Joensuussa toimii kuudetta vuotta maakunnan omiin tarpeisiin räätä­löity varhais­kas­va­tuksen perheoh­jauksen toimin­ta­malli.

 

Varhais­kas­va­tuksen perheohjaus kuuluu Joensuun kaupungin varhais­kas­vatus- ja koulu­tus­kes­kuksen palve­luihin. Varhais­kas­va­tuksen perheoh­jauksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin kunnal­liset päivä­kodit, perhe­päi­vä­hoito ja avoin varhais­kas­vatus. Myös yksityisten päivä­kotien lapset vanhem­pineen voivat tarvit­taessa saada kuratoin­tiaon­gel­ma­ti­lan­teissa.

Perheoh­jauksen toimin­ta­mallin kehit­tä­minen alkoi vuonna 2011 nyt jo eläkkeellä olevan Auli Ahtosen johdolla. Varhais­kas­va­tuksen perheoh­jaaja Raili Airak­sinen on ollut mukana alusta asti ja kollega Leena Lappa­lainen jo kahden vuoden ajan.

Lappa­lainen ja Airak­sinen ovat kummatkin työsken­nelleet pitkään varhais­kas­va­tuksen kentällä. Hyvä kentän tuntemus auttaa monita­hoi­sessa perheoh­jaajan työssä.

– Tutus­tuimme valta­kun­nal­li­sesti käytet­tyihin perheoh­jauksen toimin­ta­ta­poihin ja lähdimme pikku­hiljaa kehit­tämään omaa mallia kentältä tulevien tarpeiden mukaan, kertoo Airak­sinen.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus toimii osana päivähoitoa ja on asiakkaille maksutonta sekä täysin luottamuksellista palvelua.

Joensuun varhais­kas­va­tuksen perheoh­jauksen toimin­ta­ta­voista on otettu mallia esimer­kiksi Varkauteen.

Matalan kynnyksen palvelua

Varhais­kas­va­tuksen perheohjaus toimii osana päivä­hoitoa ja on asiak­kaille maksu­tonta sekä täysin luotta­muk­sel­lista palvelua.

Työtä ohjaavat lapsen etu ja perheen tarpeet. Perheoh­jauksen idea on antaa tukea vanhem­muuteen ja perheen jaksa­miseen. Päämääränä on vanhem­muuden vahvis­ta­minen.

– On tärkeää, että vanhempi kokisi olevansa ainut­ker­tainen ja riittävä omana itsenään. Pyrimme antamaan perheille juuri sitä tukea, mitä he tarvit­sevat ja juuri heille sopivalla tavalla. Maalina on, että koko perhe voisi hyvin, tiivistää Airak­sinen.

Varhais­kas­va­tuksen perheoh­jaukseen otetaan yhteyttä muun muassa lasten kas- vatukseen liitty­vissä kysymyk­sissä, kuten rajojen asetta­mi­sessa, kasvun ja kehityksen tukemi­sessa ja vuoro­vai­ku­tukseen liitty­vissä haasteissa. Myös eron tuomat muutokset perheissä ja parisuhteen haasteet näyttäy­tyvät perheoh­jaajan työssä. Yhteyttä voivat ottaa vanhemmat itse, päivä­hoidon henki­lö­kunta tai eri yhteis­työ­tahot.

Perheoh­jaukseen osallis­tu­mista ei dokumen­toida, eikä siitä tule merkintöjä palvelun käyttäjien tietoihin. Ohjaus on osa perus­pal­velua ja päivä­hoidon vanhem­muuden tukemista. Toiveena on, ettei palveluun olisi yhtey­den­ot­to­kyn­nystä lainkaan.

Huolet puheeksi

Usein vanhempia helpottaa, kun mieltä painavan asian saa jakaa jonkun kanssa. Keskus­te­le­malla asioista ymmär­retään, että monet kasva­tukseen, lapsen kehitys­vai­heeseen ja vanhem­muuteen liittyvät asiat ovat täysin normaaleja.

Odotukset omasta vanhem­muu­desta ja unelmista eivät aina kohtaa todel­li­suutta. Perheoh­jaajat muistut­tavat, että asioita on turha jäädä miettimään yksin. On ihan ok kysyä tai sanoa, ettei jaksa. Kaikki tunteet kuuluvat vanhem­muuteen. Lapsen kasva­tuksen tueksi tarvitaan useita aikuisia, eikä asioista tarvitse selvitä yksin.

