Vuosilomien pituuksista ja lomien pitämisestä on sovittu eri työehtosopimuksissa ja vuosilomalaissa. Tästä jutusta saa myös ohjeita tilanteisiin, jos sairastut vuosilomallasi.

 

Loman­ker­ty­mis­vuosi on aina 1.4.–31.3., ja sinä aikana ker­ty­neet lomat pide­tään yleensä sitä seu­raa­vana kesänä. Kai­kissa pal­ve­lus­suh­teissa ker­tyy vuo­si­lo­maa. Vuo­si­loma ker­tyy kui­ten­kin toi­sin sil­loin, kun työn­te­kijä työs­ken­te­lee alle 14 päi­vänä tai alle 35 tun­tia kuu­kau­dessa muulla kuin kuu­kausi- tai viik­ko­pal­kalla.

Sil­loin hänellä on oikeus halu­tes­saan saada vapaata kaksi arki­päi­vää kul­ta­kin kalen­te­ri­kuu­kau­delta. Vapaa-ajalta mak­se­taan loma­kor­vaus pro­sent­ti­pe­rus­tei­sesti työ­suh­teen aikana. Täl­löin riip­puen pal­ve­lus­suh­teen kes­tosta, loma­kor­vaus on joko 9 pro­sent­tia tai 11,5 pro­sent­tia loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana ker­ty­neestä pal­kasta.

Kun­ta­sek­to­rilla vuo­si­lo­man määrä kat­so­taan Kun­nal­li­sen ylei­sen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen (KVTES) tau­lu­koista, joita on 3. (KVTES luku IV 5§ 2 mom). Vuo­si­lo­man pituu­teen vai­kut­taa täy­sien loman ker­ty­mis­kuu­kausien luku­määrä, hyväk­sy­tyn työ­ko­ke­muk­sen määrä ja pal­ve­lus­suh­teen pituus.

Tau­lu­kon 1 mukaan eni­ten lomaa saa työn­te­kijä tai viran­hal­tija, jolla on yli 15 vuotta työ­ko­ke­mus­li­sään oikeut­ta­vaa pal­ve­lusai­kaa ja hän on ollut 31.3. men­nessä yhden­jak­soi­sesti kun­nan tai kun­tayh­ty­män pal­ve­luk­sessa vähin­tään kuusi kuu­kautta. Jos hän on ollut koko loman­ker­ty­mis­vuo­den työssä, hän saa 38 vuo­si­lo­ma­päi­vää.

Vuosiloman tai sen osan alkamisesta tulee ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Tau­lu­kon 2 mukaan työn­te­ki­jällä tai viran­hal­ti­jalla on oikeus 28 vuo­si­lo­ma­päi­vään, mikäli hänen pal­ve­lus­suh­teensa kun­taan tai kun­tayh­ty­mään on kes­tä­nyt 31.3. men­nessä vähin­tään 1 vuo­den ja täy­siä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausia on 12.

Tau­luk­koa 2 sovel­le­taan myös työn­te­ki­jään tai viran­hal­ti­jaan, jonka pal­ve­lus­suhde on kes­tä­nyt 31.3. men­nessä vähin­tään 6 kuu­kautta ja hänellä on pal­ve­lus­li­sään oikeut­ta­vaa aikaa vähin­tään 5 vuotta. Jos pal­ve­lus­li­sään oikeut­ta­vaa aikaa on 10 vuotta, niin täl­löin hänellä on kui­ten­kin oikeus 30 vuo­si­lo­ma­päi­vään edel­lyt­täen, että lomaa ker­tyy 12 loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­delta.

Jos on työs­ken­nel­lyt kun­nassa alle vuo­den ja työ­ko­ke­musta on alle 5 vuotta, lomaa ker­tyy enin­tään 23 päi­vää. (tau­lukko 3).

Vuo­si­lo­man määrä eroaa myös lomaa pidet­täessä. Kun­ta­sek­to­rilla ja Avain­tassa täysi loma­viikko kulut­taa viisi loma­päi­vää. Yksi­tyis­sek­to­rilla lomaa kuluu pidet­täessä kuusi päi­vää vii­kossa. Tämä joh­tuu siitä, että yksi­tyi­sellä sek­to­rilla sovel­le­taan tältä osin vuo­si­lo­ma­la­kia ja sen mukaan lau­an­tai on vuo­si­lo­maa kulut­tava arki­päivä. Yksi­tyis­sek­to­rilla 33 vuo­si­lo­ma­päi­vällä saa siten 5 viik­koa 3 päi­vää lomaa ja kun­ta­työ­nan­ta­jilla 38 vuo­si­lo­ma­päi­vällä 7 viik­koa 3 päi­vää.

Yksi­tyi­sen sosi­aa­li­pal­ve­lua­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työn­te­kijä saa lisäksi kolme yli­mää­räistä vuo­si­lo­ma­päi­vää, jos jom­pi­kumpi näistä ehdoista täyt­tyy tar­kas­te­lua­jan­koh­tana 31.3. 1) työn­te­kijä on yhden­jak­soi­sesti ollut työssä tällä työ­nan­ta­jalla 3 vuotta (työ­suhde on voi­massa myös per­he­va­paan aikana) tai 2) työn­te­ki­jällä on hyväk­syt­tyä työ­ko­ke­musta yli 10 vuotta.

Lisäksi samana loman­ker­ty­mis­vuonna työn­te­ki­jällä tulee olla ansait­tuna vuo­si­lo­maa vähin­tään kuu­delta kuu­kau­delta. Työ­pai­kan vaih­taja ei siis mah­dol­li­sesti ensim­mäi­senä vuonna ole oikeu­tettu kol­meen yli­mää­räi­seen vuo­si­lo­ma­päi­vään.

