Lapsille lukeminen on vähentynyt sekä päiväkodeissa että kotona. Lue lapselle ‑hanke tarjoaa välineitä varhaiskasvatuksen ammattilaiselle lukemisen tukemiseen.

 

 

Kansal­li­sen kou­lu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kus Karvin teke­män sel­vi­tyk­sen mukaan vain puo­lessa Suomen päi­vä­ko­deista toteu­tuu var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man mukai­nen päi­vit­täi­nen ääneen lukeminen.

Myös kotona lap­sille lue­taan entistä vähem­män. Lukukeskuksen luku­tot­tu­muk­sia keväällä 2020 sel­vit­tä­neessä tut­ki­muk­sessa 63 % van­hem­mista koki luke­vansa lap­sil­leen liian vähän. Yleisimmäksi syyksi tut­ki­muk­sessa mai­nit­tiin ajan puute.

Trendi on Lukukeskuksen Lue Lapselle ‑hank­keen han­ke­pääl­likkö Emmi Jäkön mie­lestä huolestuttava.

– Lapselle ääneen luke­mi­sen hyö­dyt ovat kiis­tat­to­mat. Me tie­dämme esi­mer­kiksi uusim­pien aivo­tut­ki­mus­ten perus­teella, että kie­len kehi­tyk­sen kan­nalta jo lap­sen ensim­mäi­nen vuosi on tär­keä. Silloin lapsi eri­kois­tuu oman kie­lensä asiantuntijaksi.

Ääneen luke­mi­sessa ei ole kyse luke­mi­sen opettelusta.

– Varhaiset luku­het­ket tuke­vat kaik­kea oppi­mista. Lukemaan ehtii oppia vasta kou­lun alet­tua, mutta sekin hel­pot­tuu mitä aktii­vi­sem­min kotona on luettu. Kun luke­mi­nen on tut­tua, lap­sen on hel­pompi rau­hoit­tua kir­jan ääreen ja kes­kit­tyä kou­lu­teh­tä­viin, Jäkkö havainnollistaa.

Kielelliset tai­dot liit­ty­vät myös lap­sen kykyyn toi­mia ryh­missä ja eri­lai­sissa sosi­aa­li­sissa tilanteissa.

– Mitä parempi sana­va­rasto, sitä hel­pompi lap­sen on ilmaista itse­ään. Ja kun lapsi kuu­lee tari­noita eri­lai­sista tilan­teista, lisää se hänen empa­tia­ky­ky­ään ja tunneälyä.

Vähentää oppimiseroja

Varhaislukeminen tukee lap­sen oppi­mista, ja se näkyy kou­lu­tu­lok­kai­den osaa­mista tar­kas­te­le­vissa sel­vi­tyk­sissä. Myös Pisa-tut­ki­muk­sissa on nähty, että luke­mi­nen kor­re­loi kaik­keen oppi­mi­seen. Lukuvalmiudet ja asenne kir­jal­li­suutta koh­taan syn­ty­vät var­hais­lap­suu­dessa, muis­tut­taa Jäkkö.

Tutkimusten mukaan lap­selle luke­mi­nen tasoit­taa myös per­hei­den sosio­eko­no­mi­sesta taus­tasta syn­ty­viä osaamiseroja.

– Se on erit­täin teho­kas keino vähen­tää syven­ty­neitä oppi­mi­se­roja, jotka koros­tu­vat myö­hem­pinä kou­lu­vuo­sina. Tasavertainen mah­dol­li­suus var­hais­lu­ke­mi­seen ehkäi­see sitä, että kou­lu­polku ei kovin var­hai­sessa vai­heessa lähde eriy­ty­mään, sanoo Jäkkö, joka kokee var­hais­lu­ke­mi­sesta puhu­mi­sen yhteis­kun­nal­li­sena tasa-arvokysymyksenä.

– Tutkimuksissa on nähty, että perus­tai­doissa ensim­mäi­sellä luo­kalla voi las­ten välillä olla jopa vuo­den ero riip­puen siitä min­kä­lai­set läh­tö­koh­dat on kotoa saa­nut. Se on aika iso taka­matka pie­nelle eka­luok­ka­lai­selle läh­teä harp­po­maan kiinni.

Varhaiskasvattajilla tärkeä rooli

Lukukeskus havah­tui var­hais­lu­ke­mi­sen edis­tä­mi­sen tär­key­teen rei­lut viisi vuotta sit­ten kun päi­vä­ko­deista alkoi tulla aikai­sem­paa enem­män yhteydenottoja.

– Varhaiskasvatuksen ammat­ti­lai­set oli­vat huo­lis­saan las­ten kie­lel­lis­ten pul­mien lisään­ty­mi­sestä. He kai­pa­si­vat mate­ri­aa­leja, joi­den avulla luke­mi­sen voisi ottaa esille vasu-kes­kus­te­luissa ja esi­mer­kiksi van­hem­pai­nil­loissa, Jäkkö kertoo.

Varhaislukeminen tukee lapsen oppimista.

