Varhaiskasvatuslain uudistusta on odotettu epävarmoissa tunnelmissa, eikä helmikuun alussa saatu hallituksen lakiluonnos rauhoita. Kaikki nykyiset lastentarhanopettajat kyllä säilyttävät kelpoisuutensa, ja parhaillaan ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat valmistua alalle. Muutoin esityksessä on lukuisia ongelmia.

 

Luon­nok­sessa hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seksi esi­te­tään kol­mea nimi­kettä. Nimik­keet ovat var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja, jolla tulee olla var­hais­kas­va­tuk­sen kan­di­daa­tin tut­kinto. Toi­nen kor­kea­kou­lu­tettu voi olla joko var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi tai var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja. Kol­mas nimike on las­ten­hoi­taja.

Laki­luon­nok­sen esit­te­lyissä ker­rottu 1+1+1‑malli on har­haan­joh­tava, sillä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tävä on vaih­toeh­toi­nen ja sosio­no­min tilalle voi­daan pal­kata kan­di­daatti.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tia vas­tus­taa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen teh­tä­vä­ni­mik­kei­den jakoa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jaksi ja var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­miksi. On hyvin epä­var­maa, kuinka hana­kasti kun­nat ryh­ty­vät perus­ta­maan uusia var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min vakans­seja päi­vä­ko­tei­hin.

– Laki­luon­nok­sen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus sisäl­tää sel­keän uhan, ettei­vät sosio­no­mit työl­listy tule­vai­suu­dessa var­hais­kas­va­tuk­seen lain­kaan, sel­ven­tää ammat­ti­asioi­den pääl­likkö Marjo Varsa Talen­tiasta.

– Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen teh­tä­vä­ni­mike pitäisi tule­vai­suu­des­sa­kin olla yhte­nevä eli var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja. Näin tur­va­taan hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus eikä raken­neta kei­no­te­koi­sia hie­rar­kioita päi­vä­ko­tei­hin. Työ­nan­ta­jan vas­tuulle jää, että käy­tän­nössä jous­tava kol­men kou­lu­tus­taus­tan rakenne toteu­tuu eikä mikään osaa­mi­nen jää ryh­mästä puut­tu­maan, jat­kaa Varsa.

Oli ikävä havaita, että lakiluonnoksessa on vapaus jättää sosionomit palkkaamatta.

Var­hais­kas­va­tuk­sen ken­tällä laki­luon­nok­sen lin­jausta kou­lu­tus­ta­son nos­tosta pide­tään peri­aat­teena kan­na­tet­ta­vana. Kas­va­tus­tie­teen kandidaatti–sosionomi (AMK)–lastenhoitaja-tiimi on melko ihan­teel­li­nen kol­men aikui­sen ryh­mään, sanoo päi­vä­ko­din­joh­taja, sosio­nomi (YAMK) ‑jatko-opis­ke­lija Laura Mäl­kö­nen.

– Täl­lai­sessa tii­missä kaik­kien osaa­mi­nen täy­den­tää hie­nosti toi­nen tois­taan, ja kaikki kas­vun, kehi­tyk­sen ja ope­tuk­sen koko­nai­suu­den osa-alu­eet tule­vat kou­lu­tuk­sel­li­sesti otet­tua huo­mioon, Mäl­kö­nen jat­kaa.

– Siksi oli­kin ikävä havaita, että laki­luon­nok­sessa on vapaus jät­tää sosio­no­mit palk­kaa­matta ja ottaa tilalle kan­deja. Yhtään yli­opis­to­taus­tais­ten las­ten­tar­han­opet­ta­jien osaa­mista vähek­sy­mättä koen, että kan­din ja sosio­no­min osaa­mi­sa­lu­eet ovat yhdessä parempi yhdis­telmä kuin kah­den kan­din tiimi.

Nykyiset kelpoisuudet säilyvät

Var­hais­kas­va­tus­lain luon­nok­seen on kir­jattu, että nykyi­set kel­poi­set las­ten­tar­han­opet­ta­jat saa­vat kel­poi­suu­den var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jiksi. Kesällä jul­kais­tussa var­hais­kas­va­tuk­sen tie­kar­tassa väläy­tel­tyä lisä­kou­lu­tus­pak­koa ei ole kir­jattu luon­nok­seen.

Samoin kaikki nyt ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opis­ke­le­vat var­hais­kas­va­tuk­sen opin­to­ko­ko­nai­suu­det suo­rit­ta­vat sai­si­vat var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan kel­poi­suu­den.

Halutaanko sosionomeja varhaiskasvatukseen vai halutaanko vain varmistaa siirtymäajan toimivuus?

Ammat­ti­kor­kea­kou­lut menet­tä­vät oikeu­tensa kou­lut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia, ja jat­kossa heitä val­mis­tuu vain yli­opis­toista. Talen­tiassa kiin­ni­tet­tiin heti huo­mio kou­lu­tuk­sen alu­eel­li­seen kat­ta­vuu­teen. Ammat­ti­kor­kea­kou­luja on 21 eri puo­lilla Suo­mea, mutta var­hais­kas­va­tuk­sen kan­di­daat­tio­pin­toja tar­joaa vain 7 yli­opis­toa.

Olemmeko vain siirtymäajan hätävara?

Ken­tällä näh­dään, että lain­laa­ti­jalla on ketun­häntä tuke­vasti kai­na­lossa. Halu­taanko sosio­no­meja oikeasti var­hais­kas­va­tuk­seen vai halu­taanko vain var­mis­taa siir­ty­mä­ajan toi­mi­vuus, jonka jäl­keen sosio­no­mit voi­daan pois­taa koko­naan alalta.

– Tämän vuoksi en halua, että nimik­keitä eri­tel­lään. Sosio­nomi tulisi nähdä las­ten­tar­han­opet­ta­jana ja tun­nus­taa kou­lu­tuk­sen tuoma osaa­mi­nen ja näkö­kulma las­ten­tar­han­opet­ta­jan työssä, sanoo las­ten­tar­han­opet­taja Anna Lasma.

Lakie­si­tyk­sessä on myös epä­sel­vää esio­pe­tus­kel­poi­suus. Ovatko sosio­no­mit var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jia, mutta ilman esio­pe­tus­pä­te­vyyttä.

– Olem­meko me kel­poi­sia opet­ta­jiksi vain 0–4‑vuotiaiden ryh­mään? Tuleeko meille halu­tes­samme mah­dol­li­suus lisä­kou­lu­tuk­seen, jolla esio­pe­tus­pä­te­vyy­den saa, kysyy Lasma.

Sosio­nomi (YAMK), vas­tuu­las­ten­tar­han­opet­taja Anna Nur­mes­nie­men mie­lestä kyse on kou­lu­tuk­sel­li­sesta tasa-arvosta.

– Sama­nar­vois­ten kou­lu­tus­ten erot­te­le­mi­nen ei tätä tavoi­tetta nou­data. Ammat­ti­ni­mik­kei­den erik­seen mää­rit­te­le­mi­nen sil­loin kun puhu­taan var­hais­kas­va­tuk­sen laa­dusta tuo kuvan, että sosio­no­mien toi­mi­mi­nen opet­ta­jina ei ole ollut tar­peeksi taso­kasta. Nyt nos­te­taan kan­dit sosio­no­mien ylä­puo­lelle, sanoo Nur­mes­niemi.

– Työ­ku­vien ja nimik­kei­den mää­rit­te­le­mi­nen tuot­taa ken­tälle eriar­vois­tu­mista sekä luo väki­näistä hie­rar­kiaa eri ammat­ti­ryh­mien kes­ken. Kou­lu­tus­taso ei tuota eikä nosta laa­tua, sillä meillä on jo nyt kor­keasti kou­lu­tet­tuja työn­te­ki­jöitä, sanoo Nur­mes­niemi.

Surkea tehtäväkuva

Nyt hal­li­tuk­sen esi­tys ei ota kan­taa, mitä teh­tä­viä var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­nomi tekee päi­vä­ko­ti­ryh­mässä. Lähinnä esi­tys rajaa sen mitä sosio­nomi ei jat­kossa voi tehdä.

− Ei ole lap­sen edun mukaista, että näin suu­ria lin­jauk­sia teh­dään ilman huo­lel­lista suun­nit­te­lua. Tässä on kyse ennem­min­kin peri­aat­teesta, kuka voi kou­lut­taa opet­ta­jia, kuin aidosta halusta kehit­tää var­hais­kas­va­tusta, Marjo Varsa sanoo.

– Jos meillä on kaksi eril­listä kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa, jotka tuot­ta­vat osaa­mista var­hais­kas­va­tuk­seen, miksi sosio­no­mien osaa­mi­sesta ei puhuta, jat­kaa Anna Nur­mes­niemi, joka toi­mii myös Talen­tia Keski-Suo­men puheen­joh­ta­jana.

Kun sosio­no­mien vah­vuuk­siin var­hais­kas­va­tuk­sen asian­tun­ti­joina ei juuri oteta kan­taa, aset­taa tämä sosio­no­mit alta­vas­taa­jan ase­maan ja puo­lus­tus­kan­nalle.

– Palk­ka­ke­hi­tyk­sen kan­nalta yhden­ver­tai­suus kah­den kor­keasti kou­lu­te­tun ammat­ti­ryh­män kes­ken tulisi olla sama. Jos palk­ka­ta­sosta läh­de­tään neu­vot­te­le­maan ammat­ti­ryh­mien välille, tulee sil­loin myös teh­tä­vä­ku­vien olla sel­keät ja molem­pien vas­tuu­alu­eet mää­ri­telty, toteaa Nur­mes­niemi.

Palkanmääräytyminen on erittäin vaikeaa kolme tehtävän mallissa.

Jos yksi iso vas­tuu­alue ote­taan pois, se voi olla peruste myös palk­kae­roi­hin, ellei tilalle tule muuta. Olen­nai­nen kysy­mys on, kenen vas­tuulla on var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­mat. Jo nyt laki mää­rit­te­lee, että var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man teke­mi­sestä vas­taa las­ten­tar­han­opet­taja.

– Jos sosio­no­mit ero­te­taan nimik­keenä pois opet­ta­juu­desta, jää­vätkö vasut vain kan­dien teh­tä­väksi? Tämä on yksi sel­keä hei­ken­nys esi­tyk­sessä sosio­no­mien kan­nalta, sanoo Nur­mes­niemi.

Toi­nen kysy­mys liit­tyy lap­si­ryh­män ulko­puo­li­seen työ­ai­kaan. Raja­taanko se jat­kossa vain opet­ta­jille vai kuu­luuko se myös sosio­no­meille?

– Moniam­ma­til­li­suus suun­taa nyky­ään pal­jon tii­min yhtei­seen suun­nit­te­luun ja kas­va­tusyh­teis­työ­hön. Toteu­tuuko se jat­kossa sama­nar­voi­sesti vai men­näänkö taka­pak­kia, ja sosio­no­meilta evä­tään suun­nit­te­luaika samoin kuin las­ten­hoi­ta­jilta, kysyy Nur­mes­niemi.

Entä johtajuus ja sosionomien (YAMK) ‑asema?

Talen­tia vas­tus­taa var­hais­kas­va­tuk­sen joh­to­teh­tä­vien kel­poi­suuk­sien rajaa­mista vain kas­va­tus­tie­tei­den mais­te­reille. Nykyi­sin päi­vä­ko­din joh­ta­jalla tulee olla las­ten­tar­han­opet­ta­jan kel­poi­suus ja riit­tävä joh­ta­mis­taito. Pelkkä mais­te­ri­tut­kinto ei tuo tar­vit­ta­vaa joh­ta­mis­osaa­mista, toteaa Marjo Varsa.

– Ylei­sesti työ­elä­mässä tun­nis­te­taan, että ammat­ti­kor­kea­kou­lut tar­joa­vat tut­kin­nois­saan enem­män joh­ta­mis­osaa­mi­sen opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia kuin yli­opis­tot, sanoo Varsa

– Lakie­si­tyk­sen uhkana on, että nykyis­ten joh­ta­jien tulee opis­kella ennen vuotta 2030 kas­va­tus­tie­teen mais­te­rin 300 opin­to­pis­teen laa­jui­set opin­not voi­dak­seen jat­kaa nykyi­sessä teh­tä­väs­sään.

Sosionomeilta torpataan mahdollisuudet edetä johtotehtäviin.