Miten lomat pidetään?

Vuo­si­lo­man ajan­koh­dan mää­rää työ­nan­taja kai­killa toi­mia­loilla, mutta ajan­koh­tia ei voi mää­rätä miten tahansa. Työn­te­ki­jöiltä kysy­tään loma­toi­veet keväällä, ja ne tulee ottaa mah­dol­li­suuk­sien mukaan huo­mioon tas­a­puo­li­sesti.

Loma­kausi on 2.5.–30.9. Vuo­si­lo­masta neljä viik­koa on sijoi­tet­tava loma­kau­delle ja niin sanottu vii­kon tal­vi­loma pide­tään ennen seu­raa­van vuo­den loma­kau­den alkua 30.4. men­nessä. Viisi viik­koa ylit­tävä loma anne­taan työ­nan­ta­jan mää­rää­mänä aikana kesä- tai tal­vi­kau­della. Kesä- ja tal­vi­loma tulisi antaa aina yhden­jak­soi­sena riit­tä­vän levon vuoksi, jos se pal­ve­lu­toi­min­nan kan­nalta on mah­dol­lista. Joka tapauk­sessa yhden loma­jak­son tulee yhtä­jak­soi­sesti olla vähin­tään kaksi viik­koa.

Vuo­si­lo­man tai sen osan alka­mi­sesta tulee ilmoit­taa työn­te­ki­jälle kuu­kautta ennen, mutta vii­meis­tään kahta viik­koa ennen loman alkua.

Jos sairastut vuosilomalla, ilmoita siitä työnantajalle ja pyytää loman siirtoa.

Työn­te­kijä ja työ­nan­taja voi­vat sopia loman pitä­mi­sestä ennen seu­raa­van loma­kau­den alkua sen kalen­te­ri­vuo­den alusta, jolle loma­kausi sijoit­tuu. Esi­mer­kiksi kesän 2018 lomat ajalle 1.1.2018–30.4.2019. Asiasta pitää nime­no­maan sopia. Usein tilanne kos­kee uusien työn­te­ki­jöi­den niin sanot­tu­jen uusien vuo­si­lo­mien pitä­mistä alku­vuo­desta.

Per­he­va­paata pitä­vien työn­te­ki­jöi­den tilan­teissa on sovittu käy­täntö, että vuo­si­loma voi­daan antaa kuu­den kuu­kau­den kuluessa äitiys- ja van­hem­pain­va­paan päät­ty­mi­sestä. Vähin­tään kol­men vii­kon loman pitä­mi­sestä on per­he­va­paal­la­kin pakko sopia, ja tämä pide­tään yleensä van­hem­pain­va­paa­kau­den pää­tyt­tyä.

Kun­ta­sek­to­rilla vuo­si­loma ker­tyy nor­maa­listi äitiys- ja van­hem­pain­va­paan ajalta (10 kuu­kautta). Yksi­tyis­sek­to­rilla vuo­si­lo­maa ker­tyy äitiys- ja van­hem­pain­va­paan ajalta noin kuu­delta kuu­kau­delta (156 arki­päi­vää).

Jos sairastut

Jos työn­te­kijä sai­ras­tuu ennen vuo­si­lo­maa, sai­ras­tu­mi­sesta ilmoi­te­taan työ­nan­ta­jalle, ja vuo­si­loma siir­tyy myö­hem­min pidet­tä­väksi. Se ei siirry sovi­tun loman perään, vaan ajan­koh­dasta on sovit­tava uudel­leen.

Jos työn­te­kijä sai­ras­tuu vuo­si­lo­mansa aikana, hänen kuu­luu ilmoit­taa sai­ras­tu­mi­sesta työ­nan­ta­jalle ja pyy­tää loman siir­toa. Koska työn­te­kijä ei ole ollut työ­pai­kalla, vaa­di­taan usein sai­ras­tu­mi­sesta lää­kä­rin­to­dis­tus. Kun­ta­työ­nan­ta­jilla lää­kä­rin­to­dis­tus tulee toi­mit­taa työ­nan­ta­jalle vii­kon sisällä sai­ras­tu­mi­sesta tai ensim­mäi­nen sai­raus­päivä on pal­ka­ton.

Vuo­si­loma siir­tyy sai­raus­lo­man ajalta myö­hem­min pidet­tä­väksi. Oikeutta loman siir­tä­mi­seen ei kui­ten­kaan ole sil­loin, jos työn­te­kijä on aiheut­ta­nut työ­ky­vyt­tö­myy­tensä tahal­laan tai tör­keällä huo­li­mat­to­muu­della.

Yksi­tyis­sek­to­rilla työn­te­ki­jällä on ehdo­ton oikeus nel­jän vii­kon lomaan. Jos työn­te­kijä sai­ras­tuu loman aikana, siir­tyy vuo­si­loma myö­hem­min pidet­tä­väksi. Jos lomaa on ker­ty­nyt yli neljä viik­koa, voi sai­raus­ti­lan­tei­siin liit­tyä pisim­mil­lään kuu­den päi­vän oma­vas­tuu­aika. Tämä tar­koit­taa, että sai­ras­tuessa neljä viik­koa ylit­tä­vällä vuo­si­loma-ajalla, työn­te­kijä ei saa siir­tää vuo­si­lo­maansa, vaikka hän on sen aikana työ­ky­vy­tön.

Tiia Oksa­nen
alue­a­sia­mies
ammat­ti­jär­jestö Talen­tia