Nuoren väkivaltaisuuteen voidaan vaikuttaa, kun hoitoon otetaan koko elinpiiri.

 

 

Ei ole yhtä hok­kus­pok­kus­kons­tia, jolla nuo­ren väki­val­tai­nen käy­tös saa­daan lop­pu­maan. Yhtä vähän toi­mii se, että nuori irro­te­taan elin­pii­ris­tään, fik­sa­taan kun­toon ja palau­te­taan sinne takaisin.

Sen sijaan väki­val­tais­ten nuor­ten kanssa työs­ken­te­le­ville on syn­ty­nyt yhtei­nen käsi­tys siitä, että nuorta voi­daan aut­taa sys­tee­mi­sellä työllä.

Siinä tar­kas­te­luun ote­taan koko nuo­ren elin­piiri per­heestä ystä­viin, har­ras­tuk­siin ja kou­luun. Se edel­lyt­tää laa­jaa yhteis­työtä las­ten­suo­je­lulta, polii­silta, kou­lulta, jär­jes­töiltä ja nuo­ren per­heeltä ja muilta läheisiltä.

‚Äď Mik√§√§n taho ei pysty yksin rat¬≠kai¬≠se¬≠maan n√§i¬≠den nuor¬≠ten tilan¬≠netta, sanoo pro¬≠jek¬≠ti¬≠koor¬≠di¬≠naat¬≠tori Jari Raikunen Aseman Lapsista.

Aseman Lapset ja poliisi teke­vät Helsingissä yhteis­työtä nuor­ten irrot­ta­mi­seksi väki­valta- ja rikos­kier­teestä. Pasila-työ­hön tulee polii­sin kautta nuo­ria, joita epäil­lään rikok­sista. Heissä on vaka­via tekoja teh­neitä ensi­ker­ta­lai­sia sekä pit­kään rikok­silla ja väki­val­lalla oireil­leita nuoria.

Vaikka oirei­lussa on samoja piir­teitä, jokai­sella nuo­rella ja per­heellä on oma tarina.

‚Äď Mit√§ parem¬≠min tun¬≠nemme nuo¬≠ren l√§hi¬≠pii¬≠rin, sit√§ parem¬≠min pys¬≠tymme aut¬≠ta¬≠maan h√§nt√§. Mietimme, onko esi¬≠mer¬≠kiksi per¬≠heess√§ haas¬≠teita, joi¬≠den vuoksi nuori ajau¬≠tuu v√§ki¬≠val¬≠tai¬≠siin porukoihin.

Pienetkin onnistumiset palkitaan

Nuorten taus­talta pal­jas­tuu eri­lai­sia trau­moja. On esi­mer­kiksi lap­si­so­ti­laita, sotaa paen­nei­den per­hei­den nuo­ria, sekä päih­de­per­heissä ilman tur­val­li­sia aikui­sia kas­va­neita nuoria.

‚Äď Tarkastelemme nuo¬≠ren koko el√§¬≠m√§√§. On vai¬≠kea sanoa nuo¬≠relle, ett√§ muutu, mutta kenen¬≠k√§√§n muun ei tar¬≠vitse muuttua.

Tärkeintä on tutus­tua nuo­reen itseensä, Raikunen sanoo.

‚Äď Nuorten kanssa pit√§√§ viet¬≠t√§√§ aikaa ja osoit¬≠taa, ett√§ olemme oikeasti kiin¬≠nos¬≠tu¬≠neita siit√§, mit√§ sinulle kuu¬≠luu. Sitten ote¬≠taan kave¬≠reita mukaan. Harvoin rikok¬≠sia ja v√§ki¬≠val¬≠taa syn¬≠tyy yksin.

Mitä paremmin tunnemme nuoren lähipiirin, sitä paremmin pystymme auttamaan häntä.

Pasila-työ vah­vis­taa sitä, mikä nuo­ren elä­mässä on posi­tii­vista ja pie­net­kin onnis­tu­mi­set pal­ki­taan isosti. Myös nuo­ren per­heen asioita on pantu kun­toon. Nuorille on jopa pidetty koti­kou­lua. Monilla on haas­teita koulunkäynnissä.

