Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön julkaisema varhais­kas­va­tuksen tiekartta nousi keskei­seksi teemaksi Pirkanmaan Talentia ry:n jäsenten varhais­kas­va­tusil­lassa Tampe­reella. Ilta järjes­tettiin syyskuun lopussa.

 

Iltaan osallistui noin 30 sosionomi (AMK) -taustaista sosiaa­li­kas­vat­tajaa ja lasten­tar­han­opet­tajaa sekä amk-opiske­li­joita. Pirkanmaan Talentia ry:n puheen­joh­tajan Eveliina Talasmäen mukaan saman­lainen ilta järjes­tetään lähiai­koina Pirkanmaan alueella myös Ylöjär­vellä, sillä tarkoi­tuksena on tiivistää varhais­kas­va­tus­kentän ja yhdis­tyksen yhteis­työtä Pirkanmaalla.

− Toivomme, että näissä illoissa joku kiinnos­tuisi myös vakan aluevas­taavan tehtä­vistä, Talasmäki sanoo.

Talen­tiasta iltaan osallis­tuivat lisäksi aluea­siamies Susanna Pelander ja Talentian halli­tuksen varapu­heen­johtaja Anne Rytilahti.

Pelan­derin mukaan kentällä puhut­tavat myös työeh­to­so­pi­mus­ky­sy­mykset. Tällä hetkellä kunta­sek­torin lasten­tar­han­opet­tajat kuuluvat KVTES:iin, mutta esimer­kiksi opetusalan ammat­ti­jär­jestö OAJ on kertonut neuvot­te­lu­ta­voit­teekseen heidän siirtä­mi­sensä OVTES:in.

− Talentia ei vastusta OVTES:iin menemistä, mutta haluamme ensin selvittää sen vaiku­tukset, Pelander sanoo.

Tilai­suu­dessa monet osallis­tujat ilmai­sivat ihmetyk­sensä muun muassa siitä, mitätöikö tiekartta jopa vuosi­kym­meniä lasten­tar­han­opet­tajina työsken­nel­leiden sosio­nomien (AMK) pätevyyden.

Anne Rytilahti rauhoitteli yleisöä ja painotti, että halli­tuksen tulevai­suus­ra­portti on vain selvitys, josta ei ole tehty mitään poliit­tista päätöstä.

− Varhais­kas­va­tuslain kakkos­vaiheen valmis­te­lussa tullaan kuulemaan varhais­kas­va­tuksen neuvot­te­lu­kuntaa, jossa myös Talen­tialla on edustaja.

Rytilahden mukaan selvitys sinänsä ei ollut yllätys, sillä se päätettiin tehdä uuden vasun perus­teiden myötä.

− Mutta se oli yllätys, että sieltä tuli näin radikaali ehdotus henki­lös­tö­ra­ken­teeseen, eikä sen valmis­te­lussa ole kuultu Talentiaa tai ammat­ti­kor­kea­kou­lujen verkostoa.

Rytilahti ihmet­telee muun muassa sitä, että tiekar­tassa ei huomioida vuoden 2013 jälkeen toteu­tettua ammat­ti­kor­kea­kou­lujen varhais­kas­va­tus­kou­lu­tuksen kehit­tä­mistä, eikä siinä näin ollen tunnisteta sen vastaa­vuutta varhais­kas­va­tuslain pätevyysvaatimuksiin.

− Varhais­kas­va­tukseen erikois­tunut sosionomi (AMK) on sekä varhais­kas­va­tuksen että sosiaa­lialan asian­tuntija, Rytilahti huomauttaa.

 

Anne Rytilahden mukaan Talentia tekee kaikkensa, ettei sosio­nomien asema varhais­kas­va­tuk­sessa heikkene. − Talen­tiasta otettiin heti raportin ilmes­tyttyä yhteys raportin tekijöihin, päättäjiin ja mediaan. Kuva: Laura Vesa

Pedago­gi­ses­tikin pätevä

Terhi Jokinen on työsken­nellyt monissa eri päivä­ko­deissa ja on nyt lasten­tar­han­opet­tajana Pelipuiston päivä­ko­dissa Hervan­nassa. Hänen mielestään sosionomi (AMK) -taustaisten lastentarhan­opettajien arvostus vaihtelee eri päivä­ko­deissa, mutta sanoo huoman­neensa myös, että joskus sosio­nomit itse vähät­te­levät koulutustaan.

− En siis ihmettele, jos yliopis­to­kou­lu­tetut lasten­tar­han­opet­tajat katsovat meitä ylhäältä päin.

Jokisen mukaan tiekartta ei ole juurikaan puhut­tanut hänen työpai­kallaan, mutta some-keskus­te­lussa tuntuu olevan vallalla yliopis­to­kou­lu­tuksen hehkutus.

− Pääasia kuitenkin, että vanhemmat eivät tee eroa koulu­tusten välillä.

Marjo Leväharju on työsken­nellyt samassa päivä­ko­dissa lasten­tar­han­opet­tajana kohta 20 vuotta. Lisäksi hän on niin sanottu vasu-agentti eli hän kiertää kaupungin päivä­ko­deissa tukemassa siirty­mistä uuteen vasuun. Leväharju kertoo, että puhuessaan päivä­ko­deissa pedago­gii­kasta hän ei kerro koulu­tu­tustaan. Hänestä kun tuntuu siltä, että hänen pedago­giseen pätevyy­teensä suhtau­dut­taisiin eri tavalla, jos se tiedettäisiin.

