Joensuussa toimii kuudetta vuotta maakunnan omiin tarpeisiin räätälöity varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamalli.

 

Varhais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jaus kuu­luu Joen­suun kau­pun­gin var­hais­kas­va­tus- ja kou­lu­tus­kes­kuk­sen pal­ve­lui­hin. Var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jauk­sen pii­riin kuu­lu­vat kaikki kau­pun­gin kun­nal­li­set päi­vä­ko­dit, per­he­päi­vä­hoito ja avoin var­hais­kas­va­tus. Myös yksi­tyis­ten päi­vä­ko­tien lap­set van­hem­pi­neen voi­vat tar­vit­taessa saada kuratointiaongelmatilanteissa.

Per­heoh­jauk­sen toi­min­ta­mal­lin kehit­tä­mi­nen alkoi vuonna 2011 nyt jo eläk­keellä ole­van Auli Ahto­sen joh­dolla. Var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jaaja Raili Airak­si­nen on ollut mukana alusta asti ja kol­lega Leena Lap­pa­lai­nen jo kah­den vuo­den ajan.

Lap­pa­lai­nen ja Airak­si­nen ovat kum­mat­kin työs­ken­nel­leet pit­kään var­hais­kas­va­tuk­sen ken­tällä. Hyvä ken­tän tun­te­mus aut­taa moni­ta­hoi­sessa per­heoh­jaa­jan työssä.

– Tutus­tuimme val­ta­kun­nal­li­sesti käy­tet­tyi­hin per­heoh­jauk­sen toi­min­ta­ta­poi­hin ja läh­dimme pik­ku­hil­jaa kehit­tä­mään omaa mal­lia ken­tältä tule­vien tar­pei­den mukaan, ker­too Airaksinen.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus toimii osana päivähoitoa ja on asiakkaille maksutonta sekä täysin luottamuksellista palvelua.

Joen­suun var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jauk­sen toi­min­ta­ta­voista on otettu mal­lia esi­mer­kiksi Varkauteen.

Matalan kynnyksen palvelua

Var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jaus toi­mii osana päi­vä­hoi­toa ja on asiak­kaille mak­su­tonta sekä täy­sin luot­ta­muk­sel­lista palvelua.

Työtä ohjaa­vat lap­sen etu ja per­heen tar­peet. Per­heoh­jauk­sen idea on antaa tukea van­hem­muu­teen ja per­heen jak­sa­mi­seen. Pää­mää­ränä on van­hem­muu­den vahvistaminen.

– On tär­keää, että van­hempi kokisi ole­vansa ainut­ker­tai­nen ja riit­tävä omana itse­nään. Pyrimme anta­maan per­heille juuri sitä tukea, mitä he tar­vit­se­vat ja juuri heille sopi­valla tavalla. Maa­lina on, että koko perhe voisi hyvin, tii­vis­tää Airaksinen.

Var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jauk­seen ote­taan yhteyttä muun muassa las­ten kas- vatuk­seen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, kuten rajo­jen aset­ta­mi­sessa, kas­vun ja kehi­tyk­sen tuke­mi­sessa ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen liit­ty­vissä haas­teissa. Myös eron tuo­mat muu­tok­set per­heissä ja pari­suh­teen haas­teet näyt­täy­ty­vät per­heoh­jaa­jan työssä. Yhteyttä voi­vat ottaa van­hem­mat itse, päi­vä­hoi­don hen­ki­lö­kunta tai eri yhteistyötahot.

Per­heoh­jauk­seen osal­lis­tu­mista ei doku­men­toida, eikä siitä tule mer­kin­töjä pal­ve­lun käyt­tä­jien tie­toi­hin. Ohjaus on osa perus­pal­ve­lua ja päi­vä­hoi­don van­hem­muu­den tuke­mista. Toi­veena on, ettei pal­ve­luun olisi yhtey­den­ot­to­kyn­nystä lainkaan.

Huolet puheeksi

Usein van­hem­pia hel­pot­taa, kun mieltä pai­na­van asian saa jakaa jon­kun kanssa. Kes­kus­te­le­malla asioista ymmär­re­tään, että monet kas­va­tuk­seen, lap­sen kehi­tys­vai­hee­seen ja van­hem­muu­teen liit­ty­vät asiat ovat täy­sin normaaleja.

Odo­tuk­set omasta van­hem­muu­desta ja unel­mista eivät aina koh­taa todel­li­suutta. Per­heoh­jaa­jat muis­tut­ta­vat, että asioita on turha jäädä miet­ti­mään yksin. On ihan ok kysyä tai sanoa, ettei jaksa. Kaikki tun­teet kuu­lu­vat van­hem­muu­teen. Lap­sen kas­va­tuk­sen tueksi tar­vi­taan useita aikui­sia, eikä asioista tar­vitse sel­vitä yksin.

– Per­hei­den omat ver­kos­tot eivät vält­tä­mättä ole saa­ta­villa. On lap­si­per­heitä, joilla ei ole ketään, jolta omaan van­hem­muu­teen voisi saada tukea ja jaka­mista, poh­tii Airaksinen.

Van­hem­mille anne­taan paitsi ymmär­rystä, myös vink­kejä ja väli­neitä. Per­heoh­jaa­jat pai­not­ta­vat, että jokai­nen van­hempi on asian­tun­tija oman lap­sensa kanssa ja he anta­vat per­heen käyt­töön lisänä asian­tun­te­muk­sensa ja kokemuksensa.

Odotukset omasta vanhemmuudesta ja unelmista eivät aina kohtaa todellisuutta.

– Mie­timme yhdessä van­hem­pien kanssa, mikä olisi toi­miva rat­kaisu tilan­tee­seen. Emme jakele neu­voja resep­ti­vih­kosta, vaan rat­kaisu saat­taa löy­tyä jutel­lessa eri näkö­kul­mista, Airak­si­nen täydentää.

On vii­sasta van­hem­muutta kysyä.

– Oival­lus voi tulla myös van­hem­malta itsel­tään, Lap­pa­lai­nen summaa.

Per­heoh­jauk­seen kuu­luu van­hem­pien saat­ta­mi­nen tar­vit­taessa mui­den pal­ve­lu­jen pii­riin, esi­mer­kiksi kas­va­tus- ja per­he­neu­vo­laan tai mui­hin lap­si­per­he­pal­ve­lui­hin. Eri pal­ve­lu­jen sisäl­löistä voi­daan kes­kus­tella ja toi­mia saat­ta­jan roo­lissa jono­tusai­kana, jotta perhe saa tukea heti. Tukea tar­vi­taan, koska van­hem­milla voi olla kyn­nys avun hake­mi­seen tai voi­ma­va­rat voi­vat olla vähäiset.

– Kos­kaan emme kään­nytä ketään pois. Mikäli mei­dän tukemme ei riitä tai rin­nalle tar­vi­taan lisä­tu­kea, läh­demme yhdessä etsi­mään sitä, ker­too Lappalainen.

Tukea  tarpeen mukaan

Per­heen tarve ohjauk­selle vaih­te­lee yhdestä ker­rasta pit­kän ajan tuke­mi­seen. Per­heoh­jauk­sen pain­opiste on ehkäi­se­vässä tuessa, mutta välillä tuen tarve tulee per­heille, joissa on akuutti kriisi. Sil­loin apua anne­taan heti.

Esi­kou­lui­käi­set kuu­lu­vat myös per­heoh­jaa­jien kura­toin­nin pii­riin laki­sää­tei­sen oppi­las­huol­lon kautta. Esi­kou­lu­lai­sille anne­taan yhtei­söl­listä tukea esi­mer­kiksi pien­ryh­mien muo­dossa tai aute­taan krii­si­ti­lan­teissa. Kura­toin­nilla voi­daan hakea rat­kai­suja hoi­to­pai­kan ilma­pii­riin, työ­rau­haan ja ryh­mä­dy­na­miik­kaan tai antaa väli­neitä kiusaa­mis­ti­lan­tei­den hoi­ta­mi­seen ja yhteis­työ­hön van­hem­pien kanssa.

Perheohjaajat ja päivähoidon henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä.

Toi­min­taa kehi­te­tään koko ajan ken­tältä tule­vien tar­pei­den mukaan. Jat­kuva kou­lut­tau­tu­mi­nen onkin nais­ten mukaan erit­täin tärkeää.

Kasvatuskumppanuutta

Per­heoh­jaus voi toi­mia link­kinä päi­vä­ko­din ja van­hem­pien välillä esi­mer­kiksi ris­ti­rii­ta­ti­lan­teissa. Jos­kus van­hem­mat pyy­tä­vät per­heoh­jaa­jaa käy­mään päi­vä­hoi­dossa sel­vit­tä­mässä vaik­kapa käyt­täy­ty­mi­seen tai kave­ri­suh­tei­siin liit­ty­vää asiaa.

Joen­suussa var­hais­kas­va­tuk­sen per­heoh­jauk­sessa voi käydä per­heoh­jaa­jien toi­mi­ti­loissa tai tapaa­mi­nen voi­daan sopia päi­vä­hoi­to­paik­kaan. Per­heoh­jaa­jat ja päi­vä­hoi­don hen­ki­lö­kunta teke­vät tii­vistä yhteis­työtä. Van­hem­mat ja päi­vä­hoito kas­vat­ta­vat lasta par­haim­mil­laan rinta rin­nan kump­pa­neina. Kaikki tuo­vat kas­va­tuk­seen oman taus­tansa ja osaamisensa.

Ohjaa­jat pitä­vät eri tee­moista osal­lis­ta­via van­hem­pai­nil­toja ja ryh­miä. Tar­koi­tus on, että ohjaa­jien kas­vot tuli­si­vat päi­vä­ko­deissa tutuiksi ja näyt­täy­ty­mi­nen osana päi­vä­hoi­don hen­ki­lö­kun­taa madal­taisi van­hem­pien yhteydenottokynnystä.

– Niin pientä asiaa ei ole­kaan, josta ei voisi tulla jut­te­le­maan, Airak­si­nen muistuttaa.

Johanna Kok­kola