Kielellisten pul­mien lisään­ty­mi­nen tuli esiin myös Lukukeskuksen neu­vo­loi­den ter­vey­den­hoi­ta­jille teke­mästä kyse­lystä. Noin puo­let neu­vo­loi­den ter­vey­den­hoi­ta­jista oli huo­lis­saan las­ten kie­lel­li­sestä kehi­tyk­sestä. Kaksi kol­mas­osaa heistä koki kie­lel­li­sen kehi­tyk­sen hei­ken­ty­neen viime vuosina.

Jäkkö näkee var­hais­kas­vat­ta­jien ole­van tär­keässä roo­lissa luke­mi­sen edistämisessä.

– Me kysyimme sel­vi­tyk­ses­sämme van­hem­milta syitä sii­hen miksi he päät­tä­vät lukea lap­sil­leen. Kolmanneksi tär­kein syy oli, että siitä on muis­tu­tettu päi­vä­ko­dissa. Muut syyt oli­vat, että he ovat kuul­leet uuti­sia luke­mi­sen tär­key­destä ja siitä oli muis­tu­tettu neuvolassa.

Päiväkodin rooli on eri­tyi­sen tär­keää sen tasa-arvoi­suu­den vuoksi.

– Vaikka Suomessa on erin­omai­nen, ilmai­nen kir­jas­to­lai­tos, täy­tyy per­heet saada mene­mään sinne. Päiväkodin kautta tavoi­te­taan kaikki per­heet, Jäkkö havainnollistaa.

 Enemmän lukemista arkeen

Lue lap­selle ‑hanke syn­tyi, kun Lukukeskus lähti yhteis­työssä tut­ki­joi­den, las­ten­kir­jai­li­joi­den ja las­ten luke­mi­sen asian­tun­ti­joi­den kanssa poh­ti­maan var­hais­lu­ke­mi­sen edistämistä.

Kehitystyötä teh­tiin aluksi edus­kun­nasta saa­dulla rahoi­tuk­sella. Tänä päi­vänä han­ketta rahoit­taa Otavan kir­jal­li­suus­sää­tiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.

Päiväkodin kautta tavoitetaan kaikki perheet.

Osana han­ketta on toteu­tettu myös suo­sittu Lukulahja lap­selle ‑ohjelma, jossa on lah­joi­tettu kai­kille 2019–2021 syn­ty­neille lap­sille kir­ja­kassi neu­vo­loi­den kautta.

Lue Lapselle ‑hank­keen tavoit­teena on kan­nus­taa var­hais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia luke­maan päi­vä­ko­dissa enem­män. Yhtä tär­keä tavoite on kan­nus­taa ammat­ti­lai­sia ohjaa­maan van­hem­pia luke­maan enemmän.

– Kuuntelemme her­källä kor­valla min­kä­laista mate­ri­aa­lia ken­tällä tar­vi­taan. Ja kehi­tämme koko ajan mate­ri­aa­le­jamme päi­vä­ko­deilta saa­dun palaut­teen perus­tella, Jäkkö kertoo.

Hankkeesta on vuo­sien var­rella kehit­ty­nyt verk­ko­pal­velu, missä var­hais­kas­vat­ta­jat voi­vat esi­mer­kiksi tilata päi­vä­ko­din sei­nälle lai­tet­ta­van, suo­si­tun luku­mi­tan. Haitarimallinen luku­mitta ker­too eri ikä­vuo­sien koh­dalla mitä lap­sen kehi­tyk­selle tapah­tuu ja min­kä­lai­sesta kir­jal­li­suu­desta hän naut­tii. Ammattilaisen oppaa­seen on koottu tut­ki­mus­tie­toa luke­mi­sen tär­key­destä. Vanhempain oppaat on toteu­tettu 15 eri kielellä.

– Verkkopalvelustamme löy­tyy myös videoita, joita voi näyt­tää esi­mer­kiksi van­hem­pai­nil­loissa tai vasu-keskusteluissa.

Varhaiskasvattajien ammat­ti­lais­ten kir­joit­ta­missa asian­tun­tija-artik­ke­leissa käsi­tel­lään luke­mi­sen tär­keyttä ja anne­taan vink­kejä päi­vä­ko­din arkeen.

– Toivomme, että näi­den vink­kien avulla syn­tyisi ideoita, miten luke­mista voisi tuoda enem­män päi­vä­ko­din arkeen, Jäkkö kertoo.

Lue lapselle

1. Sanavarasto moninkertaistuu.
2. Koulussa oppii paremmin.
3. Lapsi kas­vaa itse­var­mem­maksi ja pär­jää parem­min porukassa.
4. Iltasadun kuul­lut lapsi nuk­kuu pidem­mät yöunet.
5. Lapsesta kas­vaa parempi kes­kus­te­lija ja kotona jutel­laan enemmän.
6. Lapsi, jolle lue­taan, lukee myös aikuisena.

www.luelapselle.fi

Hanna-Mari Järvinen