Vuosilomien pituuksista ja lomien pitämisestä on sovittu eri työehtosopimuksissa ja vuosilomalaissa. Tästä jutusta saa myös ohjeita tilanteisiin, jos sairastut vuosilomallasi.

 

Lomanker­tymisvu­osi on aina 1.4.–31.3., ja sinä aikana ker­tyneet lomat pide­tään yleen­sä sitä seu­raa­vana kesänä. Kaikissa palvelus­suhteis­sa ker­tyy vuosilo­maa. Vuosilo­ma ker­tyy kuitenkin toisin sil­loin, kun työn­tek­i­jä työsken­telee alle 14 päivänä tai alle 35 tun­tia kuukaudessa muul­la kuin kuukausi- tai viikkopal­ka­lla.

Sil­loin hänel­lä on oikeus halutes­saan saa­da vapaa­ta kak­si arkipäivää kul­takin kalen­terikuukaudelta. Vapaa-ajal­ta mak­se­taan lomako­r­vaus pros­ent­tipe­rusteis­es­ti työ­suh­teen aikana. Täl­löin riip­puen palvelus­suh­teen kestos­ta, lomako­r­vaus on joko 9 pros­ent­tia tai 11,5 pros­ent­tia loman­määräy­tymisvuo­den aikana ker­tyneestä palka­s­ta.

Kun­tasek­to­ril­la vuosilo­man määrä kat­so­taan Kun­nal­lisen yleisen vir­ka- ja työe­htosopimuk­sen (KVTES) taulukoista, joi­ta on 3. (KVTES luku IV 5§ 2 mom). Vuosilo­man pitu­u­teen vaikut­taa täysien loman ker­tymiskuukausien lukumäärä, hyväksy­tyn työkoke­muk­sen määrä ja palvelus­suh­teen pitu­us.

Taulukon 1 mukaan eniten lomaa saa työn­tek­i­jä tai viran­halti­ja, jol­la on yli 15 vuot­ta työkoke­mus­lisään oikeut­tavaa palvelu­saikaa ja hän on ollut 31.3. men­nessä yhden­jak­sois­es­ti kun­nan tai kun­tay­htymän palveluk­ses­sa vähin­tään kuusi kuukaut­ta. Jos hän on ollut koko lomanker­tymisvuo­den työssä, hän saa 38 vuosilomapäivää.

Vuosiloman tai sen osan alkamisesta tulee ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Taulukon 2 mukaan työn­tek­i­jäl­lä tai viran­halti­jal­la on oikeus 28 vuosilomapäivään, mikäli hänen palvelus­suh­teen­sa kun­taan tai kun­tay­htymään on kestänyt 31.3. men­nessä vähin­tään 1 vuo­den ja täysiä loman­määräy­tymiskuukau­sia on 12.

Taulukkoa 2 sovel­letaan myös työn­tek­i­jään tai viran­halti­jaan, jon­ka palvelus­suhde on kestänyt 31.3. men­nessä vähin­tään 6 kuukaut­ta ja hänel­lä on palvelus­lisään oikeut­tavaa aikaa vähin­tään 5 vuot­ta. Jos palvelus­lisään oikeut­tavaa aikaa on 10 vuot­ta, niin täl­löin hänel­lä on kuitenkin oikeus 30 vuosilomapäivään edel­lyt­täen, että lomaa ker­tyy 12 loman­määräy­tymiskuukaudelta.

Jos on työsken­nel­lyt kun­nas­sa alle vuo­den ja työkoke­mus­ta on alle 5 vuot­ta, lomaa ker­tyy enin­tään 23 päivää. (taulukko 3).

Vuosilo­man määrä eroaa myös lomaa pidet­täessä. Kun­tasek­to­ril­la ja Avain­tas­sa täysi lomavi­ikko kulut­taa viisi lomapäivää. Yksi­tyis­sek­to­ril­la lomaa kuluu pidet­täessä kuusi päivää viikos­sa. Tämä johtuu siitä, että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la sovel­letaan tältä osin vuosilo­ma­lakia ja sen mukaan lauan­tai on vuosilo­maa kulut­ta­va arkipäivä. Yksi­tyis­sek­to­ril­la 33 vuosilomapäiväl­lä saa siten 5 viikkoa 3 päivää lomaa ja kun­tatyö­nan­ta­jil­la 38 vuosilomapäiväl­lä 7 viikkoa 3 päivää.

Yksi­tyisen sosi­aali­palvelu­alan työe­htosopimuk­sen mukaan työn­tek­i­jä saa lisäk­si kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos jom­pikumpi näistä ehdoista täyt­tyy tarkastelu­a­janko­htana 31.3. 1) työn­tek­i­jä on yhden­jak­sois­es­ti ollut työssä täl­lä työ­nan­ta­jal­la 3 vuot­ta (työ­suhde on voimas­sa myös per­he­vap­aan aikana) tai 2) työn­tek­i­jäl­lä on hyväksyt­tyä työkoke­mus­ta yli 10 vuot­ta.

Lisäk­si samana lomanker­tymisvuon­na työn­tek­i­jäl­lä tulee olla ansait­tuna vuosilo­maa vähin­tään kuudelta kuukaudelta. Työ­paikan vai­h­ta­ja ei siis mah­dol­lis­es­ti ensim­mäisenä vuon­na ole oikeutet­tu kolmeen ylimääräiseen vuosilomapäivään.

