Viimeistään nyt on varhaiskasvatuksessa nostettava lasten etu keskiöön. Tämä edellyttää, että jokaisessa varhaiskasvatuksen ryhmässä työskentelee jatkossa varhaiskasvatuksen sosionomi.

 

 

Varhais­kas­va­tuk­sen sosio­no­mit tuke­vat las­ten ja per­hei­den hyvin­voin­tia sekä ehkäi­se­vät las­ten syr­jäy­ty­mistä. He mm. arvioi­vat las­ten ja per­hei­den hyvin­voin­nin ris­ki­te­ki­jöitä sekä vas­taa­vat var­hais­kas­va­tuk­sen ja sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­den yhteistyöstä.

– Varhaiskasvatuksen sosio­no­mien tuella kas­va­tamme hyvin­voi­via lap­sia. Moniammatilliset, kor­kea­kou­lu­te­tuista muo­dos­tu­vat kas­va­tusyh­tei­söt edis­tä­vät lap­sen myön­teistä kehi­tystä sekä vah­vis­ta­vat yhtei­söl­li­syyttä ja yksi­löl­listä kas­vua, Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio sanoo.

Nykyisin eräissä päi­vä­ko­deissa – tai peräti koko kun­nissa – saat­taa toi­mia vain yksi var­hais­kas­va­tuk­sen sosionomi.

– Tämä ei ole hyväk­syt­tä­vää. Kaikille lap­sille on saa­tava tasa­ver­tai­set pal­ve­lut, Karsio korostaa.

Järjestelmä vaarassa romahtaa

Talentia esit­tää rat­kai­suksi ns. 1+1+1‑mallia. Tämä tar­koit­taa sitä, että jokai­sessa päi­vä­ko­ti­ryh­mässä on yksi var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja, yksi var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi ja yksi var­hais­kas­va­tuk­sen lastenhoitaja.

Talentia on teet­tä­nyt var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tö­ra­ken­teesta ennus­teen vuo­delle 2030. Kahden vaih­toeh­toi­sen las­ken­ta­mal­lin poh­jana on käy­tetty kan­sal­li­sia tilas­toja mm. syn­ty­vyy­destä, var­hais­kas­va­tusa­lalle val­mis­tu­vista ja sieltä eläköityvistä.

Ennusteesta sel­viää, että jos päi­vä­ko­ti­ryh­mässä on jat­kos­sa­kin kaksi var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jaa ja yksi var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­taja sekä koko päi­vä­ko­dissa 1–1,5 var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­mia, var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­pula on mas­sii­vi­nen, yli 12 000 hen­ki­löä. Jos sitä vas­toin jokai­sessa päi­vä­ko­ti­ryh­mässä työs­ken­te­lisi yksi var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja, yksi var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi ja yksi var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­taja, var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia tar­vit­tai­siin lisää enää 4 643 ja var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meja 6 443.

– Ennusteesta näkee sel­keästi, että jos jat­kamme nykyi­seen tapaan, var­hais­kas­va­tuk­sen jär­jes­telmä romah­taa. Yliopistot eivät pysty sel­viy­ty­mään kou­lu­tus­mää­rästä, sillä pahim­man ske­naa­rion mukaan var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­vaje olisi 12 283 hen­ki­löä kah­dek­san vuo­den kulut­tua, Karsio kertoo.

Moni miettii alan vaihtoa

Varhaiskasvatuksen hen­ki­lös­tö­pula, eri­tyi­sesti kel­pois­ten var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien osalta, on jo tällä het­kellä val­ta­kun­nal­li­nen ilmiö. Mahdollinen esio­pe­tuk­sen laa­jen­ta­mi­nen kos­ke­maan myös vii­si­vuo­tiaita lisäisi enti­ses­tään tar­vit­ta­vien esio­pe­tus­kel­poi­suu­den täyt­tä­vien var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien määrää.

Talentia antaa 1+1+1‑mallin lisäksi myös muita rat­kai­sueh­do­tuk­sia var­hais­kas­va­tuk­sen tilan­tee­seen. Ne kos­ke­vat työn­te­ki­jöi­den kel­poi­suuk­sien muu­tok­sia sekä alan työhyvinvointia.

Varhaiskasvatuksen hen­ki­lös­tön riit­tä­vyys para­nisi, jos sosio­nomi (YAMK) ‑tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den kel­poi­suus päi­vä­ko­din joh­ta­jan teh­tä­vään palau­tet­tai­siin ja sosio­nomi (AMK) ‑taus­tai­set var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jat sai­si­vat lisä­kou­lu­tuk­sella kel­poi­suu­den esio­pe­tuk­sen tehtäviin.

Työolosuhteet ja työ­hy­vin­vointi ovat puo­les­taan kes­kei­siä alan veto- ja pitovoimassa.

– Talentian sel­vi­tyk­sen mukaan yli 70 pro­sent­tia var­hais­kas­va­tusa­lan hen­ki­lös­töstä on miet­ti­nyt alan vaih­toa. Vastaajat ker­to­vat sel­vä­sa­nai­sesti, että var­hais­kas­va­tuk­seen tar­vi­taan työn vaa­ti­vuutta vas­taava palkka, koh­tuul­li­sem­mat ryh­mä­koot ja lisää resurs­seja, Jenni Karsio toteaa.

Henkilöstöpulaan on ehdo­tettu rat­kai­suksi kou­lu­tus­paik­ko­jen lisää­mistä. Tämä ei kui­ten­kaan auta, jos val­mis­tu­vat eivät pysy alalla työn kuor­mit­ta­vuu­den ja huo­non palk­kauk­sen vuoksi.

Kyse lasten tulevaisuudesta

Satsaus var­hais­kas­va­tuk­seen on yksi Talentian tule­vien edus­kun­ta­vaa­lien kär­ki­ta­voit­teista. Varhaiskasvatus on tule­vai­suusin­ves­tointi, josta ei ole varaa säästää.

– Käsissämme on las­ten tule­vai­suus, joten ei ole enää het­keä­kään aikaa hukat­ta­vaksi, sanoo Karsio.

Lakimuutos vireille?

Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­teri Petri Honkonen on esit­tä­nyt STT:n haas­tat­te­lussa var­hais­kas­va­tus­lain muut­ta­mista, jotta päi­vä­ko­tei­hin saa­tai­siin riit­tä­västi työvoimaa.
Honkosen mukaan var­hais­kas­va­tuk­sen työ­voi­ma­pu­lan taus­talla on tehty laki­muu­tos, joka rajaa sosio­no­mien mah­dol­li­suutta toi­mia var­hais­kas­va­tuk­sen tehtävissä.

Myös Keskustan puheen­joh­taja Annikka Saarikko ker­too Suomenmaa-leh­dessä, että päi­vä­ko­tien hen­ki­lös­tön kou­lu­tuk­sen kri­tee­rit on vedetty liian tiu­kalla uudessa var­hais­kas­va­tus­laissa, ja laki vaa­tii hänen mie­les­tään korjausta.

Talentia on samaa mieltä. Lakiuudistuksessa var­hais­kas­va­tuk­seen eri­kois­tu­neilta sosio­no­meilta vie­tiin oikeus var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan pätevyyteen.
Sosionomiopinnoissa voi valita var­hais­kas­va­tuk­sen suun­tau­tu­mi­sen, mutta laki ei tur­vaa työl­lis­ty­mistä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vään. Samalla päi­vä­ko­tei­hin ei saada tar­peeksi työntekijöitä.

Minna Jerrman