Lastantarhanopettajat ja lastenhoitajat marssivat tänään työpaikoiltaan ulos kello 12.00. Ulosmarssi oli ennen kaikkea vastalause hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen uudelle henkilöstörakenteelle ja kelpoisuuksille. Ulosmarssi jatkui poliittisena mielenilmaisuna eduskuntatalon edessä.

 

Ulos­mars­siin osal­lis­tui­vat ammat­ti­jär­jestö Talen­ti­aan, JHL:ään, Tehyyn, Supe­riin, KTN:ään ja Jytyyn jär­jes­täy­ty­nyt var­hais­kas­va­tusa­lan hen­ki­löstö, ja se koski koko Uuden­maan alu­een var­hais­kas­va­tusta.

– On ikä­vää aiheut­taa har­mia var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jille, mutta suuri joukko var­hais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia on nyt ajettu nurk­kaan, sanoo Talen­tian ammat­ti­asioi­den pääl­likkö Marja Varsa.

– Lain­sää­tä­jät eivät ole kuun­nel­leet kri­tiik­kiämme eivätkä kor­jauseh­do­tuk­siamme. Lausun­not on jätetty koko­naan huo­mioi­matta lakie­si­tyk­sessä. Siksi jou­dumme tart­tu­maan nyt järeäm­piin kei­noi­hin tul­lak­semme kuul­luksi, jat­kaa Varsa.

Las­ten­tar­han­opet­taja Tiia-Maria Luukko nos­taisi var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua pie­nen­tä­mällä päi­vä­ko­tien ryh­mä­ko­koja ja tuo­malla kol­mi­por­tai­sen tuen mal­lin var­hais­kas­va­tus­la­kiin.

Ulos­mars­silla ja mie­le­nil­mai­sulla vaa­di­taan var­hais­kas­va­tus­laki palau­tet­ta­vaksi takai­sin käsit­te­lyyn, mikäli sen puut­teita ei ennen edus­kun­ta­kä­sit­te­lyä kor­jata. Par­hail­laan lakieh­do­tus on sivis­tys­va­lio­kun­nan käsit­te­lyssä.

Mie­le­no­soi­tuk­sessa puhu­nut las­ten­tar­han­opet­taja, sosio­nomi (AMK) Tiia-Maria Luukko vetosi lain­laa­ti­joi­hin.

– Vielä ei ole myö­häistä. Kor­jat­kaa ongel­mat! Lap­set ja var­hais­kas­va­tus ansait­se­vat var­muutta ja pysy­vyyttä kas­va­tus­suh­teissa. Nyt te edis­tätte epä­var­muutta.

Mikä uudessa varhaiskasvatuslaissa on pielessä?

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tia vas­tus­taa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tä­vän jaka­mista var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan ja var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­viksi. Jako on kei­no­te­koi­nen, eikä paranna var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua.

Uuteen lakiin tulisi kir­jata nykyi­sen kal­tai­nen perus­teh­tä­vä­ra­kenne, joka on var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja ja var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­taja. Var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan kel­poi­suus tulisi saa­vut­taa nykyi­seen tapaan sekä ammat­ti­kor­kea­kou­lusta että yli­opis­tosta.

Talen­tia kan­nat­taa var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tön kou­lu­tus­ta­son nos­toa ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien mää­rän lisää­mistä vuo­teen 2030 men­nessä.

– Kou­lu­tus­ta­son nos­toon on mah­dol­li­suus, jos jokai­nen sosio­nomi (AMK)-tutkinnon suo­rit­ta­nut kel­poi­nen las­ten­tar­han­opet­taja saa jat­kaa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan teh­tä­vässä, sanoo Talen­tian puheen­joh­taja Tero Ris­ti­mäki.

–Hen­ki­lös­tön alu­eel­li­nen saa­ta­vuus var­mis­te­taan sillä, että var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia val­mis­tuu jat­kos­sa­kin eri puo­lilta maata 22 ammat­ti­kor­kea­kou­lusta 7 yli­opis­ton lisäksi.

Lakie­si­tyk­sessä on myös tar­jolla muu­tok­sia päi­vä­ko­din joh­ta­jien kel­poi­suuk­siin. Siir­ty­mä­ajan 2030 jäl­keen päi­vä­ko­din joh­ta­jana voi toi­mia vain kas­va­tus­tie­tei­den mais­teri. Talen­tian näke­myk­sen mukaan kaik­kien nykyis­ten päi­vä­ko­din­joh­ta­jien tulee voida jat­kaa amma­tis­saan myös vuo­den 2030 jäl­keen.

