Varhaiskasvatukseen on laadittu ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus. Aihe on tärkeä, sillä varhaiskasvatuksen ruokapöydissä rakennetaan tulevaisuuden terveyttä.

 

Suoma­lai­sissa lap­si­per­heissä las­ten ruo­ka­va­lion laatu on kehit­ty­nyt hyvään suun­taan. Alle kou­lui­käi­set lap­set syö­vät aikai­sem­paa enem­män kas­vik­sia sekä hedel­miä ja kovan ras­van osuus ener­giasta on vähen­ty­nyt. Las­ten D‑vitamiinitila on myös kohentunut.

Teh­tä­vää­kin riit­tää. Suo­si­tel­luista vii­destä päi­vit­täi­sestä kasvis‑, hedelmä- ja marja-annok­sesta syö­dään edel­leen kes­ki­mää­rin vain puo­let. Lisäksi las­ten ruo­ka­va­lion laatu heik­ke­nee ensim­mäi­sen ikä­vuo­den jäl­keen, kun he siir­ty­vät syö­mään samaa ruo­kaa muun per­heen kanssa. Eri­tyi­sesti lisä­tyn soke­rin ja suo­lan sekä tyy­dyt­ty­neen ras­van ja eläin­pro­teii­nin määrä ruo­ka­va­liossa kasvaa.

Ter­vey­delle epäe­dul­li­set elin­ta­vat kasaan­tu­vat per­heille, joilla on niu­kat tulot, vähäi­nen kou­lu­tus tai he ovat tul­leet nuo­rina van­hem­miksi. Var­hais­kas­va­tuk­sella onkin hyvät mah­dol­li­suu­det tasoit­taa ja edis­tää tasa-arvoa sekä vai­kut­taa las­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­siin, ate­ria­ryt­miin ja ruo­ka­kas­va­tuk­seen. Var­hais­kas­va­tuk­sen ruo­ka­pöy­dissä luo­daan pohja koko elä­mää varten.

Toi­min­nan tueksi Val­tion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kunta on nyt jul­kais­sut var­hais­kas­va­tuk­sen ruo­kai­lusuo­si­tuk­sen Ter­veyttä ja iloa ruo­asta. Jul­kaisu on ensim­mäi­nen, joka on tehty alle kou­lui­käi­siä lap­sia varten.

Iloa ruuasta

Ruo­kai­lusuo­si­tuk­sen punai­nen lanka on ruo­kailo. Iloi­nen mieli ja hyvä olo tule­vat ruo­asta, sen teke­mi­sestä ja yhdessä syömisestä.

Ate­riat ryt­mit­tä­vät var­hais­kas­va­tuk­sen päi­vää. Ne eivät saisi olla rutii­neja, joi­den jäl­keen pääs­tään jat­ka­maan ”oikei­siin päi­vän toi­miin”. Ate­rioi­den tulisi myös olla peda­go­gi­sesti mie­tit­tyä, koko­nais­val­taista toi­min­taa. Ruo­kail­lessa voi­daan kas­vat­taa ja opet­taa. Yhtei­nen ate­ria on hoi­don ja hyvin­voin­nin het­kiä. Ruo­kailu on lisäksi hyvä mah­dol­li­suus kes­kit­tyä yksit­täi­seen lap­seen ja kes­kus­tella ja kuulla hänen viestejään.

Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä.

.

Uusi ruo­kai­lusuo­si­tus poh­jau­tuu var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man perus­tei­siin. Tavoit­teena on edis­tää myön­teistä suh­tau­tu­mista ruo­kaan ja syö­mi­seen sekä kehit­tää las­ten edel­ly­tyk­siä oma­toi­mi­seen ruo­kai­luun. Aikui­nen päät­tää, mitä ruo­kaa on tar­jolla ja mil­loin – lapsi tie­tää itse, minkä ver­ran hän jak­saa syödä. Las­ten välillä on eroja, ja niitä on tär­keä kunnioittaa.

Malliateriat auttavat suunnittelussa

Las­ten ruo­kailu on var­hais­kas­va­tuk­sessa laki­sää­teistä. Kokoai­kai­sessa var­hais­kas­va­tuk­sessa ole­valle lap­selle tar­jo­taan päi­vän aikana kes­ki­mää­rin kolme ate­riaa, jotka kat­ta­vat noin 2/3 päi­vit­täi­sestä ener­gian ja ravin­toai­nei­den tar­peesta. Var­hais­kas­va­tuk­sessa ja kotona tar­jot­ta­vat ate­riat muo­dos­ta­vat yhdessä ter­veel­li­sen ja täy­si­pai­noi­sen kokonaisuuden.

Tar­jo­tun ruuan ter­veel­li­syyttä ja täy­si­pai­noi­suutta mää­rit­tä­vät suo­si­tuk­sessa anne­tut ruoka- ja ravin­toai­ne­koh­tai­set ohjeet. Suo­si­tuk­sen mal­lia­te­ria on ruo­ka­pal­ve­lun apu­vä­line ate­rioi­den suun­nit­te­luun elin­tar­vi­ke­han­kin­noista ruoan tar­joi­luun saakka.

