Varhaiskasvatusta uhkaa vakava työvoimapula ja sijaiskierre, jos varhaiskasvatuksen tiekartan virheellisiin laskelmiin perustuvaa mallia henkilöstörakenteen muuttamiseksi ei korjata. Korjausliike on tehtävä nyt, sillä parhaillaan uudistetaan varhaiskasvatuslakia, jossa säädetään lastentarhanopettajien kelpoisuusehdoista.

 

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön (OKM) Var­hais­kas­va­tuk­sen kehit­tä­mi­sen tie­kartta vuo­sille 2017–2030 ‑jul­kai­sua hyö­dyn­ne­tään var­hais­kas­va­tus­lain uudis­tuk­sessa. Vii­den var­hais­kas­va­tusa­laa edus­ta­van ammat­ti­jär­jes­tön sel­vi­tys kui­ten­kin osoit­taa, ettei uudessa var­hais­kas­va­tus­laissa voi sää­tää hen­ki­lös­tön kel­poi­suuseh­toja tie­kar­tan poh­jalta.

OKM:n tie­kar­tan hen­ki­lös­töä kos­ke­vassa osuu­dessa ehdo­te­taan, että nykyi­nen las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tävä pil­ko­taan kah­deksi eri teh­tä­väksi, jotka oli­si­vat var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja ja var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi. Var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan teh­tä­vät halu­taan rajata yli­opis­to­jen kan­di­daa­tin tut­kin­non suo­rit­ta­neille las­ten­tar­han­opet­ta­jille ja kas­vat­taa hei­dän osuut­taan var­hais­kas­va­tuk­sessa voi­mak­kaasti.

Tällä het­kellä kel­pois­ten, var­hais­kas­va­tuk­seen eri­kois­tu­nei­den sosio­no­mi­taus­tais­ten las­ten­tar­han­opet­ta­jien tulisi käydä lisä­kou­lu­tus – riip­pu­matta työ­vuo­sista ja koke­muk­sista – jotta he voi­vat toi­mia var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jina. Lisä­kou­lu­tus­vaa­ti­mus kos­kisi noin 5 000 sosio­no­mi­taus­taista las­ten­tar­han­opet­ta­jaa. Var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vää var­hais­kas­va­tuk­sessa ei ole aikai­sem­min ollut, ja on hyvin epä­var­maa kuinka innok­kaasti kun­nat halua­vat perus­taa uusia teh­tä­viä päi­vä­ko­tei­hin.

Tie­kar­tan mukai­sen hen­ki­lös­tö­ra­ken­teen tuo­mi­nen var­hais­kas­va­tuk­seen on nyky­ti­lan­teessa epä­rea­lis­ti­nen ja lähes mah­do­ton toteut­taa, tode­taan ammat­ti­jär­jes­tö­jen tam­mi­kuussa jul­kai­se­massa Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sessä.

Tie­kar­tan malli hen­ki­lös­tö­ra­ken­teeksi perus­tuu vir­heel­li­siin las­kel­miin. Uusia, yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen saa­neita las­ten­tar­han­opet­ta­jia tar­vit­tai­siin lisää lähes 7 000. Tämän jou­kon saa­mi­nen työ­mark­ki­noille kes­tää yli 20 vuotta. Uusissa las­kel­missa on käy­tetty Tilas­to­kes­kuk­sen, Ope­tus­hal­li­tuk­sen ja THL:n tilas­toja.

Varhaiskasvatuslain uudistukseen tiekartassa esitettyä henkilöstörakennetta ei voi viedä.

Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sessä tuo­daan myös esiin vaka­vat puut­teet kan­sal­li­sessa tilas­toin­nissa hen­ki­lös­tön osalta. Jär­jes­töt vaa­ti­vat, että ne tulisi pikai­sesti saat­taa ajan tasalle, jotta var­hais­kas­va­tuk­sen kehit­tä­mi­nen ja pää­tök­sen­teko perus­tu­vat oikeille tie­doille.

− On har­mil­lista ja käsit­tä­mä­tön­tä­kin, miten huo­noa var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tön tilas­tointi on ollut. Meillä suun­ni­tel­laan todella isoja muu­tok­sia hen­ki­lös­tö­ra­ken­tee­seen ilman, että on ollut käy­tet­tä­vissä tie­toa eri hen­ki­lös­tö­ryh­mistä, sanoo ammat­ti­jär­jestö Talen­tian ammat­ti­asian­pääl­likkö Marjo Varsa.