Miten lomat pidetään?

Vuosilo­man ajanko­hdan määrää työ­nan­ta­ja kaikil­la toimi­aloil­la, mut­ta ajanko­htia ei voi määrätä miten tahansa. Työn­tek­i­jöiltä kysytään loma­toiveet kevääl­lä, ja ne tulee ottaa mah­dol­lisuuk­sien mukaan huomioon tas­a­puolis­es­ti.

Lomakausi on 2.5.–30.9. Vuosilo­mas­ta neljä viikkoa on sijoitet­ta­va lomakaudelle ja niin san­ot­tu viikon talvilo­ma pide­tään ennen seu­raa­van vuo­den lomakau­den alkua 30.4. men­nessä. Viisi viikkoa ylit­tävä loma annetaan työ­nan­ta­jan määräämänä aikana kesä- tai talvikaudel­la. Kesä- ja talvilo­ma tulisi antaa aina yhden­jak­soise­na riit­tävän lev­on vuok­si, jos se palve­lu­toimin­nan kannal­ta on mah­dol­lista. Joka tapauk­ses­sa yhden loma­jak­son tulee yhtä­jak­sois­es­ti olla vähin­tään kak­si viikkoa.

Vuosilo­man tai sen osan alka­mis­es­ta tulee ilmoit­taa työn­tek­i­jälle kuukaut­ta ennen, mut­ta viimeistään kah­ta viikkoa ennen loman alkua.

Jos sairastut vuosilomalla, ilmoita siitä työnantajalle ja pyytää loman siirtoa.

Työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja voivat sopia loman pitämis­es­tä ennen seu­raa­van lomakau­den alkua sen kalen­terivuo­den alus­ta, jolle lomakausi sijoit­tuu. Esimerkik­si kesän 2018 lomat ajalle 1.1.2018–30.4.2019. Asi­as­ta pitää nimeno­maan sopia. Usein tilanne kos­kee uusien työn­tek­i­jöi­den niin san­ot­tu­jen uusien vuosilomien pitämistä alku­vuodes­ta.

Per­he­vap­aa­ta pitävien työn­tek­i­jöi­den tilanteis­sa on sovit­tu käytän­tö, että vuosilo­ma voidaan antaa kuu­den kuukau­den kulues­sa äitiys- ja van­hempainva­paan päät­tymis­es­tä. Vähin­tään kol­men viikon loman pitämis­es­tä on per­he­vap­aal­lakin pakko sopia, ja tämä pide­tään yleen­sä van­hempainva­paakau­den pää­tyt­tyä.

Kun­tasek­to­ril­la vuosilo­ma ker­tyy nor­maal­isti äitiys- ja van­hempainva­paan ajal­ta (10 kuukaut­ta). Yksi­tyis­sek­to­ril­la vuosilo­maa ker­tyy äitiys- ja van­hempainva­paan ajal­ta noin kuudelta kuukaudelta (156 arkipäivää).

Jos sairastut

Jos työn­tek­i­jä sairas­tuu ennen vuosilo­maa, sairas­tu­mis­es­ta ilmoite­taan työ­nan­ta­jalle, ja vuosilo­ma siir­tyy myöhem­min pidet­täväk­si. Se ei siir­ry sovi­tun loman perään, vaan ajanko­hdas­ta on sovit­ta­va uudelleen.

Jos työn­tek­i­jä sairas­tuu vuosilo­mansa aikana, hänen kuu­luu ilmoit­taa sairas­tu­mis­es­ta työ­nan­ta­jalle ja pyytää loman siir­toa. Kos­ka työn­tek­i­jä ei ole ollut työ­paikalla, vaa­di­taan usein sairas­tu­mis­es­ta lääkärin­todis­tus. Kun­tatyö­nan­ta­jil­la lääkärin­todis­tus tulee toimit­taa työ­nan­ta­jalle viikon sisäl­lä sairas­tu­mis­es­ta tai ensim­mäi­nen sairaus­päivä on palkaton.

Vuosilo­ma siir­tyy sairaus­lo­man ajal­ta myöhem­min pidet­täväk­si. Oikeut­ta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole sil­loin, jos työn­tek­i­jä on aiheut­tanut työkyvyt­tömyyten­sä tahal­laan tai törkeäl­lä huoli­mat­to­muudel­la.

Yksi­tyis­sek­to­ril­la työn­tek­i­jäl­lä on ehdo­ton oikeus neljän viikon lomaan. Jos työn­tek­i­jä sairas­tuu loman aikana, siir­tyy vuosilo­ma myöhem­min pidet­täväk­si. Jos lomaa on ker­tynyt yli neljä viikkoa, voi sairausti­lanteisi­in liit­tyä pisim­mil­lään kuu­den päivän omavas­tu­uai­ka. Tämä tarkoit­taa, että sairastues­sa neljä viikkoa ylit­täväl­lä vuosilo­ma-ajal­la, työn­tek­i­jä ei saa siirtää vuosilo­maansa, vaik­ka hän on sen aikana työkyvytön.

Tiia Oksa­nen
alueasi­amies
ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia