Virheellisesti palkkaan tehtyjä epäpätevyysalennuksia on jo maksettu monissa kunnissa takautuvasti takaisin. Malttia ja valppautta tarvitaan silloin, jos työnantaja vitkuttelee virheiden oikaisussa.

 

Ammatti­jär­jestö Talentian työmark­ki­na­la­kimies Tuomas Hyytinen sanoo, että työnan­tajan velvol­lisuus on selvittää asia sen jälkeen, kun työntekijä ilmoittaa, että hänelle on maksettu palkkoja väärin perus­teet­to­masta tehdyn epäpä­te­vyys­alen­nuksen vuoksi.

– Selvintä toki olisi, jos työnantaja itse oma-aloit­tei­sesti selvit­täisi, onko ns. epäpä­te­vyys­alen­nusta sovel­lettu virheel­li­sesti, jatkaa Hyytinen.

Hämeen­linnan kaupun­gissa pääluot­ta­mus­miehet sopivat, että jäsenet ohjataan ottamaan epäpä­te­vyys­alen­nusta koske­vissa asioissa suoraan yhteyttä henki­lös­tö­pal­ve­luihin.

– Olemme myös jäsenen luvalla toimit­taneet hänen laati­mansa oikai­su­pyynnön henki­lös­tö­pal­ve­luihin, kertoo talen­tia­lainen Julki­salan koulu­tet­tujen neuvot­te­lu­jär­jestö Jukon pääluot­ta­musmies Johanna Rantala.

– Hämeen­lin­nassa perus­teet­tomat alennukset tuli poistaa 1.2.2018 lähtien. Paikal­lis­neu­vot­teluja minun ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut käydä, sillä jäseniltä saamieni tietojen mukaan oikai­su­vaa­ti­muk­sista on ratkaistu suoraan oikai­su­pyynnön jälkeen ja korvaukset maksettu tai tulossa maksuun.

Tulkintaerimielisyyksien ratkominen vie aikaa

Sitten on kuntia, joissa oikaisun saaminen virheel­lisiin epäpä­te­vyys­alen­nuksiin viivästyy. Syynä on yleensä työnan­tajan halut­tomuus tarttua asiaan. Maltta­mat­to­masti saata­viaan odottavia jäseniä viivy­tykset tietysti harmit­tavat.

Päijät-Hämeen hyvin­voin­ti­kun­tayh­tymän talen­tia­lainen Jukon pääluot­ta­musmies Linda Sydänmäki kertoo, että hän teki neuvot­te­lu­pyynnön asiasta jo joulu­kuussa 2017, ja nyt kesälomien jälkeen asiassa on vihdoin edistytty.

– Olen tuonut koko ajan esille Jukon näkemyksen siitä, että työnan­tajan on itse korjattava virheensä. Ensin tähän ei myönnytty. Nyt meillä on jo lupaus, että työnantaja antaa esimie­hille kirjal­lisen ohjeis­tuksen, kuinka työnte­ki­jöiden ja esimiesten tulee asiassa toimia. Sopimatta on vielä, lähetämmekö meille saapuneet jäsenten yhtey­de­notot suoraan henki­lös­tö­pal­ve­luihin.

Talen­tiasta muistu­tetaan, että asian vireille tulon jälkeen saatavien vanhen­tu­minen katkeaa. Työmark­ki­noilla erimie­li­syyksien ratkai­su­polut ovat toimivia, vaikkakin hitaita, joten jäsenten on hyvä odotella rauhassa tulkin­tae­ri­mie­li­syyksien ratkea­mista.

Työelämän sopimusten mukaan asioista neuvo­tellaan ja erimie­li­syyksiä käsitellään sovit­tujen menet­te­ly­ta­pojen mukai­sesti. Jos työntekijä ja työnantaja eivät keskenään pysty sopimaan asioista, ryhdytään asiaa seuraa­vaksi ratkomaan paikal­li­sesti neuvo­tellen Jukon pääluot­ta­mus­miehen ja työnan­tajan kesken, kunhan osapuolet saadaan saman pöydän ääreen.

Jos erimie­lisyys ei ratkea paikal­li­sesti, käydään keskus­neu­vot­telut, Jukon/Talentian ja kunta­työ­nan­tajan kesken. Viime kädessä erimie­li­syydet ratkotaan työtuo­miois­tui­messa.

Kunnille miljoonalasku

Kunta-alalle kehit­tynyt epäpä­te­vyys­alen­nusten oikai­sujen suma on poikkeuk­sel­lisen iso kokonaisuus. Harva muistaa vastaavaa edunval­vonta-asiaa kunta-alalta. Talen­tiassa on laskettu, että talen­tia­laisten osalta saatavien summa kohoaa yli 10 miljoonaan euroon. Yksit­täisinä summina kyse voi olla tuhan­sista euroista työnte­kijää kohti.

Voimassa olevan kunta-alan työeh­to­so­pi­muksen mukaan työnte­kijän tai viran­hal­tijan tehtä­vä­koh­taista palkkaa ei voida enää alentaa esimer­kiksi puuttuvan kelpoi­suuden perus­teella, jos tehtävän vaativuus on yksise­lit­tei­sesti sama kuin muilla vastaavaa työtä tekevillä. Tehtä­vä­koh­taisen palkan ensisi­jainen määräy­ty­mis­pe­ruste on tehtävän vaativuus.

– Yksit­täisiä jäseniämme olemmekin ohjeis­taneet näin KVTES:n muutoksen voimaan­tu­losta lähtien, kertoo Tuomas Hyytinen.

Monessa kunnissa virheel­listä menet­telyä on kuitenkin jatkettu KVTES:n muutok­sesta huoli­matta. Kun Talen­tiassa päästiin tutkimaan eri kuntien palkkaus­oh­jeita, selvisi ongelman laajuus: epäpä­te­vyys­alennus oli ohjattu tekemään automaat­ti­sesti jopa monen ison kaupungin palkkaus­oh­jeissa puuttuvan kelpoi­suuden perus­teella.

Kun Talentian neuvot­te­lu­yk­si­kössä asiaan tartuttiin, alkoi ongel­ma­vyyhti purkaantua. Tarvittiin jäsen, joka halusi hakea oikaisun KVTES:n muutoksen perus­teella.

– Ensin asiaa yritettiin ratkoa paikal­li­sesti pääluot­ta­mus­miehen ja työnan­tajan kesken. Kun tässä ei päästy tulokseen asiaa puitiin keskus­neu­vot­te­luissa Jukon/Talentian ja Kunta­työnantajan kesken. Keskus­neu­vot­te­luissa päädyimme yksimie­liseen tulkintaan Kunta­työ­nan­tajan kanssa tästä sopimus­kohdan tulkin­nasta, kertoo Tuomas Hyytinen.

Tarinan opetus on se, että työelämän epäkohtien korjaa­mi­sessa tarvitaan aktii­visia jäseniä, jotka tuovat epäkohtia ammat­ti­liit­tonsa tietoon joko omalle luotta­mus­mie­helle tai suoraan Talen­tiaan. Tämän jälkeen ammat­ti­liitto voi toimia sovit­tujen menet­te­ly­ta­pojen mukaan.

Helena Jaakkola

Lue myös:
Virheel­linen epäpä­te­vyys­alennus on voinut alentaa myös Kelan etuuksia
Epäpä­te­vyys­alen­nuksen korjaus voi vaikuttaa makset­tuihin päivä­ra­hoihin