Suunta voidaan vielä muuttaa – varhaiskasvatusta on kehitettävä yhdessä

Jotta var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut voi­daan tur­vata tule­vina vuo­sina, tie­kar­tan vir­heel­li­set las­kel­mat hen­ki­lös­tö­mää­ristä tulee oikaista ja tehdä uusi suun­ni­telma, vaa­ti­vat ammat­ti­jär­jes­töt.

Kyse ei ole pik­kua­siasta. Var­hais­kas­va­tus­pal­ve­luita käyt­tää 260 000 lasta per­hei­neen.

− Jos vir­heel­li­siä lukuja ei nyt huo­mioida ja jat­ke­taan tie­kar­tan esit­tä­mällä tavalla, edessä on vakava työ­voi­ma­pula ja epä­pä­te­vien sijais­ten määrä lisään­tyy väis­tä­mättä. Yli­opis­toista ei yksin­ker­tai­sesti val­mistu riit­tä­västi las­ten­tar­han­opet­ta­jia kor­vaa­maan muun muassa elä­köi­ty­viä, sanoo Marjo Varsa.

Var­hais­kas­va­tusa­laa edus­ta­vien ammat­ti­jär­jes­tö­jen lisäksi myös Kun­ta­lii­tossa ollaan oltu huo­lis­saan sijais­ten mää­rän lisään­ty­mi­sestä. Vaih­tuva hen­ki­lö­kunta on las­ten kan­nalta epä­toi­vot­tava kehi­tys­suunta nyt kun var­hais­kas­va­tuk­sessa muu­toin­kin aje­taan käy­tän­töön monia uudis­tuk­sia.

− On tär­keää, että tieto var­hais­kas­va­tusta uhkaa­vasta hen­ki­lös­tö­lin­jauk­sesta saa­daan laa­jasti tie­toon. Sel­vi­tys esi­tel­lään var­hais­kas­va­tuk­sen neu­vot­te­lu­kun­nassa tam­mi­kuussa. Var­hais­kas­va­tus­la­kia uudis­te­taan vir­ka­mies­työnä, ja sii­hen pää­semme vai­kut­ta­maan vasta lausun­to­kier­rok­sella, sanoo Varsa.

Var­hais­kas­va­tus työl­lis­tää tuki­pal­ve­lui­neen 70 000 hen­ki­löä, ja var­hais­kas­va­tuk­sen kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tävä ja tär­keä osa kun­ta­ta­loutta.

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön jul­kai­se­maa var­hais­kas­va­tuk­sen tie­kart­taa on arvos­teltu, että siinä var­hais­kas­va­tusta kehi­te­tään yksi­puo­li­sesti vain yhden ammat­ti­kun­nan, yli­opis­toissa kan­di­daat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den las­ten­tar­han­opet­ta­jien näkö­kul­masta.

Suo­ma­lai­sen var­hais­kas­va­tuk­sen onnis­tu­mi­nen perus­tuu kui­ten­kin moniam­ma­til­li­sen tii­min työ­hön, missä kas­va­tus, ope­tus ja hoito muo­dos­ta­vat tii­viin, peda­go­giik­kaa pai­not­ta­van koko­nai­suu­den ja jossa van­hem­mat ovat tii­viisti mukana kas­va­tus­kump­pa­nuu­den hen­gessä. Tähän mal­liin var­hais­kas­va­tuk­sen on jat­kos­sa­kin perus­tut­tava.

− Educare tar­koit­taa päi­vä­ko­din arjessa asioi­den limit­ty­mistä toi­siinsa. Jokai­nen hoi­to­ti­lanne on ope­tus­ti­lanne ja ope­tus­ti­lanne voi myös olla hoi­to­ti­lanne, sanoo Marjo Varsa.

Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sessä nos­tet­tiin esille myös tie­kar­tan vai­ku­tuk­set työyh­tei­söissä. Raja-aitoja on jo nos­tettu, ja luot­ta­muk­seen perus­tu­vat var­hais­kas­va­tus­tii­mit ovat rakoil­leet.

− On ollut ikävä kuulla työ­elä­mästä tie­toja, joi­den mukaan kan­di­daatti-las­ten­tar­han­opet­ta­jat eivät enää osal­listu las­ten pesui­hin tai mui­hin hoi­dol­li­siin teh­tä­viin. He kat­so­vat, että täl­lai­set teh­tä­vät eivät kuulu opet­ta­jalle. Tämä ei voi tun­tua lap­sesta hyvältä eikä ole hyvä esi­merkki kenel­le­kään, toteaa Varsa.

Varhaiskasvatus toimii yhä erittäin hyvin.

Kas­va­tusta, ope­tusta ja hoi­toa anta­vat las­ten­tar­hao­pet­ta­jien lisäksi las­ten­hoi­ta­jat, per­he­päi­vä­hoi­ta­jat, lähi­hoi­ta­jat ja las­te­noh­jaa­jat. Las­ten kas­vua ja oppi­mista aut­ta­vat par­hai­ten, jos kai­killa alan ammat­ti­lai­silla on mah­dol­li­suus lisä- ja täy­den­nys­kou­lu­tuk­seen, jolla peda­go­gi­sia tai­toja voi paran­taa, tode­taan Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sessä.

− Esi­mer­kiksi kun­nal­li­sessa per­he­päi­vä­hoi­dossa on edel­leen yli 20 000 lasta ja hoi­ta­jia on yli 6 000. Per­he­päi­vä­hoi­ta­jien tuki omaan työ­hön on kes­kei­sessä ase­massa kehi­tet­täessä var­hais­kas­va­tusta koko­nai­suu­tena, Marjo Varsa toteaa.

Sosio­no­mi­kou­lu­tusta on jo kehi­tetty pal­jon sit­ten 2013, jol­loin Kor­kea­kou­lu­jen arvioin­ti­neu­vosto arvioi var­hais­kas­va­tuk­sen kou­lu­tuk­set Suo­messa. Nyky­ään sosio­no­mit opis­ke­le­vat kes­ki­mää­rin 120 op var­hais­kas­va­tuk­sen opin­toja.

−  Seu­raa­vaksi tulisi sel­vit­tää, että riit­tä­vätkö nykyi­set oppi­si­säl­löt myös esio­pe­tuk­seen anta­mi­seen vai pitääkö kou­lu­tus­si­säl­töjä vielä kehit­tää.  Tavoit­teemme on, että jat­kossa sosio­no­mit saa­vat suo­raan päte­vyy­den toi­mia opet­ta­jana myös esio­pe­tuk­sessa, ker­too Marjo Varsa.

Mistä laatu syntyy?

Tie­kar­tan jul­kai­se­mi­sen jäl­keen on sit­keästi luotu ilma­pii­riä, että var­hais­kas­va­tuk­sessa olisi jotain vaka­vasti vialla – ja tämä joh­tuu nime­no­maan var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tö­ra­ken­teesta. Ehjää ei kui­ten­kaan tar­vitse kor­jata, mutta hyvää kan­nat­taa paran­taa sopi­vin mit­tai­sin aske­lin, totea­vat Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sen taus­talla ole­vat ammat­ti­jär­jes­tö­jen.

Suo­ma­lai­nen var­hais­kas­va­tus­malli on toi­mi­nut erin­omai­sesti, ja van­hem­pien palaute pal­ve­lusta on myön­teistä. Vii­mei­sim­piä asia­kas­ky­sely van­hem­mille on jul­kaistu pää­kau­pun­ki­seu­dulta. Suo­ma­lai­nen var­hais­kas­va­tus on myös kan­sain­vä­li­sesti arvos­tet­tua.

− Var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua ei paran­neta raken­ta­malla pie­niin työyh­tei­söi­hin kei­no­te­koi­sia hie­rar­kioita eikä eten­kään pilk­ko­malla nykyi­nen las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tävä kah­teen eri teh­tä­vään. Jako on kei­no­te­koi­nen ja rik­koisi täy­sin toi­mi­van teh­tä­vä­ra­ken­teen, koros­taa Varsa.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tia kan­nat­taa, että pit­källä aika­vä­lillä kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mää­rää lisä­tään var­hais­kas­va­tuk­sessa. Monet koke­muk­set var­hais­kas­va­tuk­sen arjesta jo osoit­ta­vat, että ammat­ti­kor­kea­kou­lusta ja yli­opis­tosta las­ten­tar­han­opet­ta­jiksi val­mis­tu­neet ovat hyviä työ­pa­reja.

− Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mää­rän kas­vat­ta­mi­nen onnis­tuu vain säi­lyt­tä­mällä nykyi­set las­ten­tar­han­opet­ta­jan kel­poi­suuseh­dot ja lisää­mällä sekä yli­opis­to­jen että ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen las­ten­tar­han­opet­ta­jan opin­to­jen aloi­tus­paik­koja. Aluksi tavoite olisi 50 pro­sent­tia / 50 pro­sent­tia eli puo­let hen­ki­löstä olisi opet­ta­jia ja puo­let hoi­ta­jia, ker­too Varsa.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen onnistuminen perustuu moniammatillisen tiimin työhön.

