Varhaiskasvatuslain uudistusta on odotettu epävarmoissa tunnelmissa, eikä helmikuun alussa saatu hallituksen lakiluonnos rauhoita. Kaikki nykyiset lastentarhanopettajat kyllä säilyttävät kelpoisuutensa, ja parhaillaan ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat valmistua alalle. Muutoin esityksessä on lukuisia ongelmia.

 

Luonnok­sessa henki­lös­tö­mi­toi­tuk­seksi esitetään kolmea nimikettä. Nimikkeet ovat varhais­kas­va­tuksen opettaja, jolla tulee olla varhais­kas­va­tuksen kandi­daatin tutkinto. Toinen korkea­kou­lu­tettu voi olla joko varhais­kas­va­tuksen sosionomi tai varhais­kas­va­tuksen opettaja. Kolmas nimike on lasten­hoitaja.

Lakiluon­noksen esitte­lyissä kerrottu 1+1+1-malli on harhaan­johtava, sillä varhais­kas­va­tuksen sosio­nomin tehtävä on vaihtoeh­toinen ja sosio­nomin tilalle voidaan palkata kandi­daatti.

Ammat­ti­jär­jestö Talentia vastustaa korkea­kou­lu­tet­tujen tehtä­vä­ni­mik­keiden jakoa varhais­kas­va­tuksen opetta­jaksi ja varhais­kas­va­tuksen sosio­no­miksi. On hyvin epävarmaa, kuinka hanakasti kunnat ryhtyvät perus­tamaan uusia varhais­kas­va­tuksen sosio­nomin vakansseja päivä­ko­teihin.

– Lakiluon­noksen henki­lös­tö­mi­toitus sisältää selkeän uhan, etteivät sosio­nomit työllisty tulevai­suu­dessa varhais­kas­va­tukseen lainkaan, selventää ammat­ti­asioiden päällikkö Marjo Varsa Talen­tiasta.

– Korkea­kou­lu­tet­tujen tehtä­vä­nimike pitäisi tulevai­suu­des­sakin olla yhtenevä eli varhais­kas­va­tuksen opettaja. Näin turvataan henki­löstön saatavuus eikä rakenneta keino­te­koisia hierar­kioita päivä­ko­teihin. Työnan­tajan vastuulle jää, että käytän­nössä joustava kolmen koulu­tus­taustan rakenne toteutuu eikä mikään osaaminen jää ryhmästä puuttumaan, jatkaa Varsa.

Oli ikävä havaita, että lakiluonnoksessa on vapaus jättää sosionomit palkkaamatta.

Varhais­kas­va­tuksen kentällä lakiluon­noksen linjausta koulu­tus­tason nostosta pidetään periaat­teena kanna­tet­tavana. Kasva­tus­tieteen kandi­daatti – sosionomi (AMK) – lasten­hoitaja-tiimi on melko ihanteel­linen kolmen aikuisen ryhmään, sanoo päivä­ko­din­johtaja, sosionomi (YAMK) -jatko-opiskelija Laura Mälkönen.

– Tällai­sessa tiimissä kaikkien osaaminen täydentää hienosti toinen toistaan, ja kaikki kasvun, kehityksen ja opetuksen kokonai­suuden osa-alueet tulevat koulu­tuk­sel­li­sesti otettua huomioon, Mälkönen jatkaa.

– Siksi olikin ikävä havaita, että lakiluon­nok­sessa on vapaus jättää sosio­nomit palkkaa­matta ja ottaa tilalle kandeja. Yhtään yliopis­to­taus­taisten lastentarhan­opettajien osaamista vähek­sy­mättä koen, että kandin ja sosio­nomin osaami­sa­lueet ovat yhdessä parempi yhdis­telmä kuin kahden kandin tiimi.

Nykyiset kelpoisuudet säilyvät

Varhais­kas­va­tuslain luonnokseen on kirjattu, että nykyiset kelpoiset lasten­tar­han­opet­tajat saavat kelpoi­suuden varhais­kas­va­tuksen opetta­jiksi. Kesällä julkais­tussa varhais­kas­va­tuksen tiekar­tassa väläy­teltyä lisäkou­lu­tus­pakkoa ei ole kirjattu luonnokseen.

Samoin kaikki nyt ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opiske­levat varhais­kas­va­tuksen opinto­ko­ko­nai­suudet suorit­tavat saisivat varhais­kas­va­tuksen opettajan kelpoi­suuden.

Halutaanko sosionomeja varhaiskasvatukseen vai halutaanko vain varmistaa siirtymäajan toimivuus?

Ammat­ti­kor­kea­koulut menet­tävät oikeu­tensa kouluttaa varhais­kas­va­tuksen opettajia, ja jatkossa heitä valmistuu vain yliopis­toista. Talen­tiassa kiinni­tettiin heti huomio koulu­tuksen alueel­liseen katta­vuuteen. Ammat­ti­kor­kea­kouluja on 21 eri puolilla Suomea, mutta varhais­kas­va­tuksen kandi­daat­tio­pintoja tarjoaa vain 7 yliopistoa.

Olemmeko vain siirtymäajan hätävara?

Kentällä nähdään, että lainlaa­ti­jalla on ketun­häntä tukevasti kaina­lossa. Halutaanko sosio­nomeja oikeasti varhais­kas­va­tukseen vai halutaanko vain varmistaa siirty­mäajan toimivuus, jonka jälkeen sosio­nomit voidaan poistaa kokonaan alalta.

– Tämän vuoksi en halua, että nimik­keitä eritellään. Sosionomi tulisi nähdä lasten­tar­han­opet­tajana ja tunnustaa koulu­tuksen tuoma osaaminen ja näkökulma lasten­tar­han­opet­tajan työssä, sanoo lasten­tar­han­opettaja Anna Lasma.

Lakie­si­tyk­sessä on myös epäselvää esiope­tus­kel­poisuus. Ovatko sosio­nomit varhais­kas­va­tuksen opettajia, mutta ilman esiope­tus­pä­te­vyyttä.

– Olemmeko me kelpoisia opetta­jiksi vain 0 – 4-vuotiaiden ryhmään? Tuleeko meille halutes­samme mahdol­lisuus lisäkou­lu­tukseen, jolla esiope­tus­pä­te­vyyden saa, kysyy Lasma.

Sosionomi (YAMK), vastuu­las­ten­tar­han­opettaja Anna Nurmes­niemen mielestä kyse on koulu­tuk­sel­li­sesta tasa-arvosta.

– Samanar­voisten koulu­tusten erotte­le­minen ei tätä tavoi­tetta noudata. Ammat­ti­ni­mik­keiden erikseen määrit­te­le­minen silloin kun puhutaan varhais­kas­va­tuksen laadusta tuo kuvan, että sosio­nomien toimi­minen opettajina ei ole ollut tarpeeksi tasokasta. Nyt nostetaan kandit sosio­nomien yläpuo­lelle, sanoo Nurmes­niemi.

– Työkuvien ja nimik­keiden määrit­te­le­minen tuottaa kentälle eriar­vois­tu­mista sekä luo väkinäistä hierarkiaa eri ammat­ti­ryhmien kesken. Koulu­tustaso ei tuota eikä nosta laatua, sillä meillä on jo nyt korkeasti koulu­tettuja työnte­ki­jöitä, sanoo Nurmes­niemi.

Surkea tehtäväkuva

Nyt halli­tuksen esitys ei ota kantaa, mitä tehtäviä varhais­kas­va­tuksen sosionomi tekee päivä­ko­ti­ryh­mässä. Lähinnä esitys rajaa sen mitä sosionomi ei jatkossa voi tehdä.

− Ei ole lapsen edun mukaista, että näin suuria linjauksia tehdään ilman huolel­lista suunnit­telua. Tässä on kyse ennem­minkin periaat­teesta, kuka voi kouluttaa opettajia, kuin aidosta halusta kehittää varhais­kas­va­tusta, Marjo Varsa sanoo.

– Jos meillä on kaksi erillistä korkea­kou­lu­tut­kintoa, jotka tuottavat osaamista varhais­kas­va­tukseen, miksi sosio­nomien osaami­sesta ei puhuta, jatkaa Anna Nurmes­niemi, joka toimii myös Talentia Keski-Suomen puheen­joh­tajana.

Kun sosio­nomien vahvuuksiin varhais­kas­va­tuksen asian­tun­ti­joina ei juuri oteta kantaa, asettaa tämä sosio­nomit altavas­taajan asemaan ja puolus­tus­kan­nalle.

– Palkka­ke­hi­tyksen kannalta yhden­ver­taisuus kahden korkeasti koulu­tetun ammat­ti­ryhmän kesken tulisi olla sama. Jos palkka­ta­sosta lähdetään neuvot­te­lemaan ammat­ti­ryhmien välille, tulee silloin myös tehtä­vä­kuvien olla selkeät ja molempien vastuu­alueet määri­telty, toteaa Nurmes­niemi.

Palkanmääräytyminen on erittäin vaikeaa kolme tehtävän mallissa.

Jos yksi iso vastuualue otetaan pois, se voi olla peruste myös palkkae­roihin, ellei tilalle tule muuta. Olennainen kysymys on, kenen vastuulla on varhais­kas­va­tus­suun­ni­telmat. Jo nyt laki määrit­telee, että varhais­kas­va­tus­suun­ni­telman tekemi­sestä vastaa lasten­tar­han­opettaja.

– Jos sosio­nomit erotetaan nimik­keenä pois opetta­juu­desta, jäävätkö vasut vain kandien tehtä­väksi? Tämä on yksi selkeä heikennys esityk­sessä sosio­nomien kannalta, sanoo Nurmes­niemi.

Toinen kysymys liittyy lapsi­ryhmän ulkopuo­liseen työaikaan. Rajataanko se jatkossa vain opetta­jille vai kuuluuko se myös sosio­no­meille?

– Moniam­ma­til­lisuus suuntaa nykyään paljon tiimin yhteiseen suunnit­teluun ja kasva­tusyh­teis­työhön. Toteu­tuuko se jatkossa samanar­voi­sesti vai mennäänkö takapakkia, ja sosio­no­meilta evätään suunnit­te­luaika samoin kuin lasten­hoi­ta­jilta, kysyy Nurmes­niemi.

Entä johtajuus ja sosionomien (YAMK) -asema?

Talentia vastustaa varhais­kas­va­tuksen johto­teh­tävien kelpoi­suuksien rajaa­mista vain kasva­tus­tie­teiden maiste­reille. Nykyisin päivä­kodin johta­jalla tulee olla lasten­tar­han­opet­tajan kelpoisuus ja riittävä johta­mis­taito. Pelkkä maiste­ri­tut­kinto ei tuo tarvit­tavaa johta­mis­osaa­mista, toteaa Marjo Varsa.

– Yleisesti työelä­mässä tunnis­tetaan, että ammat­ti­kor­kea­koulut tarjoavat tutkin­noissaan enemmän johta­mis­osaa­misen opinto­ko­ko­nai­suuksia kuin yliopistot, sanoo Varsa

– Lakie­si­tyksen uhkana on, että nykyisten johtajien tulee opiskella ennen vuotta 2030 kasva­tus­tieteen maisterin 300 opinto­pisteen laajuiset opinnot voidakseen jatkaa nykyi­sessä tehtä­vässään.

Sosionomeilta torpataan mahdollisuudet edetä johtotehtäviin.

– Jos tämä jää lakiin, estää se sosio­nomien ylene­mis­mah­dol­li­suudet ja urake­hi­tyksen syystä, johon ei ole kunnol­lisia perus­teita, jatkaa Nurmes­niemi.

Linjaus kaventaa oleel­li­sesti myös varhais­kas­va­tukseen erikois­tu­neiden sosio­nomien (YAMK) työllis­ty­mistä.

– Jos päivä­kodin johta­jalta edelly­tetään jatkossa ylempää korkea­kou­lu­tut­kintoa, tulee sosionomi (YAMK) -tutkinto rinnastaa kasva­tus­tieteen maisterin tutkintoon ja molem­milla koulu­tuk­silla tulee saada kelpoisuus päivä­kodin johtajan tehtäviin vuoden 2030 jälkeen, painottaa Varsa.

Mistä laadukas varhaiskasvatus syntyy?

Laura Mälkönen on pettynyt, ettei lakieh­do­tuk­sessa korjata talou­del­li­sista syistä tehtyjä virheitä, jolloin ryhmä­kokoja suuren­nettiin ja subjek­tii­vista päivä­hoito-oikeutta rajattiin. Vuonna 2015 tehdyt heiken­nykset asettavat lapset eriar­voiseen asemaan sen perus­teella, missä päin maata he asuvat.

– Kasva­tus­tie­teel­listen tutki­musten näkökul­masta koulu­tustaso on vain yksi laadun tekijöistä, ja suuri merkitys on myös ryhmä­koolla, aikuisten ja lasten välisellä suhde­lu­vulla ja henki­löstön pysyvyy­dellä, sanoo Mälkönen.

– Nyt jo tiedetään, että subjek­tii­visen päivä­hoito-oikeuden rajauksen tuomat säästöt ovat minimaa­lisen pieniä. Haitat saattavat puolestaan vielä aiheuttaa sekä talou­del­lisia kustan­nuksia, että jälki­huollon tarvetta lapsilla.

– Varhais­kas­va­tuksen laatua nostaa myös se, että lapsen kolmi­por­taiseen tukeen liittyvät palvelut olisi kirjattu lakie­si­tykseen. Nyt ne vielä puuttuvat, mikä on harmil­lista, jatkaa Mälkönen.

Varhaiskasvatuksen laatua heikentäviin tekijöihin ei juuri kiinnitetä huomiota.

Varhais­kas­va­tuksen laatua heiken­täviin todel­lisiin asioihin kiinni­tettiin myös huomiota viiden varhais­kas­va­tus­hen­ki­löstöä edustavan ammat­ti­jär­jestön Lapsen parhaaksi -selvi­tyk­sessä, joka julkaistiin tammi­kuussa.

− Henki­löstöä tulisi olla riittä­västi ryhmissä päivä­kodin koko aukio­loajan. Helmi­kuussa toteu­tettu kunta-alan työtaistelu ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiel­toineen näytti, miten tiukalla henki­lös­tö­va­ralla varhais­kas­vatus toimii. Palvelut pidetään ylhäällä työnte­ki­jöiden joustolla, sanoo Marjo Varsa.

Laatua tuo myös pysyvät kasvat­tajien tiimit. Työolojen lisäksi palkkauk­sella on suuri merkitys. Jotta henki­löstö saadaan pysymään varhais­kas­va­tus­työssä, tulisi kunta­työ­nan­tajan nähdä vaivaa houku­tella henki­löstöä varhais­kas­va­tuksen tehtäviin.

– Koko ala on pahassa palkka­kuo­passa, huomauttaa Anna Lasma.

Helena Jaakkola