Lähivuosina sosiaalihuollon organisaatiot velvoitetaan liittymään Kanta-palveluihin. Valmisteluihin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin.

 

 

Päijät-Hämeen hyvin­voin­ti­kun­tayh­ty­män sosi­aa­li­huolto liitti asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mänsä Kanta-pal­ve­lui­hin eli sosi­aa­li­huol­lon val­ta­kun­nal­li­seen asia­kas­tie­don arkis­toon jo vuonna 2019.

Ensimmäisessä käyt­töön­o­ton vai­heessa asia­kas­tie­dot arkis­toi­daan Kanta-pal­ve­lui­hin. Nyt PHHYKY:ssä val­mis­tel­laan siir­ty­mistä toi­seen vai­hee­seen, jossa työn­te­ki­jät pää­se­vät hake­maan ja kat­so­maan Kantaan tal­le­tet­tuja asiakasasiakirjoja.

Toisessa vai­heessa tavoit­teena on myös, että asiak­kaat pää­se­vät kokei­le­maan sosi­aa­li­huol­lon tie­to­jensa kat­so­mista Omakannasta.

PHHYKY:n työi­käis­ten pal­ve­lu­jen asia­kas­oh­jaus ja talou­del­li­nen tuki ‑yksi­kössä Kanta-pal­ve­luja pilo­toi­vat sosi­aa­lioh­jaaja Emma Uusitalo ja sosi­aa­li­työn­te­kijä Taru Koivisto. Tietojen tal­len­ta­mi­nen Kantaan on heille jo tut­tua, mutta alun perin täksi kevääksi suun­ni­teltu toi­sen vai­heen toi­min­nal­li­suuk­siin tutus­tu­mi­nen viivästyi.

– Pilotoimme yksi­kös­sämme uutta asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mää, ja kevät kuluu käyt­tä­jä­ko­ke­muk­sen anta­mi­sessa jär­jes­tel­män kehit­tä­jälle. Syksyllä pää­semme näillä näky­min tut­ki­maan uusia Kanta-pal­ve­lu­jen toi­min­nal­li­suuk­sia, Emma Uusitalo kertoo.

Uusitalo on Kanta-vuo­sien var­rella huo­man­nut, että kir­jaa­mis­tai­don ja asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­män käy­tön osalta työn­te­ki­jöi­den kan­nat­taa tutus­tua hyvissä ajoin Kanta-arkis­toin­tiin liit­ty­vään logiikkaan.

– Suosittelen aloit­ta­maan Kanta-val­mis­te­lut ennen tule­via pakol­li­sia aika­ra­joja. Uutta opit­ta­vaa, yllä­tyk­siä ja hidas­tuk­sia voi ilmetä mat­kan var­rella, Uusitalo sanoo.

Yhdenmukaistaminen ja nopeus tavoitteena

Kanta-pal­ve­lu­jen kes­kei­siä tavoit­teita on yhden­mu­kais­taa ja mää­rä­muo­tois­taa alan kir­jaa­mis­käy­tän­töjä ja saada tar­vit­tava tieto nopeasti ammat­ti­lais­ten käyt­töön. Työntekijä saa esi­mer­kiksi paik­ka­kun­nalle muut­ta­neen uuden asiak­kaansa tie­dot nopeasti ja käte­västi esille. Lisäksi tie­dot ovat aiem­paa hel­pom­min tul­kit­ta­vissa yhden­mu­kais­ten kir­jaa­mis­käy­tän­tö­jen ansiosta.

– On erin­omaista, jos nämä Kannan tavoit­teet toteu­tu­vat, Taru Koivisto katsoo.

Kanta-palvelujen keskeisiä tavoitteita on yhdenmukaistaa ja määrämuotoistaa alan kirjaamiskäytäntöjä ja saada tarvittava tieto nopeasti ammattilaisen käyttöön.

THL on mää­ri­tel­lyt uusiin asia­kir­ja­ra­ken­tei­siin tiet­tyjä pakol­li­sia ja mää­rä­muo­toi­sia koh­tia täy­tet­tä­väksi, kuten vaik­kapa mai­nin­nan ilmoi­tuk­sen ilmoit­ta­ja­ta­hosta ja ensi­si­jai­sesta syystä.

Konemaiseen rasti ruu­tuun ‑doku­men­toin­tiin ei Kannassakaan olla silti siir­ty­mässä. Myös uusista asia­kir­ja­ra­ken­teista löy­ty­vät vapaat teks­ti­ken­tät, joissa teki­jän ja asiak­kaan äänet pää­se­vät kuu­lu­viin. Ammattilaisen har­kin­nassa ja vas­tuulla pysyy edel­leen se, minkä kir­jaa­mi­nen mil­loin­kin on olen­naista ja riittävää.

– Tasapainon löy­tä­mi­nen mää­rä­muo­toi­suu­den ja raken­tei­suu­den sekä vapaam­man kir­jaa­mi­sen välillä on tär­keää, tie­to­jär­jes­tel­mä­tut­kija ja sosi­aa­li­työn­te­kijä Susi Salovaara kertoo.

