Lastantarhanopettajat ja lastenhoitajat marssivat tänään työpaikoiltaan ulos kello 12.00. Ulosmarssi oli ennen kaikkea vastalause hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen uudelle henkilöstörakenteelle ja kelpoisuuksille. Ulosmarssi jatkui poliittisena mielenilmaisuna eduskuntatalon edessä.

 

Ulos­mars­siin osal­lis­tui­vat ammat­ti­jär­jestö Talentiaan, JHL:ään, Tehyyn, Superiin, KTN:ään ja Jytyyn jär­jes­täy­ty­nyt var­hais­kas­va­tusa­lan hen­ki­löstö, ja se koski koko Uudenmaan alu­een varhaiskasvatusta.

– On ikä­vää aiheut­taa har­mia var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jille, mutta suuri joukko var­hais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia on nyt ajettu nurk­kaan, sanoo Talentian ammat­ti­asioi­den pääl­likkö Marja Varsa.

– Lainsäätäjät eivät ole kuun­nel­leet kri­tiik­kiämme eivätkä kor­jauseh­do­tuk­siamme. Lausunnot on jätetty koko­naan huo­mioi­matta lakie­si­tyk­sessä. Siksi jou­dumme tart­tu­maan nyt järeäm­piin kei­noi­hin tul­lak­semme kuul­luksi, jat­kaa Varsa.

Lastentarhanopettaja Tiia-Maria Luukko nos­taisi var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua pie­nen­tä­mällä päi­vä­ko­tien ryh­mä­ko­koja ja tuo­malla kol­mi­por­tai­sen tuen mal­lin varhaiskasvatuslakiin.

Ulosmarssilla ja mie­le­nil­mai­sulla vaa­di­taan var­hais­kas­va­tus­laki palau­tet­ta­vaksi takai­sin käsit­te­lyyn, mikäli sen puut­teita ei ennen edus­kun­ta­kä­sit­te­lyä kor­jata. Parhaillaan lakieh­do­tus on sivis­tys­va­lio­kun­nan käsittelyssä.

Mielenosoituksessa puhu­nut las­ten­tar­han­opet­taja, sosio­nomi (AMK) Tiia-Maria Luukko vetosi lainlaatijoihin.

– Vielä ei ole myö­häistä. Korjatkaa ongel­mat! Lapset ja var­hais­kas­va­tus ansait­se­vat var­muutta ja pysy­vyyttä kas­va­tus­suh­teissa. Nyt te edis­tätte epävarmuutta.

Mikä uudessa varhaiskasvatuslaissa on pielessä?

Ammattijärjestö Talentia vas­tus­taa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tä­vän jaka­mista var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan ja var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­viksi. Jako on kei­no­te­koi­nen, eikä paranna var­hais­kas­va­tuk­sen laatua.

Uuteen lakiin tulisi kir­jata nykyi­sen kal­tai­nen perus­teh­tä­vä­ra­kenne, joka on var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja ja var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­taja. Varhaiskasvatuksen opet­ta­jan kel­poi­suus tulisi saa­vut­taa nykyi­seen tapaan sekä ammat­ti­kor­kea­kou­lusta että yliopistosta.

Talentia kan­nat­taa var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tön kou­lu­tus­ta­son nos­toa ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien mää­rän lisää­mistä vuo­teen 2030 mennessä.

– Koulutustason nos­toon on mah­dol­li­suus, jos jokai­nen sosio­nomi (AMK)-tutkinnon suo­rit­ta­nut kel­poi­nen las­ten­tar­han­opet­taja saa jat­kaa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan teh­tä­vässä, sanoo Talentian puheen­joh­taja Tero Ristimäki.

–Henkilöstön alu­eel­li­nen saa­ta­vuus var­mis­te­taan sillä, että var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia val­mis­tuu jat­kos­sa­kin eri puo­lilta maata 22 ammat­ti­kor­kea­kou­lusta 7 yli­opis­ton lisäksi.

Lakiesityksessä on myös tar­jolla muu­tok­sia päi­vä­ko­din joh­ta­jien kel­poi­suuk­siin. Siirtymäajan 2030 jäl­keen päi­vä­ko­din joh­ta­jana voi toi­mia vain kas­va­tus­tie­tei­den mais­teri. Talentian näke­myk­sen mukaan kaik­kien nykyis­ten päi­vä­ko­din­joh­ta­jien tulee voida jat­kaa amma­tis­saan myös vuo­den 2030 jälkeen.

