikkilä-Tammi otaksuu, että usein ryhmän osapuolet eivät välttämättä edes huomaa, että joku tai jotkut kollegat jäävät ulkopuolelle.

− Jos esimiehellä on paljon alaisia, hänen voi olla vaikea havaita syrjään jääviä. Tällöin työntekijöiden olisi hyvä tulla kertomaan tilanteesta, Heikkilä-Tammi sanoo.

Entistä enemmän tiimityötä

Monilla työpaikoilla on otettu niin sanotusti löysät pois. Työmäärä ja sen seurauksena kiire ovat kasvaneet.

− Tutkimusten mukaan joillakin aloilla työntekijät työskentelevät jo lähes äärirajoillaan, Heikkilä-Tammi sanoo.

Se on harmillista, varsinkin, kun kiire ja stressi nakertavat helposti työpaikan yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys olisi tärkeää, sillä sen merkitys vain kasvaa työelämässä tulevaisuudessa.

− Töitä tehdään entistä enemmän erilaisissa tiimeissä, verkostoissa ja työryhmissä, hän muistuttaa.

Marianna Laiho

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *