Työväkivaltaa ei saa vähätellä. Ei peruskoulutuksessa eikä työelämässä. Jokaisella työpaikalla tulisi ennakoida riskit ja tehdä turvallisuuden kannalta välttämättömät valmistelevat toimet: ennakoida uhkaavat tilanteet, ohjeistaa, huolehtia hälytysjärjestelmistä ja tarjota henkilöstökoulutuksia.

 

 

Laurea ammat­tiko­rkeak­oulun lehtorin ja mie­len­ter­veystyön opet­ta­jan Aulik­ki Ylin­i­van mielestä taito­jen kar­tut­ta­mi­nen haas­teel­lis­ten asi­akasti­lantei­den var­alle on jopa osa ammatil­lista kehit­tymistä.

– Eri­tyisen tärkeää on oppia pelon hallintaa ja oman käytök­sen vaiku­tus­ta toiseen ihmiseen, sil­lä pelko voi eskaloi­da tilan­net­ta arvaa­mat­tomaan suun­taan, sanoo myös psyki­a­trisen sairaan­hoita­jan koulu­tuk­sen saanut Ylin­i­va.

Oppi­laitosten tar­joamis­sa koulu­tuk­sis­sa tulisi huomioi­da vahvem­min se, että opiske­li­joiden suorit­taes­sa pitk­iä työhar­joit­telu­jak­so­ja ken­täl­lä he saat­ta­vat joutua osal­lisik­si näi­hin tilanteisi­in. Valmis­tau­tu­ma­ton henkilö voi kokea asi­akkaan käytök­sen ja mah­dol­lisen väki­val­lan uhan vuok­si niin voimakas­ta ahdis­tus­ta, että se voi jopa ajaa hänet pois alal­ta.

Ylin­i­va muis­tut­taa mah­dol­lis­es­ta lak­i­u­ud­is­tuk­ses­ta, jos­sa kaik­ki asi­akastyössä sovel­let­ta­vat pakko­toimet pyritään saa­maan yhteiseen asi­akas- ja poti­laslaki­in. Valmis­telus­sa on myös esitet­ty, että työ­nan­ta­jalle asetet­taisi­in velvol­lisu­us tar­jo­ta henkilöstölleen voimankäyt­töön liit­tyvää koulu­tus­ta, mikäli työssä on ole­mas­sa väki­val­lan uhka.

– Pidän täl­laista koulu­tusvelvol­lisu­ut­ta tärkeänä. Se edis­täisi sekä asi­akkaiden että henkilöstön tur­val­lisu­ut­ta, Ylin­i­va korostaa.

Laurea tarjoaa MAPA-koulutusta

Suurin osa asi­akastyön ongel­mati­lanteista voidaan hoitaa henkilöstön oikeal­la suh­tau­tu­misel­la, jol­loin asi­akas voi kokea tulleen­sa kuul­luk­si ja ymmär­re­tyk­si. Työn­tek­i­jän on myös osat­ta­va arvioi­da käyt­täy­tymiseen liit­tyviä riske­jä: mil­loin hän itse voi hoitaa tilanteen, mil­loin taas on pois­tut­ta­va paikalta ja hälytet­tävä apua.

Valmiuk­sia täl­laiseen päätök­sen­tekoon on Lau­re­as­sa opetet­tu vuodes­ta 2005 läh­tien, jol­loin ammat­tiko­rkeak­oulu ryhtyi organ­isoimaan MAPA-koulut­ta­jak­oulu­tus­ta maa­hamme. MAPA® on lyhenne sanoista Man­age­ment of Actu­al or Poten­tial Aggres­sion, joka on Englan­nis­sa kehitet­ty kohtaamisen menetelmä.

MAPA-koulutuksen pääpaino on sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa.

Suomen mapa® keskus sijait­see Lau­re­an Hyvinkään kam­puk­sel­la, mut­ta toim­inta suun­tau­tuu koko maa­han. Meil­lä on 13 eri­ty­is­ta­son koulut­ta­jaa ja noin 200 ser­ti­fioitua koulut­ta­jaa, jot­ka voivat tar­jo­ta perus­ta­son ja osin myös vaa­ti­van tason koulu­tus­ta omil­la työ­paikoil­laan.

Ylin­i­va on keskuk­sen maavas­taa­va. Hänen mukaansa menetelmää käytetään jo useis­sa sairaan­hoitopi­ireis­sä ja kun­nis­sa. MAPA-koulu­tuk­seen on vuosi­na 2016–2017 osal­lis­tunut 4 500 henkilöä. Sosi­aal­i­huol­los­sa, esimerkik­si las­ten­suo­jeluyk­siköis­sä ja kehi­tys­vam­mais­ten hoitoyk­siköis­sä, toimii noin 30 koulut­ta­jaa.

Ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa ei aiheesta juuri tar­jo­ta koulu­tus­ta. Lau­re­an hoito­työn ope­tus­su­un­nitel­ma on har­mon­isoitu siten, että kaik­ki opiske­li­jat suorit­ta­vat kak­sipäiväisen MAPA-peruskurssin heti opin­to­jen­sa alus­sa. Hoito- ja sosi­aalialan opiske­li­jat voivat suorit­taa täy­den­tävis­sä opin­nois­sa viisipäiväisen, myös vaa­tivi­in asi­akasti­lanteisi­in koulut­ta­van MAPA-kurssin.

”Huono kohtelu luontaisetu”

Voivatko sosi­aalialan työn­tek­i­jät ammatil­li­sista syistä sietää taval­lista enem­män uhkaavaa tai väki­val­taista käytöstä?

– Kyl­lä sosi­aalialan ja hoi­vatyön ammat­tei­hin on sisäänkir­joitet­tu se, että me siedämme huonoa kohtelua. Se on ikään kuin luon­taise­tu, Ylin­i­va toteaa.

– Koulu­tuk­ses­sa ihmiset suo­ras­taan huokaa­vat, että vih­doinkin näistä saa puhua. He ovat tot­tuneet siihen, että jos ere­htyy puhu­maan asi­akkaista kiel­teis­es­ti, se ymmär­retään hel­posti ammatil­lisek­si epäon­nis­tu­misek­si.

MAPA-koulu­tuk­sen pää­paino on sanat­tomas­sa ja sanal­lises­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa. Har­joi­tusten kaut­ta kehit­tyy ymmär­rys siitä, miten oma toim­inta vaikut­taa toiseen henkilöön muun muas­sa läh­estymisen, ilmei­den ja tilankäytön kaut­ta.

– Opi­taan tun­nista­maan non-ver­baal­ista käytöstä. Ei vain asi­akkaan vaan myös omaamme. Miten voisin käyt­täy­tyä ahdis­tuneen asi­akkaan kanssa taval­la, joka rauhoit­taa eikä kiihdytä tilan­net­ta?

– Aina­han väki­val­ta ei kohdis­tu työn­tek­i­jään. Asi­akkaat voivat vahin­goit­taa itseään, eri­tyis­es­ti kehi­tys­vam­mais­ten hoitoyk­siköis­sä tai las­ten­suo­jelu­laitok­sis­sa. Provosoin­nin tai hyökkäyk­sen kohteek­si voi joutua myös toinen asi­akas.

Fyysinen väliintulo on viimeinen vaihtoehto

Fyysi­nen väli­in­tu­lo tehdään kohtu­ullisel­la voimankäytöl­lä, jol­loin otteis­sa ei sal­li­ta kipua tai nivel­ten ääri­asen­to­ja. Vaa­tivien asi­akasti­lantei­den koulu­tuk­ses­sa ohjataan nopeaan läh­estymiseen esimerkik­si sil­loin, kun asi­akas lyö toista tai on akuutisti itse­tuhoinen.

– Mon­elta työ­paikalta puut­tuvat menet­te­ly­ohjeet. Me lähdemme koulu­tuk­ses­samme siitä, että perus­tus­lain koske­mat­to­muu­den suo­ja kos­kee myös työn­tek­i­jää, Ylin­i­va pain­ot­taa.

Monelta työpaikalta puuttuvat menettelyohjeet.

Joskus ottamista kiin­ni väl­tel­lään niin pitkälle, että asi­akkaiden tur­val­lisu­us vaaran­tuu. Ylin­i­va ker­too sosi­aal­i­huol­lon alais­es­ta van­hus­ten­huol­lon yksiköstä, mis­sä asi­akkaaseen koskemista varot­ti­in niin tiukasti, että van­huk­set saat­toi­vat muk­ilo­i­da toisi­aan työn­tek­i­jöi­den siihen puut­tumat­ta.

Valvi­ran selvi­tyk­sen mukaan sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaisi­in kohdis­tet­tui­hin rajoit­tamis­toimen­piteisi­in ja niiden perusteisi­in liit­tyy epä­selvyyt­tä. Se johtuu osit­tain siitä, ettei itsemääräämisoikeu­den rajoit­tamista ole lain­säädän­nössä yksiselit­teis­es­ti sään­nel­ty luku­un otta­mat­ta las­ten­suo­jelua ja kehi­tys­vammahuoltoa.

– Sama ongel­ma kos­kee ter­vey­den­huoltoa, jos­sa vain tah­don­va­s­taises­sa psyki­a­trises­sa hoi­dos­sa on tarkkaan määritel­ty rajoi­tus­toimet ja niiden perus­teet, Ylin­i­va täs­men­tää.

Aikuis­puolel­la työn­tek­i­jöi­den toim­intaa ohjaa selkeim­min rikosla­ki. Hätä­var­jelun pykälis­sä sal­li­taan suo­jau­tu­mi­nen oikeudet­toma­l­ta hyökkäyk­seltä. Mut­ta puo­lus­tau­tu­mi­nen on kuitenkin mitoitet­ta­va oikein, ettei tule syyl­listyneek­si hätä­var­jelun liioit­telu­un.

Markku Tasala