Varhais­kas­va­tuslain uudis­tusta on odotettu epävar­moissa tunnel­missa, eikä helmikuun alussa saatu halli­tuksen lakiluonnos rauhoita. Kaikki nykyiset lasten­tar­han­opet­tajat kyllä säilyt­tävät kelpoi­suu­tensa, ja parhaillaan ammat­ti­kor­kea­kou­luissa opiske­levat voivat valmistua alalle. Muutoin esityk­sessä on lukuisia ongelmia.

 

Luonnok­sessa henki­lös­tö­mi­toi­tuk­seksi esitetään kolmea nimikettä. Nimikkeet ovat varhais­kas­va­tuksen opettaja, jolla tulee olla varhais­kas­va­tuksen kandi­daatin tutkinto. Toinen korkea­kou­lu­tettu voi olla joko varhais­kas­va­tuksen sosionomi tai varhais­kas­va­tuksen opettaja. Kolmas nimike on lasten­hoitaja.

Lakiluon­noksen esitte­lyissä kerrottu 1+1+1-malli on harhaan­johtava, sillä varhais­kas­va­tuksen sosio­nomin tehtävä on vaihtoeh­toinen ja sosio­nomin tilalle voidaan palkata kandi­daatti.

Ammat­ti­jär­jestö Talentia vastustaa korkea­kou­lu­tet­tujen tehtä­vä­ni­mik­keiden jakoa varhais­kas­va­tuksen opetta­jaksi ja varhais­kas­va­tuksen sosio­no­miksi. On hyvin epävarmaa, kuinka hanakasti kunnat ryhtyvät perus­tamaan uusia varhais­kas­va­tuksen sosio­nomin vakansseja päivä­ko­teihin.

– Lakiluon­noksen henki­lös­tö­mi­toitus sisältää selkeän uhan, etteivät sosio­nomit työllisty tulevai­suu­dessa varhais­kas­va­tukseen lainkaan, selventää ammat­ti­asioiden päällikkö Marjo Varsa Talen­tiasta.

– Korkea­kou­lu­tet­tujen tehtä­vä­nimike pitäisi tulevai­suu­des­sakin olla yhtenevä eli varhais­kas­va­tuksen opettaja. Näin turvataan henki­löstön saatavuus eikä rakenneta keino­te­koisia hierar­kioita päivä­ko­teihin. Työnan­tajan vastuulle jää, että käytän­nössä joustava kolmen koulu­tus­taustan rakenne toteutuu eikä mikään osaaminen jää ryhmästä puuttumaan, jatkaa Varsa.

Oli ikävä havaita, että lakiluonnoksessa on vapaus jättää sosionomit palkkaamatta.

Varhais­kas­va­tuksen kentällä lakiluon­noksen linjausta koulu­tus­tason nostosta pidetään periaat­teena kanna­tet­tavana. Kasva­tus­tieteen kandi­daatti – sosionomi (AMK) – lasten­hoitaja-tiimi on melko ihanteel­linen kolmen aikuisen ryhmään, sanoo päivä­ko­din­johtaja, sosionomi (YAMK) -jatko-opiskelija Laura Mälkönen.

– Tällai­sessa tiimissä kaikkien osaaminen täydentää hienosti toinen toistaan, ja kaikki kasvun, kehityksen ja opetuksen kokonai­suuden osa-alueet tulevat koulu­tuk­sel­li­sesti otettua huomioon, Mälkönen jatkaa.

– Siksi olikin ikävä havaita, että lakiluon­nok­sessa on vapaus jättää sosio­nomit palkkaa­matta ja ottaa tilalle kandeja. Yhtään yliopis­to­taus­taisten lastentarhan­opettajien osaamista vähek­sy­mättä koen, että kandin ja sosio­nomin osaami­sa­lueet ovat yhdessä parempi yhdis­telmä kuin kahden kandin tiimi.

Nykyiset kelpoi­suudet säilyvät

Varhais­kas­va­tuslain luonnokseen on kirjattu, että nykyiset kelpoiset lasten­tar­han­opet­tajat saavat kelpoi­suuden varhais­kas­va­tuksen opetta­jiksi. Kesällä julkais­tussa varhais­kas­va­tuksen tiekar­tassa väläy­teltyä lisäkou­lu­tus­pakkoa ei ole kirjattu luonnokseen.

Samoin kaikki nyt ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opiske­levat varhais­kas­va­tuksen opinto­ko­ko­nai­suudet suorit­tavat saisivat varhais­kas­va­tuksen opettajan kelpoi­suuden.

Halutaanko sosionomeja varhaiskasvatukseen vai halutaanko vain varmistaa siirtymäajan toimivuus?

Ammat­ti­kor­kea­koulut menet­tävät oikeu­tensa kouluttaa varhais­kas­va­tuksen opettajia, ja jatkossa heitä valmistuu vain yliopis­toista. Talen­tiassa kiinni­tettiin heti huomio koulu­tuksen alueel­liseen katta­vuuteen. Ammat­ti­kor­kea­kouluja on 21 eri puolilla Suomea, mutta varhais­kas­va­tuksen kandi­daat­tio­pintoja tarjoaa vain 7 yliopistoa.