‚Äď Heille on saatu p√§√§t¬≠t√∂¬≠to¬≠dis¬≠tuk¬≠sia, ja heit√§ on saatu toi¬≠selle asteelle.

Aseman Lapsissa nuor­ten kanssa työs­ken­te­lee myös koke­mus­asian­tun­ti­joita. He ovat aikui­sia, jotka ovat itse sel­vin­neet pois väki­valta- ja rikos­kier­teestä. Työmuoto on tuo­nut hyviä tulok­sia, Raikunen sanoo.

‚Äď He p√§√§¬≠se¬≠v√§t nuor¬≠ten kanssa syvem¬≠m√§lle kuin me muut. Nuoret n√§ke¬≠v√§t, ett√§ tuo ymm√§r¬≠t√§√§ meit√§ ja ett√§ vai¬≠keuk¬≠sista voi sel¬≠vit√§. Se lis√§√§ moti¬≠vaa¬≠tiota yrit¬≠t√§√§ itsekin.

Kokemusasiantuntija Pietro Saaren mukaan nuo­ren kanssa pää­see eteen­päin, kun hänen kans­saan tekee sitä, mikä nuorta kiinnostaa.

‚Äď Me koh¬≠da¬≠taan ihmi¬≠nen, ollaan l√§sn√§ ja jutel¬≠laan. Kaikkiin kyll√§ saa kon¬≠tak¬≠tin. Nyt puhu¬≠taan nuo¬≠rista, joilla on kovia trau¬≠moja taus¬≠talla. Monet heist√§ ovat jou¬≠tu¬≠neet syr¬≠j√§√§n, kun he eiv√§t ole p√§r¬≠j√§n¬≠neet koulussa.

Saari tie¬≠t√§√§ oman taus¬≠tansa poh¬≠jalta, mik√§ toi¬≠mii ja mik√§ ei. H√§nen is√§ns√§ oli alko¬≠ho¬≠listi. √Ąiti paah¬≠toi kahta ty√∂t√§ ja v√§syi. H√§n sanoo, ett√§ kas¬≠voi ilman aikui¬≠sia. H√§nell√§ on ADHD, joka diag¬≠no¬≠soi¬≠tiin vasta aikuisena.

Elämässä tuli monia vai­keuk­sia, väki­val­taa, rikok­sia ja tuo­mioita. Hän sanoo, että rat­kai­sut, joilla tilan­tee­seen yri­tet­tiin puut­tua, vain lisä­si­vät ongelmia.

Tarkkailuluokalle jou­tu­mi­nen jo ala­kou­lussa hit­sasi kou­lun häi­ri­köt tii­viiksi porukaksi.

‚Äď Meill√§ ei ollut muuta seu¬≠raa kuin toi¬≠semme. Kenell√§k√§√§n ei ollut is√§√§.

Koulunk√§yntiavustajat lei¬≠ma¬≠si¬≠vat mei¬≠d√§t mui¬≠den sil¬≠miss√§ ongel¬≠ma¬≠ta¬≠pauk¬≠siksi, Saari sanoo.

‚Äď Opimme, ett√§ olemme vial¬≠li¬≠sia, eri¬≠lai¬≠sia, v√§h√§n tyh¬≠mi√§. K√§ytimme kovia huu¬≠meita jo 13-vuotiaina.

Saari arvioi, että hänen elä­mänsä kul­kuun vai­kut­ti­vat tur­val­li­sen aikui­sen puute, eris­tä­mi­nen kou­lussa sekä liian lyhyt sijoi­tus ja palau­tus enti­seen ympä­ris­töön. Jos ADHD olisi diag­no­soitu jo lap­sena, hän olisi saa­nut lää­ki­tyk­sen. Koulu olisi suju­nut paremmin.

Saari pääsi omin voi­min irti päihde-rikos­kier­teestä yli kol­mi­kymp­pi­senä las­tensa vuoksi.

