Kunta-alan paripäiväinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto  helmikuulta toi päiväkodeista esiin ongelmia, joiden olemassaolo ei yllättänyt. Henkilöstö joustaa monin tavoin, jotta määräyksiä suhdeluvusta ei rikota.

 

Päiväko­tien korkei­den käyt­töastei­den tavoit­telu yhdis­tet­tynä voimas­sa ole­vaan aikuinen–lapsi-­suhdelukuun on osoit­tau­tunut hyvin haavoit­tuvak­si rak­en­teek­si. Asia konkreti­soi­tui kun­ta-alan neu­vot­telu­iden aikana, kun yli­työ- ja vuoron­va­i­h­tok­iel­toa nou­datet­ti­in vain parin päivän ajan.

Päiväkodeis­sa lap­sia varhaiskas­vate­taan entistä pienem­mäl­lä työn­tek­i­jämääräl­lä, ja tämä tuo päivään mon­ta tiukkaa tilan­net­ta. Aikuinen−lapsi-suhdeluvut eivät yli­ty kuitenkaan lait­tomik­si, kos­ka henkilöstö siir­tyy lennos­ta omas­ta lap­siryh­mästä tuu­raa­maan sinne, mis­sä aikuisia on liian vähän, tai sit­ten ryh­miä yhdis­tetään ylisu­urik­si.

Miksi ei voisi siirtyä, jos apua tarvitaan?

Suurin vaiku­tus henkilöstön siir­roil­la on oman ryh­män toim­intaan, sanoo helsinkiläi­nen päiväkodin työn­tek­i­jä. Hän halu­aa esi­in­tyä jutus­sa nimet­tömänä.

− Kun joudumme siir­tymään talon sisäl­lä eri ryh­mään, oman ryh­män toim­inta ei voi pysyä sel­l­aise­na kuin on suun­nitel­tu. Kyl­lä tämä on lap­sil­ta pois. Suun­nitel­mallis­es­ta ped­a­gogis­es­ta varhaiskas­vatuk­ses­ta ei sel­l­aisi­na päiv­inä tarvitse puhua, ker­too työn­tek­i­jä.

Nykyinen aikuinen–lapsi-­suhdelukuun on osoittautunut hyvin haavoittuvaksi rakenteeksi.

Käyt­töas­teen tarkan seu­ran­nan vuok­si takana ovat ne ajat, jol­loin lap­simäärän ollessa ryh­mässä pienem­pi, saatet­ti­in tehdä kir­jal­lisia töitä tai vain keskit­tyä enem­män yksit­täisen lapsen asi­aan.

− Jos henkilökun­taa on ”liikaa” suh­teessa lap­si­in, ryh­mästä lähde­tään sijais­ta­maan vajaus­ta jopa toisi­in taloi­hin.

Käyt­töastei­ta ja suhdeluku­ja seu­rataan esimerkik­si Helsingis­sä päiväkotiko­htais­es­ti, ei ryh­mit­täin. Tämä vääristää todel­lisen tilanteen.

− Jos meil­lä kahdes­ta ryh­mästä puut­tuvat työn­tek­i­jät ja samaan aikaan kol­mannes­ta ryh­mästä lap­si tai pari, paikkaa tämän ryh­män aikuinen vielä kah­den ryh­män vajet­ta. Taloko­htaises­sa tarkastelus­sa tilanne saadaan näyt­tämään hyväksyt­tävältä.

Paineet osu­vat usein aamu- ja iltapäivi­in, jos henkilökun­taa on liian vähän.

Harmaata ylityötä tehdään jatkuvasti

Päiväkodeis­sa tapah­tuu paljon sään­nöl­lisen työa­jan yli­tyk­siä, joista ei pide­tä meteliä. Etenkin sitä tehdään työvuoro­jen lop­pupäässä, jos näyt­tää, että suhdeluku ylit­tyy. Aikuinen−lapsi-suhdeluku saa ylit­tyä het­kel­lis­es­ti sel­l­ai­sista syistä, jos van­hem­mat eivät pääse hake­maan las­ta ajois­sa.

− Usein ihmiset venyvät esimerkik­si 10−15 min­u­ut­tia, jos työvuoron lop­pues­sa huo­maa, että tilanne olisi laiton ja aikuisia ryh­mässä liian vähän, sanoo työn­tek­i­jä.

Tilanteista kukaan ei soit­tele esimiehelle, eikä työa­jan yli­tyk­siä merk­itä mihinkään.

− Kaik­ki ammat­tiryh­mät jous­ta­vat päiväkodeis­sa. Jos et suos­tu jous­ta­maan, saat han­kalan maineen. Meil­lä Helsingis­sähän on yli­työkiel­to. Jos esimies antaa luvan ylitöi­hin, sil­loinkaan ei puhuta yli­työstä. Aika pitää tasa­ta työvuorolistal­la. Ennen saimme sen­tään tun­neista ajal­lista kor­vaus­ta, mut­ta nykyään emme saa mitään.

Hele­na Jaakko­la