− Se on kuitenkin ainoastaan minun tunteeni, enkä tiedä, onko sen totta. Työpai­kallani minua kuitenkin arvos­tetaan, ja koen itsekin olevani pedago­gi­sesti hyvin pätevä.

Leväharjun mielestä sosio­nomien pedago­gista osaamista pitäisi tuoda enemmän esille samalla, kun puhutaan heidän perhetyön osaamisestaan.

Myös Marja Wallenst­jerna kertoo saavansa pedago­gi­sista valmiuk­sistaan erittäin hyvää palau­tetta ja kokevansa ammatil­li­suu­tensa vahvaksi. Hänkään ei halua aina eri päivä­ko­deissa kertoa olevansa koulu­tuk­seltaan sosionomi (AMK), sillä hän on joutunut puolus­tamaan omaa ammat­ti­tai­toaan ja koulu­tustaan yliopis­to­taus­tai­sille työntekijöille.

− Meillä on tosi vahva koulutus, joka on ihan yhtä hyvä kuin yliopistokoulutuskin.

Kaisa Rautiaisen mieltä varhais­kas­vatus-ilta rauhoitti, kun hän sai kuulla, kuinka tarmok­kaasti Talentia on puuttunut asioihin ja ajaa sosio­nomien (AMK) asioita. Kuva: Laura Vesa

Koulu­tukset täyden­tävät toisiaan

Lasten­tar­han­opettaja Kaisa Rautiaista huoles­tuttaa, kuinka perheiden ja lasten tilanne pystytään turvaamaan tulevai­suu­dessa, jos sosio­nomien panos päivä­ko­deissa vähenee. Painot­tuuhan sosionomi-koulu­tuk­sessa perhetyö.

− Koin mielek­käänä, kun työpa­rinani oli kandi, sillä me täyden­simme toinen toisiamme. Olen sitä mieltä, että kandit ja sosio­nomit ovat samalla viivalla.

Titta Kiila­maata huoles­tuttaa, ehtiikö lyhyen siirty­mäajan kuluessa täydentää pätevyyden. Hän on koulu­tuk­seltaan sosiaa­li­kas­vattaja ja pätevöi­tynyt esiope­tukseen, mutta on nyt hoitovapaalla.

− Kun edellisen kerran olin hoito­va­paalla, olisin menet­tänyt esiope­tus­pä­te­vyyden, jos en olisi silloin tehnyt täyden­tävää tutkintoa. Silloin oli kahden vuoden siirty­mäaika, eikä se ole riittävän pitkä.

Tampereen Ammat­ti­kor­kea­koulun kolmannen vuosi­kurssin opiske­lijaa Annakaisa Lyyskiä ihmetyttää, miksi lasten­tar­han­opet­ta­jaksi olisivat nyt yhtäkkiä päteviä vain yliopis­to­taus­taiset kandit, kun suurin osa kentällä työsken­te­le­vistä on kuitenkin sosio­nomeja (AMK).

− Onhan tämä aika risti­rii­tainen tilanne.

Lyyski ehdottaa, että lasten­tar­han­opet­ta­jaksi voisi pätevöityä kahta eri tietä, jolloin nämä kaksi eri tutkintoa voitaisiin nähdä ennen kaikkea toisiaan täyden­tävänä voima­varana. Tähän antaisi mahdol­li­suuden muun muassa suunnit­teilla oleva Tampere3-yliopisto, jossa ammat­ti­kor­kea­koulun ja yliopiston opiske­lijat voivat opiskella samoja kursseja.

− Me voisimme aloittaa yhteistyön opette­le­misen jo siellä koulu­tuk­ses­samme, Lyyski vinkkaa.

Iita Kettunen

Varhais­kas­va­tuksen kehit­tä­misen tiekartta vuosille 2017−2030

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön tilaama selvitys varhais­kas­va­tuksen tulevaisuudesta.

Uusiksi tehtä­vä­ni­mik­keiksi esitetään varhais­kas­va­tuksen opettajaa ja varhais­kas­va­tuksen sosio­nomia ja lastenhoitajaa.

Tiekartta ehdottaa, että vähintään 40 prosenttia henki­lös­töstä olisi varhais­kas­va­tuksen opettajia ja 60 prosenttia joko varhais­kas­va­tuksen sosio­nomeja tai lastenhoitajia.

Yli 50 osallis­tujaa saapui 9.lokakuuta Helsin­gissä varhais­kas­va­tusiltaan, jonka järjes­tivät yhteis­työssä Talentia Helsinki, Talentia Uusimaa ja Sosiaa­li­pe­da­gogit Talentia.

Ilta alkoi petty­myk­sellä, sillä yksi tiekartan kirjoit­ta­jista, Helsingin kaupungin varhais­kas­va­tus­pääl­likkö Satu Järven­kallas oli joutunut perumaan tulonsa tapah­tumaan. Hänen osuutensa sijaan ohjelma aloitettiin video­tal­tioin­nilla syyskuussa järjes­te­tystä Varhais­kas­va­tuksen tulevaisuus -seminaa­rista, jossa tiekartan kirjoit­tajat kertoivat tarkemmin esityksistään.

Illan puheista on video­tal­tiointi tapah­tuman Facebook-sivulla.

Ammat­ti­jär­jestö Talentian varhaiskasvatustavoitteet

Talentia on sosionomi­taustaisten lastentarhan­opettajien puolella. On tärkeää, että varhais­kas­va­tuk­sessa työsken­telee pedago­giikan ja sosiaa­li­pe­da­go­giikan asian­tun­ti­joita lasten­tar­han­opet­tajan tehtä­vissä.  Lue linjat ja tavoitteet tästä.