“Sivis­tys­va­lio­kun­nan jäse­net ja kan­san­edus­ta­jat! Kuun­nel­kaa meitä ja arvos­ta­kaa osaa­mis­tamme. Kuun­nel­kaa ammat­ti­kor­kea­kou­luja ja arvos­ta­kaa niitä. Pitä­kää var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja­kel­poi­suus nykyi­sel­lään.” Kuva: Kaisa Yli­ruo­ka­nen

– Päi­vä­ko­din­joh­ta­jan kel­poi­suu­den nos­ta­mi­nen ylem­mäksi kor­kea­kou­lu­tut­kin­noksi tulee toteut­taa niin, että kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sena on sovel­tuva ylempi kor­kea­kou­lu­tut­kinto eli sosio­nomi (YAMK) tai kas­va­tus­tie­teen mais­teri, pai­not­taa Ris­ti­mäki.

Edus­kun­ta­ta­lon edessä mie­le­no­soi­tuk­sessa puhu­nut las­ten­tar­han­opet­taja, sosio­nomi (AMK) Elina Yli­mäki vas­tus­taa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tä­vän jakoa.

– Mikään tut­ki­mus eikä sel­vi­tys osoita, että suo­riu­tui­simme työs­tämme hei­kosti.  Kun­ta­työ­nan­taja arvos­taa sosio­no­min osaa­mista, miksi siis jakaa las­ten­tar­han­opet­ta­jan teh­tävä kah­tia, Yli­mäki kysyy.

– Uuden lain on tar­koi­tus paran­taa var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua, mutta toteu­tuk­sen kanssa men­nään pahasti pei­leen. Lakie­si­tys ei hyö­dynnä kaik­kien ammat­ti­ryh­mien osaa­mista. Jos haluatte laa­tua — lain täy­tyy kaa­tua!

Ei pahenneta kriisiä

Toteu­tues­saan lakie­si­tys ajaisi päi­vä­ko­dit entistä syvem­mälle työ­voi­ma­pu­laan, sano­taan Talen­tiasta. Hal­li­tuk­sen las­kel­mat, että yli­opis­toista val­mis­tuisi riit­tä­västi las­ten­tar­han­opet­ta­jia ovat epä­luo­tet­ta­via.

– Esi­mer­kiksi hal­li­tuk­sen esi­tys ker­too elä­ke­pois­tu­maksi vuo­teen 2030 men­nessä 3 700 hen­ki­löä. Keva tilas­to­jen mukaan pois­tuma on kui­ten­kin 6 200. Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen mää­rän lisää­mi­nen pel­käs­tään yli­opis­to­jen kautta ei onnistu, vaikka se on saatu näyt­tä­mään siltä, muis­tutti Ris­ti­mäki.

Katso video mie­le­no­soi­tuk­sesta.

Tero Ris­ti­mäen mukaan hal­li­tuk­sen esi­tys on jo lisän­nyt sosio­no­mien kiin­nos­tusta alan vaih­toon ja vähen­tä­nyt hakeu­tu­mista var­hais­kas­va­tuk­sen kou­lu­tuk­seen ammat­ti­kor­kea­kou­luissa.

– Jos laki tulee voi­maan esi­te­tyssä muo­dossa, las­ten­tar­han­opet­ta­ja­pula pahe­nee nopeasti, ja epä­pä­te­vät pät­kä­työ­läi­set aiheut­ta­vat kas­vat­ta­vat vaih­tu­vuutta hen­ki­lös­tössä. Tässä yhtä­lössä eni­ten kär­si­vät lap­set, sanoo Ris­ti­mäki.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tia arvos­te­lee lakie­si­tyk­sen kir­jat­tua uutta var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vää epä­mää­räi­seksi.

– Lakie­si­tyk­sessä esi­te­tään toive, että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­viä perus­tet­tai­siin, mutta sitä ei vaa­dita. Näin ollen var­hais­kas­va­tuk­seen suun­tau­tu­neella sosio­no­milla ei vält­tä­mättä ole työ­paik­kaa, johon hän voisi työl­lis­tyä, sanoo Marjo Varsa.

– On myös erit­täin epä­sel­vää, mitä teh­tä­viä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi tekee. Nyt on hei­telty ideoita, että sosio­nomi tekisi per­he­työtä. Jos hän tekee per­he­työtä, on työn­te­kijä per­heissä eikä ryh­mässä. Jo nyt ryh­missä on koko päi­vä­ko­din aukio­lon ajaksi liian vähän hen­ki­lös­töä, sanoo Marjo Varsa.

Jos lain­sää­däntö mää­rit­tää koko­naan uuden amma­tin, var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min, tulee sii­hen liit­ty­vät teh­tä­vät ja vas­tuut sel­keästi avata lakiin sekä kiin­tiöidä opet­ta­jan tavoin sosio­no­mille paikka ryh­mässä.

– Vaa­dimme lakiin kir­jausta siitä, että yhdellä kol­mas­osalla tulee olla var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan kel­poi­suus, yhdellä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min kel­poi­suus ja yhdellä var­hais­kas­va­tuk­sen las­ten­hoi­ta­jan kel­poi­suus, sanoo Marja Varsa.

Helena Jaak­kola