– Perheiden omat verkostot eivät välttä­mättä ole saata­villa. On lapsi­per­heitä, joilla ei ole ketään, jolta omaan vanhem­muuteen voisi saada tukea ja jakamista, pohtii Airak­sinen.

Vanhem­mille annetaan paitsi ymmär­rystä, myös vinkkejä ja välineitä. Perheoh­jaajat painot­tavat, että jokainen vanhempi on asian­tuntija oman lapsensa kanssa ja he antavat perheen käyttöön lisänä asian­tun­te­muk­sensa ja kokemuk­sensa.

Odotukset omasta vanhemmuudesta ja unelmista eivät aina kohtaa todellisuutta.

– Mietimme yhdessä vanhempien kanssa, mikä olisi toimiva ratkaisu tilan­teeseen. Emme jakele neuvoja resep­ti­vih­kosta, vaan ratkaisu saattaa löytyä jutel­lessa eri näkökul­mista, Airak­sinen täydentää.

On viisasta vanhem­muutta kysyä.

– Oivallus voi tulla myös vanhem­malta itseltään, Lappa­lainen summaa.

Perheoh­jaukseen kuuluu vanhempien saatta­minen tarvit­taessa muiden palve­lujen piiriin, esimer­kiksi kasvatus- ja perhe­neu­volaan tai muihin lapsi­per­he­pal­ve­luihin. Eri palve­lujen sisäl­löistä voidaan keskus­tella ja toimia saattajan roolissa jonotusaikana, jotta perhe saa tukea heti. Tukea tarvitaan, koska vanhem­milla voi olla kynnys avun hakemiseen tai voima­varat voivat olla vähäiset.

– Koskaan emme käännytä ketään pois. Mikäli meidän tukemme ei riitä tai rinnalle tarvitaan lisätukea, lähdemme yhdessä etsimään sitä, kertoo Lappa­lainen.

Tukea  tarpeen mukaan

Perheen tarve ohjauk­selle vaihtelee yhdestä kerrasta pitkän ajan tukemiseen. Perheoh­jauksen painopiste on ehkäi­se­vässä tuessa, mutta välillä tuen tarve tulee perheille, joissa on akuutti kriisi. Silloin apua annetaan heti.

Esikou­lui­käiset kuuluvat myös perheoh­jaajien kuratoinnin piiriin lakisää­teisen oppilas­huollon kautta. Esikou­lu­lai­sille annetaan yhtei­söl­listä tukea esimer­kiksi pienryhmien muodossa tai autetaan kriisi­ti­lan­teissa. Kuratoin­nilla voidaan hakea ratkaisuja hoito­paikan ilmapiiriin, työrauhaan ja ryhmä­dy­na­miikkaan tai antaa välineitä kiusaa­mis­ti­lan­teiden hoita­miseen ja yhteis­työhön vanhempien kanssa.

Perheohjaajat ja päivähoidon henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä.

Toimintaa kehitetään koko ajan kentältä tulevien tarpeiden mukaan. Jatkuva koulut­tau­tu­minen onkin naisten mukaan erittäin tärkeää.

Kasva­tus­kump­pa­nuutta

Perheohjaus voi toimia linkkinä päivä­kodin ja vanhempien välillä esimer­kiksi risti­rii­ta­ti­lan­teissa. Joskus vanhemmat pyytävät perheoh­jaajaa käymään päivä­hoi­dossa selvit­tä­mässä vaikkapa käyttäy­ty­miseen tai kaveri­suh­teisiin liittyvää asiaa.

Joensuussa varhais­kas­va­tuksen perhe­ohjauksessa voi käydä perheoh­jaajien toimi­ti­loissa tai tapaa­minen voidaan sopia päivä­hoi­to­paikkaan. Perheoh­jaajat ja päivä­hoidon henki­lö­kunta tekevät tiivistä yhteis­työtä. Vanhemmat ja päivä­hoito kasvat­tavat lasta parhaim­millaan rinta rinnan kumppa­neina. Kaikki tuovat kasva­tukseen oman taustansa ja osaami­sensa.

Ohjaajat pitävät eri teemoista osallis­tavia vanhem­pai­niltoja ja ryhmiä. Tarkoitus on, että ohjaajien kasvot tulisivat päivä­ko­deissa tutuiksi ja näyttäy­ty­minen osana päivä­hoidon henki­lö­kuntaa madal­taisi vanhempien yhtey­den­ot­to­kyn­nystä.

– Niin pientä asiaa ei olekaan, josta ei voisi tulla jutte­lemaan, Airak­sinen muistuttaa.

Johanna Kokkola