Päi­vän mal­li­lau­ta­set ovat koko­nai­suuk­sia. Nyt vii­meis­tään hei­te­tään romu­kop­paan ajat­telu, että lei­vän ja mai­don saa vasta kun pää­ruoka on syöty. Myös väli­pala on tär­keä osa koko­nai­suutta. Se mais­tuu, jos lou­nas ei oli­si­kaan mais­tu­nut – se ehkä mais­tuu seu­raa­valla kerralla.

Mal­lia­te­ria­ku­vat ovat tär­keä viesti huol­ta­jille lap­sille tar­jot­ta­vien ate­rioi­den koos­tu­muk­sesta ja ne kan­nus­ta­vat vuo­ro­pu­he­luun las­ten ruo­kai­lusta kodin ja var­hais­kas­va­tuk­sen välillä.

– Las­ten huol­ta­jat ovat kiin­nos­tu­neita ruo­kai­lusta ja niistä on luon­te­vaa saada aikaan hyviä kes­kus­te­luita, sanoo Val­tion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan pää­sih­teeri Arja Lyy­ti­käi­nen.

– Var­hais­kas­va­tus tar­joaa upean mah­dol­li­suu­den edis­tää kas­vis­ten käyt­töä ruo­ka­lis­ta­suun­nit­te­lulla ja tutus­tut­ta­malla lap­sia eri ais­tien avulla kas­vis­ten maa­il­maan, sanoo työ­ryh­män puheen­joh­taja, tut­ki­mus­pro­fes­sori Suvi Vir­ta­nen Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin laitokselta.

On myös tärkeää, että lapsella on lupa kertoa, jos hän ei pidä jostain ruuasta.

Suo­si­tus kan­nus­taa pal­ko­kas­vien, kuten her­neen, här­kä­pa­vun, papu­jen, lins­sien ja niistä val­mis­tet­tu­jen tuot­tei­den käyt­töön. Ne ovat hyviä kas­vi­pro­teii­nin läh­teitä ja kes­tä­viä valin­toja sekä ter­vey­den että ympä­ris­tön kan­nalta. Suo­si­tuk­sessa myös muis­tu­te­taan, että lap­set tar­vit­se­vat peh­meää ras­vaa kas­vuunsa. Ras­va­ton maito sisäl­tää mai­don tär­keät ravin­toai­neet, mutta siitä puut­tu­vat kovat rasvat.

Kasvaako porkkana puussa?

Lap­set ovat syn­nyn­näi­sesti ute­liaita, ja heitä on helppo roh­kaista tut­ki­maan ruo­kaa. Lap­set käyt­tä­vät kaik­kia ais­te­jaan ja tutus­tu­vat ilolla ruokamaailmaan.

Maku­miel­ty­myk­set kehit­ty­vät hil­jal­leen. Lap­set pitä­vät luon­nos­taan makeasta, ja suo­lan makuun­kin tykäs­ty­mi­nen tulee var­hain. Monet kas­vik­set ovat kar­vaita suussa, ja nii­den syö­mistä täy­tyy ope­tella vähitellen.

On myös tär­keää, että lap­sella on lupa ker­toa, jos hän ei pidä jos­tain ruu­asta. Sen jäl­keen voi­daan kes­kus­tella, mikä siinä on pahaa.

On hyvä, että lap­set tutus­tu­vat ruuan alku­pe­rään eikä ruoka vain tule mus­tissa laa­ti­koissa päi­vä­ko­tiin. Esi­mer­kiksi eräässä espoo­lai­sessa päi­vä­ko­dissa on vil­je­ly­laa­rit, joissa lap­set vil­je­le­vät itse vihan­nek­sia ja saa­vat syödä niitä. Ruo­ka­kas­va­tuk­sessa voi­daan moni­puo­li­sesti hyö­dyn­tää eri­lai­sia oppimis­ympäristöjä kuten päi­vä­ko­din omaa keit­tiötä, läheistä met­sää, ruo­ka­kaup­paa, toria tai digi­taa­li­sia oppimisympäristöjä.

Ruokailusuositus verkossa

Suo­si­tuk­sessa anne­taan vink­kejä ja tee­moja, joita voi­daan käyt­tää oman toi­min­nan arvioin­nissa. Lisäksi kan­nus­te­taan poh­ti­maan, miten lap­set ote­taan mukaan suun­nit­te­luun. Var­hais­kas­va­tuk­sen ruo­kai­lun kehit­tä­mi­sessä kes­kei­siä toi­mi­joita ovat myös van­hem­pain­ryh­mät, kun­ta­koh­tai­set las­ten ravit­se­muk­sen monia­lai­set työ­ryh­mät ja asiakasraadit.

Ter­veyttä ja iloa ruu­asta ‑suo­si­tus on tilat­ta­vissa Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin­lai­tok­sen verk­ko­kau­pasta thl.fi/kirjakauppa. Säh­köi­sesti sii­hen pää­see tutus­tu­maan osoit­teessa julkari.fi/handle/10024/135907. Ruot­sin- ja englan­nin­kie­li­set ver­siot jul­kais­taan inter­ne­tissä myöhemmin.

Helena Jaak­kola