Olemmeko vain siirty­mäajan hätävara?

Kentällä nähdään, että lainlaa­ti­jalla on ketun­häntä tukevasti kaina­lossa. Halutaanko sosio­nomeja oikeasti varhais­kas­va­tukseen vai halutaanko vain varmistaa siirty­mäajan toimivuus, jonka jälkeen sosio­nomit voidaan poistaa kokonaan alalta.

– Tämän vuoksi en halua, että nimik­keitä eritellään. Sosionomi tulisi nähdä lasten­tar­han­opet­tajana ja tunnustaa koulu­tuksen tuoma osaaminen ja näkökulma lasten­tar­han­opet­tajan työssä, sanoo lasten­tar­han­opettaja Anna Lasma.

Lakie­si­tyk­sessä on myös epäselvää esiope­tus­kel­poisuus. Ovatko sosio­nomit varhais­kas­va­tuksen opettajia, mutta ilman esiope­tus­pä­te­vyyttä.

– Olemmeko me kelpoisia opetta­jiksi vain 0 – 4-vuotiaiden ryhmään? Tuleeko meille halutes­samme mahdol­lisuus lisäkou­lu­tukseen, jolla esiope­tus­pä­te­vyyden saa, kysyy Lasma.

Sosionomi (YAMK), vastuu­las­ten­tar­han­opettaja Anna Nurmes­niemen mielestä kyse on koulu­tuk­sel­li­sesta tasa-arvosta.

– Samanar­voisten koulu­tusten erotte­le­minen ei tätä tavoi­tetta noudata. Ammat­ti­ni­mik­keiden erikseen määrit­te­le­minen silloin kun puhutaan varhais­kas­va­tuksen laadusta tuo kuvan, että sosio­nomien toimi­minen opettajina ei ole ollut tarpeeksi tasokasta. Nyt nostetaan kandit sosio­nomien yläpuo­lelle, sanoo Nurmes­niemi.

– Työkuvien ja nimik­keiden määrit­te­le­minen tuottaa kentälle eriar­vois­tu­mista sekä luo väkinäistä hierarkiaa eri ammat­ti­ryhmien kesken. Koulu­tustaso ei tuota eikä nosta laatua, sillä meillä on jo nyt korkeasti koulu­tettuja työnte­ki­jöitä, sanoo Nurmes­niemi.

Surkea tehtä­väkuva

Nyt halli­tuksen esitys ei ota kantaa, mitä tehtäviä varhais­kas­va­tuksen sosionomi tekee päivä­ko­ti­ryh­mässä. Lähinnä esitys rajaa sen mitä sosionomi ei jatkossa voi tehdä.

− Ei ole lapsen edun mukaista, että näin suuria linjauksia tehdään ilman huolel­lista suunnit­telua. Tässä on kyse ennem­minkin periaat­teesta, kuka voi kouluttaa opettajia, kuin aidosta halusta kehittää varhais­kas­va­tusta, Marjo Varsa sanoo.

– Jos meillä on kaksi erillistä korkea­kou­lu­tut­kintoa, jotka tuottavat osaamista varhais­kas­va­tukseen, miksi sosio­nomien osaami­sesta ei puhuta, jatkaa Anna Nurmes­niemi, joka toimii myös Talentia Keski-Suomen puheen­joh­tajana.

Kun sosio­nomien vahvuuksiin varhais­kas­va­tuksen asian­tun­ti­joina ei juuri oteta kantaa, asettaa tämä sosio­nomit altavas­taajan asemaan ja puolus­tus­kan­nalle.

– Palkka­ke­hi­tyksen kannalta yhden­ver­taisuus kahden korkeasti koulu­tetun ammat­ti­ryhmän kesken tulisi olla sama. Jos palkka­ta­sosta lähdetään neuvot­te­lemaan ammat­ti­ryhmien välille, tulee silloin myös tehtä­vä­kuvien olla selkeät ja molempien vastuu­alueet määri­telty, toteaa Nurmes­niemi.

Palkanmääräytyminen on erittäin vaikeaa kolme tehtävän mallissa.

Jos yksi iso vastuualue otetaan pois, se voi olla peruste myös palkkae­roihin, ellei tilalle tule muuta. Olennainen kysymys on, kenen vastuulla on varhais­kas­va­tus­suun­ni­telmat. Jo nyt laki määrit­telee, että varhais­kas­va­tus­suun­ni­telman tekemi­sestä vastaa lasten­tar­han­opettaja.

– Jos sosio­nomit erotetaan nimik­keenä pois opetta­juu­desta, jäävätkö vasut vain kandien tehtä­väksi? Tämä on yksi selkeä heikennys esityk­sessä sosio­nomien kannalta, sanoo Nurmes­niemi.

Toinen kysymys liittyy lapsi­ryhmän ulkopuo­liseen työaikaan. Rajataanko se jatkossa vain opetta­jille vai kuuluuko se myös sosio­no­meille?

