Työväkivaltaa ei saa vähätellä. Ei peruskoulutuksessa eikä työelämässä. Jokaisella työpaikalla tulisi ennakoida riskit ja tehdä turvallisuuden kannalta välttämättömät valmistelevat toimet: ennakoida uhkaavat tilanteet, ohjeistaa, huolehtia hälytysjärjestelmistä ja tarjota henkilöstökoulutuksia.

 

 

Laurea ammat­ti­kor­kea­kou­lun leh­to­rin ja mie­len­ter­veys­työn opet­ta­jan Aulikki Yli­ni­van mie­lestä tai­to­jen kar­tut­ta­mi­nen haas­teel­lis­ten asia­kas­ti­lan­tei­den varalle on jopa osa amma­til­lista kehittymistä.

– Eri­tyi­sen tär­keää on oppia pelon hal­lin­taa ja oman käy­tök­sen vai­ku­tusta toi­seen ihmi­seen, sillä pelko voi eska­loida tilan­netta arvaa­mat­to­maan suun­taan, sanoo myös psy­kiat­ri­sen sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­nut Yliniva.

Oppi­lai­tos­ten tar­joa­missa kou­lu­tuk­sissa tulisi huo­mioida vah­vem­min se, että opis­ke­li­joi­den suo­rit­taessa pit­kiä työ­har­joit­te­lu­jak­soja ken­tällä he saat­ta­vat jou­tua osal­li­siksi näi­hin tilan­tei­siin. Val­mis­tau­tu­ma­ton hen­kilö voi kokea asiak­kaan käy­tök­sen ja mah­dol­li­sen väki­val­lan uhan vuoksi niin voi­ma­kasta ahdis­tusta, että se voi jopa ajaa hänet pois alalta.

Yli­niva muis­tut­taa mah­dol­li­sesta laki­uu­dis­tuk­sesta, jossa kaikki asia­kas­työssä sovel­let­ta­vat pak­ko­toi­met pyri­tään saa­maan yhtei­seen asia­kas- ja poti­las­la­kiin. Val­mis­te­lussa on myös esi­tetty, että työ­nan­ta­jalle ase­tet­tai­siin vel­vol­li­suus tar­jota hen­ki­lös­töl­leen voi­man­käyt­töön liit­ty­vää kou­lu­tusta, mikäli työssä on ole­massa väki­val­lan uhka.

– Pidän täl­laista kou­lu­tus­vel­vol­li­suutta tär­keänä. Se edis­täisi sekä asiak­kai­den että hen­ki­lös­tön tur­val­li­suutta, Yli­niva korostaa.

Laurea tarjoaa MAPA-koulutusta

Suu­rin osa asia­kas­työn ongel­ma­ti­lan­teista voi­daan hoi­taa hen­ki­lös­tön oikealla suh­tau­tu­mi­sella, jol­loin asia­kas voi kokea tul­leensa kuul­luksi ja ymmär­re­tyksi. Työn­te­ki­jän on myös osat­tava arvioida käyt­täy­ty­mi­seen liit­ty­viä ris­kejä: mil­loin hän itse voi hoi­taa tilan­teen, mil­loin taas on pois­tut­tava pai­kalta ja häly­tet­tävä apua.

Val­miuk­sia täl­lai­seen pää­tök­sen­te­koon on Lau­reassa ope­tettu vuo­desta 2005 läh­tien, jol­loin ammat­ti­kor­kea­koulu ryh­tyi orga­ni­soi­maan MAPA-kou­lut­ta­ja­kou­lu­tusta maa­hamme. MAPA® on lyhenne sanoista Mana­ge­ment of Actual or Poten­tial Aggres­sion, joka on Englan­nissa kehi­tetty koh­taa­mi­sen menetelmä.

MAPA-koulutuksen pääpaino on sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa.

Suo­men mapa® kes­kus sijait­see Lau­rean Hyvin­kään kam­puk­sella, mutta toi­minta suun­tau­tuu koko maa­han. Meillä on 13 eri­tyis­ta­son kou­lut­ta­jaa ja noin 200 ser­ti­fioi­tua kou­lut­ta­jaa, jotka voi­vat tar­jota perus­ta­son ja osin myös vaa­ti­van tason kou­lu­tusta omilla työpaikoillaan.

Yli­niva on kes­kuk­sen maa­vas­taava. Hänen mukaansa mene­tel­mää käy­te­tään jo useissa sai­raan­hoi­to­pii­reissä ja kun­nissa. MAPA-kou­lu­tuk­seen on vuo­sina 2016–2017 osal­lis­tu­nut 4 500 hen­ki­löä. Sosi­aa­li­huol­lossa, esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lu­yk­si­köissä ja kehi­tys­vam­mais­ten hoi­to­yk­si­köissä, toi­mii noin 30 kouluttajaa.