– Äärimmilleen vie­dystä raken­tei­suu­desta on maa­il­malla huo­noja koke­muk­sia. Se voi pahim­mil­laan kaven­taa sosiaali­alan ammat­ti­lai­sen työn datan syöt­tä­mi­seksi jär­jes­tel­män ennalta mää­rät­tyi­hin kapea-alai­siin kent­tiin, Salovaara sanoo.

Hän ker­too esi­mer­kin maasta, missä las­ten­suo­je­luun oli raken­nettu ris­kiar­vio, jossa ammat­ti­lai­nen täytti kyllä tai ei ‑vas­tauk­sia vaa­ti­neen lomak­keen, minkä jäl­keen kone laski ris­ki­pis­teet ja ker­toi, mitä pitää tehdä.

– Tämä ei toi­mi­nut. Tutkijana ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä toi­von, että tie­to­jär­jes­tel­mistä kehi­te­tään sel­lai­sia, jotka las­ke­vat ja tun­nis­ta­vat asioi­den väli­siä yhteyk­siä mutta ammat­ti­lai­set tul­kit­se­vat aina löydökset.

Tasapainon löytäminen määrämuotoisuuden ja rakenteisuuden sekä vapaamman kirjaamisen välillä on tärkeää.

Tutkimistyön suh­teen Kanta-pal­ve­lut avaa­vat pal­jon uusia mah­dol­li­suuk­sia. Yhdenmukaistettu tieto mah­dol­lis­taa big dataan nojaa­via tut­ki­mus­hank­keita, jotka aut­ta­vat vaik­kapa raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn kehit­tä­mi­sessä tai alan vai­kut­ta­vuu­den osoittamisessa.

– Sosiaalihuollolla ei tois­tai­seksi ole ollut tilas­tol­li­sen datan puo­lella juuri mitään näy­tet­tä­vää työn vai­kut­ta­vuu­desta. Kanta-pal­ve­lu­jen myötä tässä var­masti pääs­tään eteen­päin, Salovaara uskoo.

Lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä

Yksi isoim­pia uudis­tuk­sia Kanta-pal­ve­luissa tulee ole­maan se, että asiak­kaat pää­se­vät kat­so­maan omat sosi­aa­li­huol­lon tie­tonsa Omakannasta ter­veys­tie­to­jen tavoin. Se on mah­dol­lista jo nyt, mutta pro­sessi on ver­rat­tain työläs.

Omakanta lisää sosi­aa­li­työn avoi­muutta ja läpi­nä­ky­vyyttä – toki vain niille asiak­kaille, jotka sitä ryh­ty­vät tai pys­ty­vät käyttämään.

Korjauspyyntöjen määrä saat­taa Omakannan myötä lisään­tyä, Emma Uusitalo miettii.

– Ammattilaiset pyr­ki­vät aina kir­jaa­maan oikeaa ja paik­kansa pitä­vää tie­toa, mutta jos­kus voi tulla vää­ri­nym­mär­ryk­siä, Uusitalo sanoo.

– Omakannan ansiosta asiak­kaan on aiem­paa hel­pompi kes­kus­tella tie­dois­taan ja pyy­tää kor­jaa­maan virheellisyyksiä.

Toisaalta kor­jaus­pyyn­töjä voi­daan ehkäistä entistä osal­lis­ta­vam­malla kirjaamisella.

– Vähimmillään osal­lis­ta­vuus on sitä, että ker­ro­taan asiak­kaalle jo kir­jaa­mis­vai­heessa, mitä aio­taan kir­jata ja var­mis­te­taan myös asiak­kaan mie­li­pide, Uusitalo toteaa.

Tietoturvasta huolehdittu

Viime vuo­sien mit­ta­vien tie­to­mur­to­jen vuoksi sosi­aa­li­huol­lon­kin tie­to­turva mie­ti­tyt­tää monia. Kanta-pal­ve­luissa tie­to­turva on otettu erit­täin vah­vasti huomioon.

Kanta-pal­ve­lui­hin lii­ty­tään orga­ni­saa­tion käy­tössä ole­valla asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mällä, jonka tulee olla Kanta-yhteensopiva.

Omakanta lisää sosiaalityön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Osana jär­jes­tel­män ser­ti­fioin­tia suo­ri­te­taan yhteis­tes­taus Kelan Kanta-pal­ve­lu­jen ja tie­to­turva-audi­tointi Viestintäviraston hyväk­sy­män arvioin­ti­lai­tok­sen kanssa. Tämän lisäksi ser­ti­fiointi tulee aina uusia tie­tyn mää­rä­ajan jälkeen.

Sisäisiä tie­to­tur­va­louk­kauk­sia taas este­tään tar­koilla käyt­tö­oi­keus­mää­rit­te­lyillä ja sillä, että kai­kista asia­kas­tie­to­jen ja doku­ment­tien kat­so­mi­sista jää Kannan loki­tie­toi­hin elekt­ro­ni­nen sormenjälki.

Juttua var­ten on haas­ta­teltu myös PHHYKY:n joh­tava sosi­aa­li­työn­te­kijä Mari Sissoa, THL:n eri­kois­suun­nit­te­lija Jaana Tainaa ja Kelan lii­ke­toi­min­nan asian­tun­tija Jaana Nissilää.

Tapio Ollikainen 

Lisätietoa Kanta-pal­ve­lui­hin liittymisestä:
Kanta.fi/ammattilaiset