– Jos tämä jää lakiin, estää se sosio­no­mien yle­ne­mis­mah­dol­li­suu­det ja ura­ke­hi­tyk­sen syystä, johon ei ole kun­nol­li­sia perus­teita, jat­kaa Nur­mes­niemi.

Lin­jaus kaven­taa oleel­li­sesti myös var­hais­kas­va­tuk­seen eri­kois­tu­nei­den sosio­no­mien (YAMK) työl­lis­ty­mistä.

– Jos päi­vä­ko­din joh­ta­jalta edel­ly­te­tään jat­kossa ylem­pää kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa, tulee sosio­nomi (YAMK) ‑tut­kinto rin­nas­taa kas­va­tus­tie­teen mais­te­rin tut­kin­toon ja molem­milla kou­lu­tuk­silla tulee saada kel­poi­suus päi­vä­ko­din joh­ta­jan teh­tä­viin vuo­den 2030 jäl­keen, pai­not­taa Varsa.

Mistä laadukas varhaiskasvatus syntyy?

Laura Mäl­kö­nen on pet­ty­nyt, ettei lakieh­do­tuk­sessa kor­jata talou­del­li­sista syistä teh­tyjä vir­heitä, jol­loin ryh­mä­ko­koja suu­ren­net­tiin ja sub­jek­tii­vista päi­vä­hoito-oikeutta rajat­tiin. Vuonna 2015 teh­dyt hei­ken­nyk­set aset­ta­vat lap­set eriar­voi­seen ase­maan sen perus­teella, missä päin maata he asu­vat.

– Kas­va­tus­tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten näkö­kul­masta kou­lu­tus­taso on vain yksi laa­dun teki­jöistä, ja suuri mer­ki­tys on myös ryh­mä­koolla, aikuis­ten ja las­ten väli­sellä suh­de­lu­vulla ja hen­ki­lös­tön pysy­vyy­dellä, sanoo Mäl­kö­nen.

– Nyt jo tie­de­tään, että sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoito-oikeu­den rajauk­sen tuo­mat sääs­töt ovat mini­maa­li­sen pie­niä. Hai­tat saat­ta­vat puo­les­taan vielä aiheut­taa sekä talou­del­li­sia kus­tan­nuk­sia, että jäl­ki­huol­lon tar­vetta lap­silla.

– Var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua nos­taa myös se, että lap­sen kol­mi­por­tai­seen tukeen liit­ty­vät pal­ve­lut olisi kir­jattu lakie­si­tyk­seen. Nyt ne vielä puut­tu­vat, mikä on har­mil­lista, jat­kaa Mäl­kö­nen.

Varhaiskasvatuksen laatua heikentäviin tekijöihin ei juuri kiinnitetä huomiota.

Var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tua hei­ken­tä­viin todel­li­siin asioi­hin kiin­ni­tet­tiin myös huo­miota vii­den var­hais­kas­va­tus­hen­ki­lös­töä edus­ta­van ammat­ti­jär­jes­tön Lap­sen par­haaksi ‑sel­vi­tyk­sessä, joka jul­kais­tiin tam­mi­kuussa.

− Hen­ki­lös­töä tulisi olla riit­tä­västi ryh­missä päi­vä­ko­din koko aukio­loa­jan. Hel­mi­kuussa toteu­tettu kunta-alan työ­tais­telu yli­työ- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­toi­neen näytti, miten tiu­kalla hen­ki­lös­tö­va­ralla var­hais­kas­va­tus toi­mii. Pal­ve­lut pide­tään ylhäällä työn­te­ki­jöi­den jous­tolla, sanoo Marjo Varsa.

Laa­tua tuo myös pysy­vät kas­vat­ta­jien tii­mit. Työ­olo­jen lisäksi palk­kauk­sella on suuri mer­ki­tys. Jotta hen­ki­löstö saa­daan pysy­mään var­hais­kas­va­tus­työssä, tulisi kun­ta­työ­nan­ta­jan nähdä vai­vaa hou­ku­tella hen­ki­lös­töä var­hais­kas­va­tuk­sen teh­tä­viin.

– Koko ala on pahassa palk­ka­kuo­passa, huo­maut­taa Anna Lasma.

Helena Jaak­kola