Rinnalla kulkeminen auttaa

Helsingin kau­punki sat­saa nyt rikos­kier­teessä ole­vien nuor­ten aut­ta­mi­seen. Se avasi elo­kuussa las­ten­suo­je­luun uuden­lai­sen Toivo-yksi­kön. Sen asiak­kaiksi tulee nuo­ria, jotka oirei­le­vat rikok­silla, väki­val­lalla ja päihteillä.

Se tekee yhden­net­tyä las­ten­suo­je­lua, kuvaa Toivon joh­tava sosi­aa­li­työn­te­kijä Veera Vettenranta.

‚Äď Nuori jat¬≠kaa mei¬≠d√§n kans¬≠samme, vaikka h√§net sijoi¬≠tet¬≠tai¬≠siin. Sosiaality√∂ntekij√§ ei vaihdu.

Nuoria ei istuteta kuin syyllisen penkille ja puhuta siitä, mitä olet mokannut.

Toivo-tii­missä työs­ken­te­lee Vettenrannan lisäksi kuusi sosi­aa­li­työn­te­ki­jää sekä per­he­te­ra­peut­teja, jotka teke­vät työtä per­heen kanssa. Lisäksi tii­miin tulee 11 amma­til­lista tuki­hen­ki­löä. He työs­ken­te­le­vät kah­dessa vuo­rossa. Tukihenkilöt pää­se­vät nopeasti pai­kalle juuri sil­loin, kun nuori ja perhe sitä tarvitsevat.

Tiimin asia­kas­lu­vuksi on alus­ta­vasti suun­ni­teltu noin 25 nuorta sosi­aa­li­työn­te­ki­jää kohden.

‚Äď Kuljemme nuo¬≠ren rin¬≠nalla pit¬≠k√§n mat¬≠kan. Toteutamme sys¬≠tee¬≠mist√§ ajat¬≠te¬≠lua. Ket√§√§n ei voida kor¬≠jata muista eril¬≠l√§√§n. Kiinnit√§mme huo¬≠miota koko per¬≠heen tilan¬≠tee¬≠seen. Tutkimme, mist√§ kai¬≠kesta oirei¬≠lussa voi olla kyse. Siell√§ voi olla esi¬≠mer¬≠kiksi trau¬≠ma¬≠taus¬≠taa, yli¬≠su¬≠ku¬≠pol¬≠vi¬≠sia ongel¬≠mia tai masennusta.

Työtä ale­taan tehdä posi­tii­vi­sen kautta, Vettenranta kuvaa.

‚Äď Nuoria ei istu¬≠teta kuin syyl¬≠li¬≠sen pen¬≠kille ja puhuta siit√§, mit√§ olet mokan¬≠nut. Jos joka pai¬≠kasta tulee huo¬≠noa palau¬≠tetta, nuori raken¬≠taa min√§¬≠ku¬≠vaansa sen mukaan. H√§n on koko ajan puo¬≠lus¬≠tus¬≠kan¬≠nalla. Sitten h√§n menee poru¬≠koi¬≠hin, joissa ei tar¬≠vitse puolustautua.

Haluamme rik­koa kuvion, sanoo Vettenranta.

‚Äď Meid√§n pit√§√§ toi¬≠mia n√§i¬≠den nuor¬≠ten kanssa eri lailla kuin ennen. Muuten vain vah¬≠vis¬≠tamme pahan kierrett√§.

Toivo alkaa tehdä tii­vistä yhteis­työtä esi­mer­kiksi polii­sin ja jär­jes­tö­jen kanssa. Helsinkiin perus­te­taan uusi, vaa­ti­va­hoi­tois­ten nuor­ten vas­taan­ot­to­yk­sikkö. Siellä on kun­tout­tava ote, eikä se ole vain pysäy­tys­jakso. Naulakallion las­ten­ko­tiin on tulossa uuden­lai­sia osastoja.

