Kunta-alan paripäiväinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto  helmikuulta toi päiväkodeista esiin ongelmia, joiden olemassaolo ei yllättänyt. Henkilöstö joustaa monin tavoin, jotta määräyksiä suhdeluvusta ei rikota.

 

Päivä­ko­tien kor­kei­den käyt­tö­as­tei­den tavoit­telu yhdis­tet­tynä voi­massa ole­vaan aikuinen–lapsi-­suhdelukuun on osoit­tau­tu­nut hyvin haa­voit­tu­vaksi raken­teeksi. Asia kon­kre­ti­soi­tui kunta-alan neu­vot­te­lui­den aikana, kun yli­työ- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­toa nou­da­tet­tiin vain parin päi­vän ajan.

Päiväkodeissa lap­sia var­hais­kas­va­te­taan entistä pie­nem­mällä työn­te­ki­jä­mää­rällä, ja tämä tuo päi­vään monta tiuk­kaa tilan­netta. Aikuinen−lapsi-suhdeluvut eivät ylity kui­ten­kaan lait­to­miksi, koska hen­ki­löstö siir­tyy len­nosta omasta lap­si­ryh­mästä tuu­raa­maan sinne, missä aikui­sia on liian vähän, tai sit­ten ryh­miä yhdis­te­tään ylisuuriksi.

Miksi ei voisi siirtyä, jos apua tarvitaan?

Suurin vai­ku­tus hen­ki­lös­tön siir­roilla on oman ryh­män toi­min­taan, sanoo hel­sin­ki­läi­nen päi­vä­ko­din työn­te­kijä. Hän haluaa esiin­tyä jutussa nimettömänä.

− Kun jou­dumme siir­ty­mään talon sisällä eri ryh­mään, oman ryh­män toi­minta ei voi pysyä sel­lai­sena kuin on suun­ni­teltu. Kyllä tämä on lap­silta pois. Suunnitelmallisesta peda­go­gi­sesta var­hais­kas­va­tuk­sesta ei sel­lai­sina päi­vinä tar­vitse puhua, ker­too työntekijä.

Nykyinen aikuinen–lapsi-­suhdelukuun on osoittautunut hyvin haavoittuvaksi rakenteeksi.

Käyttöasteen tar­kan seu­ran­nan vuoksi takana ovat ne ajat, jol­loin lap­si­mää­rän ollessa ryh­mässä pie­nempi, saa­tet­tiin tehdä kir­jal­li­sia töitä tai vain kes­kit­tyä enem­män yksit­täi­sen lap­sen asiaan.

− Jos hen­ki­lö­kun­taa on ”lii­kaa” suh­teessa lap­siin, ryh­mästä läh­de­tään sijais­ta­maan vajausta jopa toi­siin taloihin.

Käyttöasteita ja suh­de­lu­kuja seu­ra­taan esi­mer­kiksi Helsingissä päi­vä­ko­ti­koh­tai­sesti, ei ryh­mit­täin. Tämä vää­ris­tää todel­li­sen tilanteen.

− Jos meillä kah­desta ryh­mästä puut­tu­vat työn­te­ki­jät ja samaan aikaan kol­man­nesta ryh­mästä lapsi tai pari, paik­kaa tämän ryh­män aikui­nen vielä kah­den ryh­män vajetta. Talokohtaisessa tar­kas­te­lussa tilanne saa­daan näyt­tä­mään hyväksyttävältä.

Paineet osu­vat usein aamu- ja ilta­päi­viin, jos hen­ki­lö­kun­taa on liian vähän.

Harmaata ylityötä tehdään jatkuvasti

Päiväkodeissa tapah­tuu pal­jon sään­nöl­li­sen työ­ajan yli­tyk­siä, joista ei pidetä mete­liä. Etenkin sitä teh­dään työ­vuo­ro­jen lop­pu­päässä, jos näyt­tää, että suh­de­luku ylit­tyy. Aikuinen−lapsi-suhdeluku saa ylit­tyä het­kel­li­sesti sel­lai­sista syistä, jos van­hem­mat eivät pääse hake­maan lasta ajoissa.

− Usein ihmi­set veny­vät esi­mer­kiksi 10−15 minuut­tia, jos työ­vuo­ron lop­puessa huo­maa, että tilanne olisi lai­ton ja aikui­sia ryh­mässä liian vähän, sanoo työntekijä.

Tilanteista kukaan ei soit­tele esi­mie­helle, eikä työ­ajan yli­tyk­siä mer­kitä mihinkään.

− Kaikki ammat­ti­ryh­mät jous­ta­vat päi­vä­ko­deissa. Jos et suostu jous­ta­maan, saat han­ka­lan mai­neen. Meillä Helsingissähän on yli­työ­kielto. Jos esi­mies antaa luvan yli­töi­hin, sil­loin­kaan ei puhuta yli­työstä. Aika pitää tasata työ­vuo­ro­lis­talla. Ennen saimme sen­tään tun­neista ajal­lista kor­vausta, mutta nyky­ään emme saa mitään.

Helena Jaakkola