Amma­til­li­sessa kou­lu­tuk­sessa ei aiheesta juuri tar­jota kou­lu­tusta. Lau­rean hoi­to­työn ope­tus­suun­ni­telma on har­mo­ni­soitu siten, että kaikki opis­ke­li­jat suo­rit­ta­vat kak­si­päi­väi­sen MAPA-perus­kurs­sin heti opin­to­jensa alussa. Hoito- ja sosi­aa­lia­lan opis­ke­li­jat voi­vat suo­rit­taa täy­den­tä­vissä opin­noissa vii­si­päi­väi­sen, myös vaa­ti­viin asia­kas­ti­lan­tei­siin kou­lut­ta­van MAPA-kurssin.

”Huono kohtelu luontaisetu”

Voi­vatko sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jät amma­til­li­sista syistä sie­tää taval­lista enem­män uhkaa­vaa tai väki­val­taista käytöstä?

– Kyllä sosi­aa­lia­lan ja hoi­va­työn ammat­tei­hin on sisään­kir­joi­tettu se, että me sie­dämme huo­noa koh­te­lua. Se on ikään kuin luon­tai­setu, Yli­niva toteaa.

– Kou­lu­tuk­sessa ihmi­set suo­ras­taan huo­kaa­vat, että vih­doin­kin näistä saa puhua. He ovat tot­tu­neet sii­hen, että jos ereh­tyy puhu­maan asiak­kaista kiel­tei­sesti, se ymmär­re­tään hel­posti amma­til­li­seksi epäonnistumiseksi.

MAPA-kou­lu­tuk­sen pää­paino on sanat­to­massa ja sanal­li­sessa vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa. Har­joi­tus­ten kautta kehit­tyy ymmär­rys siitä, miten oma toi­minta vai­kut­taa toi­seen hen­ki­löön muun muassa lähes­ty­mi­sen, ilmei­den ja tilan­käy­tön kautta.

– Opi­taan tun­nis­ta­maan non-ver­baa­lista käy­töstä. Ei vain asiak­kaan vaan myös omaamme. Miten voi­sin käyt­täy­tyä ahdis­tu­neen asiak­kaan kanssa tavalla, joka rau­hoit­taa eikä kiih­dytä tilannetta?

– Aina­han väki­valta ei koh­distu työn­te­ki­jään. Asiak­kaat voi­vat vahin­goit­taa itse­ään, eri­tyi­sesti kehi­tys­vam­mais­ten hoi­to­yk­si­köissä tai las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sissa. Pro­vo­soin­nin tai hyök­käyk­sen koh­teeksi voi jou­tua myös toi­nen asiakas.

Fyysinen väliintulo on viimeinen vaihtoehto

Fyy­si­nen väliin­tulo teh­dään koh­tuul­li­sella voi­man­käy­töllä, jol­loin otteissa ei sal­lita kipua tai nivel­ten ääria­sen­toja. Vaa­ti­vien asia­kas­ti­lan­tei­den kou­lu­tuk­sessa ohja­taan nope­aan lähes­ty­mi­seen esi­mer­kiksi sil­loin, kun asia­kas lyö toista tai on akuu­tisti itsetuhoinen.

– Monelta työ­pai­kalta puut­tu­vat menet­te­ly­oh­jeet. Me läh­demme kou­lu­tuk­ses­samme siitä, että perus­tus­lain kos­ke­mat­to­muu­den suoja kos­kee myös työn­te­ki­jää, Yli­niva painottaa.

Monelta työpaikalta puuttuvat menettelyohjeet.

Jos­kus otta­mista kiinni väl­tel­lään niin pit­källe, että asiak­kai­den tur­val­li­suus vaa­ran­tuu. Yli­niva ker­too sosi­aa­li­huol­lon alai­sesta van­hus­ten­huol­lon yksi­köstä, missä asiak­kaa­seen kos­ke­mista varot­tiin niin tiu­kasti, että van­huk­set saat­toi­vat muki­loida toi­si­aan työn­te­ki­jöi­den sii­hen puuttumatta.

Val­vi­ran sel­vi­tyk­sen mukaan sosi­aa­li­huol­lon asiak­kai­siin koh­dis­tet­tui­hin rajoit­ta­mis­toi­men­pi­tei­siin ja nii­den perus­tei­siin liit­tyy epä­sel­vyyttä. Se joh­tuu osit­tain siitä, ettei itse­mää­rää­mi­soi­keu­den rajoit­ta­mista ole lain­sää­dän­nössä yksi­se­lit­tei­sesti sään­nelty lukuun otta­matta las­ten­suo­je­lua ja kehitysvammahuoltoa.

– Sama ongelma kos­kee ter­vey­den­huol­toa, jossa vain tah­don­vas­tai­sessa psy­kiat­ri­sessa hoi­dossa on tark­kaan mää­ri­telty rajoi­tus­toi­met ja nii­den perus­teet, Yli­niva täsmentää.

Aikuis­puo­lella työn­te­ki­jöi­den toi­min­taa ohjaa sel­keim­min rikos­laki. Hätä­var­je­lun pykä­lissä sal­li­taan suo­jau­tu­mi­nen oikeu­det­to­malta hyök­käyk­seltä. Mutta puo­lus­tau­tu­mi­nen on kui­ten­kin mitoi­tet­tava oikein, ettei tule syyl­lis­ty­neeksi hätä­var­je­lun liioitteluun.

Markku Tasala