‚Äď Helsinki panos¬≠taa nyt pal¬≠jon t√§h√§n koh¬≠de¬≠ryh¬≠m√§√§n. Suunnittelu alkoi jo ennen viime vuo¬≠den ik√§¬≠vi√§ tapah¬≠tu¬≠mia. Kun polii¬≠silta alkoi tulla vies¬≠ti√§, ett√§ nuo¬≠ret voi¬≠vat huo¬≠nosti, t√§h√§n on saatu viel√§ lis√§satsauksia.

Väkivalta on myös vallankäyttöä

Nuorten väki­val­lasta puhu­taan pal­jon oirei­luna, lap­sia­sia­val­tuu­tettu Elina Pekkarinen sanoo. Usein se onkin, mutta väki­valta voi olla myös val­lan­käyt­töä tai väline, jolla voi alis­taa toista tai saada mitä haluaa, hän huomauttaa.

Väkivalta voi olla myös opittua.

‚Äď Jos kas¬≠va¬≠tus on v√§ki¬≠val¬≠taista tai se on van¬≠hem¬≠mille keino rat¬≠kaista ris¬≠ti¬≠rii¬≠toja, lapsi omak¬≠suu saman tavan.

Lapsiperheissä pitäisi olla ehdo­ton nol­la­to­le­ranssi väki­val­taan jo ennen kuin lapsi syn­tyy, Pekkarinen sanoo. Perheväkivallan näke­mi­nen vai­kut­taa lapseen.

‚Äď Meid√§n pit√§√§ ymm√§r¬≠t√§√§ mal¬≠lien siir¬≠ty¬≠mi¬≠nen, jotta nuor¬≠ten v√§ki¬≠val¬≠taa p√§√§s¬≠t√§√§n est√§m√§√§n.

Väkivaltaa voi­daan estää myös esi­mer­kiksi kaa­voi­tuk­sella eli raken­ta­malla tur­val­lista ja valais­tua ulko­ti­laa, Pekkarinen sanoo. Se vai­kut­taa tur­val­li­suu­den tun­tee­seen. Jos ympä­ristö pelot­taa, nuo­rista tun­tuu, että hei­dän pitää pys­tyä puo­lus­ta­maan itse­ään. Tyhjentyneet kadut anta­vat mah­dol­li­suu­den epä­so­si­aa­li­selle käy­tök­selle. Pekkarinen uskoo, että se on yksi syy nuor­ten väki­val­lan lisään­ty­mi­selle korona-aikana.

‚Äď Yhdess√§ hen¬≠gailu kuu¬≠luu nuor¬≠ten kehi¬≠tyk¬≠seen. Se on teini-ik√§is¬≠ten leik¬≠ki√§. Sen pit√§√§ kui¬≠ten¬≠kin olla turvallista.

Tärkeää on kuun­nella, mikä nuor­ten par­vei­lun ja tur­hau­tu­mi­sen taus­talla on. Pekkarinen sanoo, että per­he­te­ra­piasta ja työstä, jossa koko kave­ri­piiri ote­taan työn koh­teeksi, on saatu hyviä kokemuksia.

Väkivaltaa voidaan estää myös esimerkiksi kaavoituksella.

Samoin Suomessa on onnis­tu­neesti hoi­dettu häi­ri­köi­vien nuo­ri­so­jouk­ko­jen tilan­netta, kun nuo­ri­so­työ, las­ten­suo­jelu, kou­lut, poliisi ja uskon­nol­li­set yhtei­söt eli alu­een auk­to­ri­tee­tit ovat yhdis­tä­neet voimansa.

V√§kivaltaongelman ehk√§i¬≠sy√§ on huo¬≠leh¬≠tia, ett√§ nuori saa kou¬≠lussa tuen ja avun ja heill√§ on el√§¬≠m√§ss√§ n√§k√∂¬≠aloja, joita kohti he voi¬≠vat menn√§.

‚Äď Tehokkainta on, ett√§ lap¬≠silla ja nuo¬≠rilla on mie¬≠le¬≠k√§st√§ teke¬≠mist√§, oli se kori¬≠pal¬≠loa, graf¬≠fit¬≠tia tai vaat¬≠tei¬≠den tuunausta.

Jaana Laitinen