– Moniam­ma­til­lisuus suuntaa nykyään paljon tiimin yhteiseen suunnit­teluun ja kasva­tusyh­teis­työhön. Toteu­tuuko se jatkossa samanar­voi­sesti vai mennäänkö takapakkia, ja sosio­no­meilta evätään suunnit­te­luaika samoin kuin lasten­hoi­ta­jilta, kysyy Nurmes­niemi.

Entä johtajuus ja sosio­nomien (YAMK) -asema?

Talentia vastustaa varhais­kas­va­tuksen johto­teh­tävien kelpoi­suuksien rajaa­mista vain kasva­tus­tie­teiden maiste­reille. Nykyisin päivä­kodin johta­jalla tulee olla lasten­tar­han­opet­tajan kelpoisuus ja riittävä johta­mis­taito. Pelkkä maiste­ri­tut­kinto ei tuo tarvit­tavaa johta­mis­osaa­mista, toteaa Marjo Varsa.

– Yleisesti työelä­mässä tunnis­tetaan, että ammat­ti­kor­kea­koulut tarjoavat tutkin­noissaan enemmän johta­mis­osaa­misen opinto­ko­ko­nai­suuksia kuin yliopistot, sanoo Varsa

– Lakie­si­tyksen uhkana on, että nykyisten johtajien tulee opiskella ennen vuotta 2030 kasva­tus­tieteen maisterin 300 opinto­pisteen laajuiset opinnot voidakseen jatkaa nykyi­sessä tehtä­vässään.

Sosionomeilta torpataan mahdollisuudet edetä johtotehtäviin.

– Jos tämä jää lakiin, estää se sosio­nomien ylene­mis­mah­dol­li­suudet ja urake­hi­tyksen syystä, johon ei ole kunnol­lisia perus­teita, jatkaa Nurmes­niemi.

Linjaus kaventaa oleel­li­sesti myös varhais­kas­va­tukseen erikois­tu­neiden sosio­nomien (YAMK) työllis­ty­mistä.

– Jos päivä­kodin johta­jalta edelly­tetään jatkossa ylempää korkea­kou­lu­tut­kintoa, tulee sosionomi (YAMK) -tutkinto rinnastaa kasva­tus­tieteen maisterin tutkintoon ja molem­milla koulu­tuk­silla tulee saada kelpoisuus päivä­kodin johtajan tehtäviin vuoden 2030 jälkeen, painottaa Varsa.

Mistä laadukas varhais­kas­vatus syntyy?

Laura Mälkönen on pettynyt, ettei lakieh­do­tuk­sessa korjata talou­del­li­sista syistä tehtyjä virheitä, jolloin ryhmä­kokoja suuren­nettiin ja subjek­tii­vista päivä­hoito-oikeutta rajattiin. Vuonna 2015 tehdyt heiken­nykset asettavat lapset eriar­voiseen asemaan sen perus­teella, missä päin maata he asuvat.

– Kasva­tus­tie­teel­listen tutki­musten näkökul­masta koulu­tustaso on vain yksi laadun tekijöistä, ja suuri merkitys on myös ryhmä­koolla, aikuisten ja lasten välisellä suhde­lu­vulla ja henki­löstön pysyvyy­dellä, sanoo Mälkönen.

– Nyt jo tiedetään, että subjek­tii­visen päivä­hoito-oikeuden rajauksen tuomat säästöt ovat minimaa­lisen pieniä. Haitat saattavat puolestaan vielä aiheuttaa sekä talou­del­lisia kustan­nuksia, että jälki­huollon tarvetta lapsilla.

– Varhais­kas­va­tuksen laatua nostaa myös se, että lapsen kolmi­por­taiseen tukeen liittyvät palvelut olisi kirjattu lakie­si­tykseen. Nyt ne vielä puuttuvat, mikä on harmil­lista, jatkaa Mälkönen.

Varhaiskasvatuksen laatua heikentäviin tekijöihin ei juuri kiinnitetä huomiota.

Varhais­kas­va­tuksen laatua heiken­täviin todel­lisiin asioihin kiinni­tettiin myös huomiota viiden varhais­kas­va­tus­hen­ki­löstöä edustavan ammat­ti­jär­jestön Lapsen parhaaksi -selvi­tyk­sessä, joka julkaistiin tammi­kuussa.

− Henki­löstöä tulisi olla riittä­västi ryhmissä päivä­kodin koko aukio­loajan. Helmi­kuussa toteu­tettu kunta-alan työtaistelu ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiel­toineen näytti, miten tiukalla henki­lös­tö­va­ralla varhais­kas­vatus toimii. Palvelut pidetään ylhäällä työnte­ki­jöiden joustolla, sanoo Marjo Varsa.

Laatua tuo myös pysyvät kasvat­tajien tiimit. Työolojen lisäksi palkkauk­sella on suuri merkitys. Jotta henki­löstö saadaan pysymään varhais­kas­va­tus­työssä, tulisi kunta­työ­nan­tajan nähdä vaivaa houku­tella henki­löstöä varhais­kas­va­tuksen tehtäviin.

– Koko ala on pahassa palkka­kuo­passa, huomauttaa Anna Lasma.

Helena Jaakkola