“Sivistysvaliokunnan jäse­net ja kan­san­edus­ta­jat! Kuunnelkaa meitä ja arvos­ta­kaa osaa­mis­tamme. Kuunnelkaa ammat­ti­kor­kea­kou­luja ja arvos­ta­kaa niitä. Pitäkää var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­kel­poi­suus nykyi­sel­lään.” Kuva: Kaisa Yliruokanen

– Päiväkodinjohtajan kel­poi­suu­den nos­ta­mi­nen ylem­mäksi kor­kea­kou­lu­tut­kin­noksi tulee toteut­taa niin, että kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sena on sovel­tuva ylempi kor­kea­kou­lu­tut­kinto eli sosio­nomi (YAMK) tai kas­va­tus­tie­teen mais­teri, pai­not­taa Ristimäki.

Eduskuntatalon edessä mie­le­no­soi­tuk­sessa puhu­nut las­ten­tar­han­opet­taja, sosio­nomi (AMK) Elina Ylimäki vas­tus­taa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tä­vän jakoa.

– Mikään tut­ki­mus eikä sel­vi­tys osoita, että suo­riu­tui­simme työs­tämme hei­kosti.  Kuntatyönantaja arvos­taa sosio­no­min osaa­mista, miksi siis jakaa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tävä kah­tia, Ylimäki kysyy.

– Uuden lain on tar­koi­tus paran­taa var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua, mutta toteu­tuk­sen kanssa men­nään pahasti pei­leen. Lakiesitys ei hyö­dynnä kaik­kien ammat­ti­ryh­mien osaa­mista. Jos haluatte laa­tua — lain täy­tyy kaatua!

Ei pahenneta kriisiä

Toteutuessaan lakie­si­tys ajaisi päi­vä­ko­dit entistä syvem­mälle työ­voi­ma­pu­laan, sano­taan Talentiasta. Hallituksen las­kel­mat, että yli­opis­toista val­mis­tuisi riit­tä­västi las­ten­tar­han­opet­ta­jia ovat epäluotettavia.

– Esimerkiksi hal­li­tuk­sen esi­tys ker­too elä­ke­pois­tu­maksi vuo­teen 2030 men­nessä 3 700 hen­ki­löä. Keva tilas­to­jen mukaan pois­tuma on kui­ten­kin 6 200. Korkeakoulutettujen mää­rän lisää­mi­nen pel­käs­tään yli­opis­to­jen kautta ei onnistu, vaikka se on saatu näyt­tä­mään siltä, muis­tutti Ristimäki.

Katso video mielenosoituksesta.

Tero Ristimäen mukaan hal­li­tuk­sen esi­tys on jo lisän­nyt sosio­no­mien kiin­nos­tusta alan vaih­toon ja vähen­tä­nyt hakeu­tu­mista var­hais­kas­va­tuk­sen kou­lu­tuk­seen ammattikorkeakouluissa.

– Jos laki tulee voi­maan esi­te­tyssä muo­dossa, las­ten­tar­han­opet­ta­ja­pula pahe­nee nopeasti, ja epä­pä­te­vät pät­kä­työ­läi­set aiheut­ta­vat kas­vat­ta­vat vaih­tu­vuutta hen­ki­lös­tössä. Tässä yhtä­lössä eni­ten kär­si­vät lap­set, sanoo Ristimäki.

Ammattijärjestö Talentia arvos­te­lee lakie­si­tyk­sen kir­jat­tua uutta var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vää epämääräiseksi.

– Lakiesityksessä esi­te­tään toive, että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­viä perus­tet­tai­siin, mutta sitä ei vaa­dita. Näin ollen var­hais­kas­va­tuk­seen suun­tau­tu­neella sosio­no­milla ei vält­tä­mättä ole työ­paik­kaa, johon hän voisi työl­lis­tyä, sanoo Marjo Varsa.

– On myös erit­täin epä­sel­vää, mitä teh­tä­viä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi tekee. Nyt on hei­telty ideoita, että sosio­nomi tekisi per­he­työtä. Jos hän tekee per­he­työtä, on työn­te­kijä per­heissä eikä ryh­mässä. Jo nyt ryh­missä on koko päi­vä­ko­din aukio­lon ajaksi liian vähän hen­ki­lös­töä, sanoo Marjo Varsa.

Jos lain­sää­däntö mää­rit­tää koko­naan uuden amma­tin, var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min, tulee sii­hen liit­ty­vät teh­tä­vät ja vas­tuut sel­keästi avata lakiin sekä kiin­tiöidä opet­ta­jan tavoin sosio­no­mille paikka ryhmässä.

– Vaadimme lakiin kir­jausta siitä, että yhdellä kol­mas­osalla tulee olla var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan kel­poi­suus, yhdellä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min kel­poi­suus ja yhdellä var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­jan kel­poi­suus, sanoo Marja Varsa.

Helena Jaakkola