Var­hais­kas­va­tuk­sella on monen­lai­sia teh­tä­viä, eivätkä ne ole toi­si­aan pois­sul­ke­via. On tär­keää, ettei var­hais­kas­va­tusta kehi­tetä eril­lään muista pal­ve­luista. Var­hais­kas­va­tus on lap­sen oikeus, mutta se on myös tär­keä per­he­pal­velu ja mah­dol­lis­taa esi­mer­kiksi van­hem­pien työs­sä­käyn­nin tai opis­ke­lun. Var­hais­kas­va­tuk­sen roo­lia las­ten ja nuor­ten hyvin­voin­nin tuessa koros­te­taan vah­vasti Lapsi- ja per­he­pal­ve­lu­jen muu­tos­oh­jel­massa (Lape).

− Täs­tä­kin näkö­kul­masta las­ten­tar­han­opet­ta­jiksi val­mis­tu­nei­den eri­lai­set pai­no­tuk­set kou­lu­tus­si­säl­löissä on rik­kaus, ei ongelma.

Var­hais­kas­va­tuk­sessa on tapah­tu­nut viime vuo­sina monia lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia, joilla on osin ollut var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua hei­ken­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Vuonna 2015 sää­det­tiin päi­vä­ko­tei­hin enim­mäis­ryh­mä­koko ja vuo­den 2016 suh­de­lu­vun muu­tos taas mer­kitsi käy­tän­nössä mah­dol­li­suutta kas­vat­taa ryh­mä­ko­koja.

Oulun yli­opis­ton teke­män sel­vi­tyk­sen mukaan kiel­tei­siä seu­rauk­sia on muun muassa ollut se, että las­ten määrä ryh­missä on kas­va­nut osassa kun­tia. Ryh­mien sään­te­lyssä on lii­kaa tul­kin­nan­va­rai­suutta eri­tyi­sesti poik­kea­ma­sään­nös­ten osalta. Työn­te­ki­jät ker­to­vat, että tilan­teesta kär­si­vät eni­ten nuo­rim­mat, eri­tyistä tukea tar­vit­se­vat ja suo­men kie­len oppi­mi­seen tukea tar­vit­se­vat lap­set. Hen­ki­lös­tön kes­kuu­dessa on myös kuor­mit­tu­nei­suutta ja työs­sä­jak­sa­mi­sen ongel­mia.

Hen­ki­lös­tön määrä on kes­kei­sin laa­tu­te­kijä, toteaa Marjo Varsa.

− Hen­ki­lös­töä tulee olla koko­päi­väi­sesti riit­tä­västi ryh­missä, ja huo­mioon tulisi ottaa päi­vä­ko­din aukio­loaika koko­nai­suu­des­saan. Hen­ki­lös­töä tulisi olla pai­kalla riit­tä­västi niin aamu­tun­neilla kuin ilta­päi­vän vii­mei­sillä tun­neil­la­kin.

Toi­mia tar­vi­taan myös ryh­mä­ko­ko­jen kas­vun hil­lit­se­mi­seksi ja päi­vä­ko­ti­ryh­mien muo­dos­ta­mi­seen liit­tyvä sään­tely tulee uudis­taa.

− On myös otet­tava huo­mioon, että var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den käyttö tulee lisään­ty­mään, kun per­he­va­pai­siin suun­ni­tel­laan muu­tok­sia ja mak­sut­to­muus lisään­tyy.

Helena Jaak­kola

Tausta

Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sen jul­kai­si­vat viisi var­hais­kas­va­tusa­laa edus­ta­vaa ammat­ti­jär­jes­töä: Sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen ammat­ti­jär­jestö Talen­tia sekä Jul­kis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL, Suo­men lähi- ja perus­hoi­ta­ja­liitto SuPer, Sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­jär­jestö Tehy ja Suo­men Las­ten­hoi­toa­lan Liitto SLaL.

Sel­vi­tys­työ tilat­tiin Ver­ti­kal Oy:ltä. Ver­ti­kal on asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tio, joka tekee muun muassa kun­tien, minis­te­riön ja mui­den taho­jen käyt­töön eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä. Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sen on laa­ti­nut Simo Pokki.