Helsingin yliopiston teolo­gisen tiede­kunnan sosiaa­lie­tiikan professori Jaana Hallamaa haluaa kirjallaan ”tarjota välineitä, joilla sotkuista, puutteel­lista ja vajavaista inhimil­listä elämää voitaisiin kohentaa ja parantaa”.

 

Ammatti­lai­sille ja opiske­li­joille tarkoi­tettu Yhdessä toimi­misen etiikka selventää käsit­teitä ja esittelee loogi­sesti yhteis­toi­minnan edelly­tyksiä ja karikkoja. Jokainen voi kirjan avulla pohtia ja kehittää oman erityi­sa­lansa kysymyksiä.

Talentia-lehden kirja-arvio. Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka.”Vasta yhdessä tekeminen paljastaa tietojen ja taitojen määrän. Kun ne punotaan toisiinsa, toivo saa siivet”, sanoo Jaana Hallamaa. Moraa­li­sesti hyvä toiminta pyrkii tuottamaan toiselle hyvää. Voimassa on kultainen sääntö: kunnioita toista itsesi veroisena toimijana, tee toiselle hyvää, toimi vasta­vuo­roi­sesti. Ihminen voi olla yhteis­toi­min­nassa saavut­taakseen omia tavoit­teitaan, hän voi olla mukana ryhmässä ajamassa yhteisiä tavoit­teita tai hän voi olla osa yhteisöä, jossa tavoitteet ja itse toiminta ja niiden jalos­ta­minen ovat kaikille yhteinen tavoite. Yhteis­toi­minnan luonne vaihtelee sen myötä, mikä toimijan motiivi on.

Oleel­lista yhteis­toi­min­nassa on luottamus, joka syntyy vain yhdessä toimi­malla. Luotta­musta voi lisätä sisäisin ja ulkoisin kannus­timin. Hyvä on myös tunnistaa, että valta-asetelmat syövät luotta­musta. Toimintaan liittyy aina myös vaikut­ta­minen. Se voi olla altis­ta­mista, sopimista, kannus­ta­mista, palkit­se­mista, pakot­ta­mista. Ammat­ti­laisen on tärkeää pohtia, millai­siksi vaiku­tet­tavan ja vaikut­tajan suhteet erilaisten tapojen myötä muuttuvat. Sosiaa­lialan työssä vaikut­ta­jalla on usein käytössään resurs­si­valtaa ja myös sanktio­valtaa. Miten ne näkyvät yhteis­toi­minnan onnistumisessa?

Risti­rii­tojen ja kritiikin kohdalla Hallamaa muistuttaa hyvän­tah­toi­suuden periaatteesta.

Hyvin ajankoh­taisia ja pysäyt­täviä ovat Hallamaan luette­lemat normit, jotka suojaavat kunkin ihmisen oikeutta olla toimija. ”Ei voi vaatia toiselta sellaista, johon itse ei ole valmis; ei voi kieltää toiselta sitä, mihin itse katsoo olevansa oikeu­tettu; on suotava toiselle se, mihin itse katsoo olevansa oikeu­tettu; ei voi sitoa omia oikeuksien toteu­tu­mista tai identi­teetin tunnus­ta­mi­sesta siihen, että kieltää joiltakin toisilta heidän ominai­suuk­siensa tai identi­teet­tinsä perusteella.”

Kristiina Koski­luoma

Jaana Hallamaa: Yhdessä toimi­misen etiikka. Gaudeamus 2017.