Vanhempi saa videoida lasten­suojelun asiakasneuvottelun

touko 4, 2015

Apulai­soi­keus­asiamies Maija Sakslin on antanut lasten­suo­je­lu­työssä toimivien kannalta kiinnos­tavan ratkaisun lasten­suojelun asiakas­neu­vot­te­luiden videoin­nista. Ratkaisu antaa lisäksi tietoa tallen­teiden julkai­susta, joka on oikeu­del­li­sesti eri asia.

 

Apulai­soi­keus­asiamies Maija Saksli­nille lähete­tyssä kante­lussa kysyttiin, toimi­vatko sosiaa­li­toimen viran­hal­tijat lainmu­kai­sesti, kun he kielsivät lapsen isältä asiakas­neu­vot­telun video­ku­vaa­misen. Työnte­kijät pitivät kieltoaan perus­teltuna. He halusivat suojella perheen lasten yksityi­syyttä ja omaa yksityi­syyttään sekä kunni­aansa enemmiltä loukkauk­silta. Perheen vanhemmat olivat aiemmin ladanneet salassa pidet­tävää materi­aalia inter­nettiin ja käyttäy­tyneet halven­ta­vasti työnte­ki­jöitä kohtaan, ja tämänkin neuvot­telun lasta koskevat salassa pidet­tävät tiedot oli uhattu ladata inter­nettiin yleisön saataville.

Sosiaa­li­toimen viran­haltija oli tehnyt julki­suuslain mukaisen päätöksen tieto­jen­saan­tioi­keuden rajoit­ta­mi­sesta. Työte­ki­jöiden lausun­nossa kerrottiin lisäksi, että asiakas­suun­ni­tel­ma­pa­la­verin taltiointia ei muulla tavoin kielletty, ja kantelija sai nauhoittaa palaverin äänitallenteena.

Kantelu tehtiin apulaisoikeusasiamiehelle toukokuussa 2013, ja ratkaisu asiassa annettiin joulukuussa 2014.

Kaikkien oikeudet huomioon

Apulasioi­keus­asia­miehen Maija Sakslinin ratkaisun mukaan kante­lussa on kysymys kahden erisuuntiin osoit­tavan perus­oi­keuden välisestä jännit­teestä: kante­lijan sanan­va­pauden sekä viran­hal­tijan ja perheen lapsen yksityi­se­lämän suojasta.

Ratkai­sussaan Sakslin pyrki löytämään menet­telyn, joka turvaa mahdol­li­simman pitkälle molemmat perus­oi­keudet. Lisäksi tapauk­sessa otettiin huomioon sosiaa­li­huollon asiakkaan oikeus saada tietoja viran­omaisen toimin­nasta ja oikeus valvoa viran­omaisten toimintaa omassa asiassaan ja oikeus osallistua oman ja alaikäisen lapsensa sosiaa­li­huollon suunnit­teluun sosiaa­li­huollon asiakaslain mukaisesti.

Sakslin on samaa mieltä siitä, että alaikäisen lapsen etu saattaa vaarantua, jos häntä koskevia arkaluon­teisia ja salassa pidet­täviä tietoja levitetään julki­sesti inter­netin välityk­sellä ulkopuo­listen saata­ville. Toisaalta Sakslin pitää välttä­mät­tömänä sitä, että viran­omaisten toimin­nasta voidaan myös kriit­ti­sellä tavalla keskus­tella julkisesti.

Asiakas saa tallentaa ja saada tietoa

Sosiaa­li­huollon asiak­kaalla on oikeus tallentaa viran­omaisten kanssa käyty keskustelu tai muu neuvottelu, sanoo Sakslin. Tämä tallen­ta­minen voidaan tehdä erilaisin teknisin apuvä­linein esimer­kiksi videoi­malla tai äänital­len­ta­malla asiakas- tai muu tapaaminen.

Viran­omai­sella ei siis ole oikeutta kieltää sosiaa­li­huollon asiakasta tallen­ta­masta keskus­teluja tai muuta asiakas­ti­lan­netta, kun kysymys on asiakas­ti­lan­teessa tapah­tu­vasta sellai­sesta tietojen tallen­ta­mi­sesta, joista henkilö on voinut luval­li­sesti saada tiedon, ja jotka sosiaa­li­huollon asiakas saisi, jos ne olisi merkitty asiakirjaan.

Jos viranomaisen kanssa käyty keskustelu tallennetaan, se ei vielä tarkoita että viranomaisen yksityisyyttä olisi loukattu.

Tässä tapauk­sessa kante­li­jalla on oikeus saada tieto häntä itseään ja lastaan koske­vista viran­omaisen asiakir­joista siten kun julki­suus­laissa säädetään. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa julki­suuslain mukai­silla perusteilla.

Sakslin pitää perus­teluna sitä, että sosiaa­li­toimi pyrkii suojaamaan asiak­kait­tensa oikeutta yksityi­syyteen ja toimimaan sillä tavoin, ettei salassa pidet­täviä asiakirjoja ja tietoja luovuteta tai levitetä ulkopuo­listen saata­ville. Mutta pelkkä epäilys siitä, että tiedot luovu­tet­taisiin ulkopuo­li­sille tai olisivat muutoin ulkopuo­listen käytet­tä­vissä, ei riitä kiellon perusteeksi.

Joissain tilan­teissa keskus­te­luissa voi tulla esille sellaisia salassa pidet­täviä tietoja, joiden luovut­ta­mista ulkopuo­li­selle ja niiden käyttöä voidaan rajoittaa. Sosiaa­li­huollon viran­omainen joutuu harkit­semaan tällai­sessa tilan­teessa tiedon luovut­ta­misen edelly­tykset julki­suuslain ja sosiaa­li­huollon asiakaslain perusteella.

Kun henkilö tallentaa käymäänsä keskus­telua viran­omaisen kanssa, se ei vielä merkitse että tällä menet­te­lyllä loukat­taisiin viran­omai­sessa työsken­te­levien yksityi­syyttä. Tälläkään perus­teella viran­omai­sella ei ole oikeutta kieltää asiakas­ti­lanteen kuvaa­mista, sillä tallen­ta­minen kohdistuu seikkoihin, joista asiakas voi asiakas tilan­teessa tehdä havaintoja.

Julkai­se­minen eri juttu

Sakslin korostaa ratkai­sussaan sitä että, oikeus tallentaa viran­omaisen sekä asiakkaan välillä käytyä asiakas­neu­vot­telua ja tallenteen mahdol­linen julkai­se­minen esimer­kiksi inter­ne­tissä ovat oikeu­del­li­sesti toisistaan erillisiä asioita.

Video­tal­lenteen tai muun tallenteen julkai­se­minen esimer­kiksi inter­netin keskus­te­lu­pals­toilla saattaa loukata lapsen tai työnte­ki­jöiden ja viran­hal­ti­joiden yksityi­syyttä siten, että tallenteen julkai­se­minen on rangais­tavaa. Tämän tapauksen ratkai­sussa apulai­soi­keus­asiamies ei ota kantaa tallenteen julkai­se­miseen ja tallenteen julkai­sijan mahdol­liseen rikosoi­keu­del­liseen vastuuseen.

Jos asiakas­ta­paa­misen tallen­teita luovu­tetaan eteenpäin ilman siihen oikeut­tavaa lupaa, voi sosiaa­li­huollon asiakas syyllistyä rikokseen, joka sitten arvioidaan jälkikäteen.

Helena Jaakkola

Ratkaisu kokonai­suu­dessaan luetta­vissa eduskunnan verkko­si­vuilla .