Ehdotus uudeksi vammaisten henkilöiden erityislaiksi parantaa kehitys vammaisten oikeuksia palveluihin, mutta vaatii monin paikoin vielä tarkennuksia.

Sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön aset­tama työ­ryhmä luo­vutti 16. huh­ti­kuuta 2015 perus­pal­ve­lu­mi­nis­teri Susanna Huo­vi­selle ehdo­tuk­sensa vam­mais­lain­sää­dän­nön kehit­tä­mi­sestä. Laki­luon­nos on par­hail­laan lausun­to­kier­rok­sella.

Työ­ryhmä ehdot­taa, että vam­mais­pal­ve­luja kehi­tys­vam­ma­lait yhdis­tet­täi­siin. lakieh­do­tuk­sen mukaan hen­ki­löllä olisi oikeus eri­tyis­pal­ve­lui­hin sil­loin, kun hänellä on sel­lai­nen pysy­vä­luon­tei­nen vamma tai sai­raus, jonka vuoksi apu tai tuki on vält­tä­mä­töntä.

Palvelujen saamista ei siis enää määrittelisi diagnoosi tai vamman syntytapa.

Uudis­tuk­sella pyri­tään ennen kaik­kea vam­mais­ten ihmis­ten tasa­ver­tai­suu­teen, sillä nykyi­sen lain­sää­dän­nön mukaan kah­della ihmi­sellä saat­taa olla yhtä vaka­vasti toi­min­ta­ky­kyä alen­tava vamma, mutta he saa­vat eri pal­ve­lut, koska hei­hin sovel­le­taan eri lakeja.

Työ­ryhmä on otta­nut lakieh­do­tuk­sessa huo­mioon muut sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­ta­mista kos­ke­vat hank­keet ja eri­tyi­sesti uuden sosi­aa­li­huol­to­lain sisäl­lön.

 Henkilökohtainen apu

Kehi­tys­vam­ma­lii­ton yksi­kön joh­taja Susanna Hint­sala osal­lis­tui asian­tun­ti­ja­jä­se­nenä työ­ryh­män työs­ken­te­lyyn. Hänen mie­les­tään lakieh­do­tus paran­taa monin tavoin kehi­tys­vam­mais­ten ase­maa ja oikeuk­sia. Se sel­keyt­tää muun muassa oikeutta hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun, joka uuden lain myötä olisi mää­rät­tävä yksi­lön tar­peesta riip­puen.

− On mer­kit­tä­vää, että hen­ki­lö­koh­tai­nen apu ulo­te­taan nyt myös kaik­kein vai­keim­min kehi­tys­vam­mai­sille ja autis­min kir­jon ihmi­sille, Hint­sala sanoo.

Osa kun­nis­ta­han on pys­ty­nyt tähän­kin asti tar­joa­maan hen­ki­lö­koh­taista apua esi­mer­kiksi vapaa-ajan toi­min­taan, mutta on kun­tia, joissa avus­ta­jaa ei ole pal­kattu lain­kaan joh­tuen kun­nan hei­kosta talou­del­li­sesta tilan­teesta tai että ei ole löy­ty­nyt sopi­vaa työn­te­ki­jää.

Hint­sa­lan mie­lestä laki­luon­nok­sessa on mer­kit­tä­vää myös vam­mai­sen hen­ki­lön tar­peista läh­tevä ajat­telu. Lakieh­do­tuk­sessa koros­te­taan, että pal­ve­lu­tar­peen arvioin­tiin ja suun­nit­te­luun on paneu­dut­tava huo­lella, ja sii­hen saa­te­taan­kin Hint­sa­lan mukaan jou­tua osoit­ta­maan lisä­re­surs­seja.

Hint­sala toi­voo, että uudessa laissa tuo­tai­siin vah­vem­min esiin kehi­tys­vam­mai­sen hen­ki­lön oikeus tuet­tuun pää­tök­sen­te­koon. Myös asu­mi­sen jär­jes­tely on edel­leen iso kysy­mys. Eri­lai­sia asu­mis­vaih­toeh­toja pitäisi olla riit­tä­västi tar­jolla, sillä ryh­mä­muo­toi­nen asu­mi­nen ei ole kai­kille paras rat­kaisu.

Lakiluonnoksessa on merkittävää myös vammaisen henkilön tarpeista lähtevä ajattelu.

Lain jat­ko­val­mis­te­lussa pitäisi Hint­sa­lan mukaan tur­vata parem­min hen­ki­lön oikeus moniam­ma­til­li­seen kun­tou­tuk­seen, joka uuden lain mukaan jär­jes­tet­täi­siin paa­osin ter­vey­den­huol­to­lain perus­teella.

− Tältä osin mei­dän pitää tar­kas­tella viela tule­van lain suh­detta ter­vey­den­huol­to­la­kiin.

Hint­sala muis­tut­taa, että uusi laki ei yksi­nään riita paran­ta­maan kehi­tys­vam­mais­ten ase­maa ja oikeuk­sia, vaan lisäksi pitäisi kehit­tää voi­mak­kaasti pal­ve­luja, että ne oikeasti vas­tai­si­vat asiak­kai­den tar­peita.

Maksuton päivähoito poistuu

Kehi­tys­vam­ma­lii­ton eri­tyis­asian­tun­tija Erja Pie­ti­läi­nen teki sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön pyyn­nöstä työ­ryh­män käyt­töön sel­vi­tyk­sen vam­mais­ten las­ten, nuor­ten ja per­hei­den tuen tar­peesta. Myös Pie­ti­läi­sen mie­lestä lakieh­do­tus sisäl­tää monia paran­nuk­sia. Yksi niistä on vai­keim­min vam­mais­ten hen­ki­löi­den omais­ten ohjaa­mi­nen puhetta tuke­vien ja kor­vaa­vien kom­mu­ni­kaa­tio­me­ne­tel­mien käyt­tä­mi­seen.

− Aiem­min käy­tän­nöt ovat olleet vaih­te­le­via, joten nyt paran­ne­taan mer­kit­tä­västi lähiyh­tei­sön mah­dol­li­suutta vuo­ro­vai­ku­tuk­seen vai­keasti vam­mai­sen lap­sen kanssa. Sen sijaan uusi laki pois­taisi kehi­tys­vam­mais­ten las­ten sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den mak­sut­to­maan päi­vä­hoi­toon.

− Mak­sut­to­muus­han on toteu­tu­nut eri­tyis­huolto-ohjel­man pal­ve­luna, mutta se ei ole kui­ten­kaan toteu­tu­nut kai­kissa kun­nissa sub­jek­tii­vi­sena oikeu­tena, Pie­ti­läi­nen tar­ken­taa.

Aiem­man käy­tän­nön mukaan muulla tavoin vam­mai­silla lap­silla ei ole ollut oikeutta ilmai­seen päi­vä­hoi­toon. Uuden lain myötä kai­killa lap­silla on sama perus­oi­keus päi­vä­hoi­to­paik­kaan, oli­vatpa he vam­mai­sia tai vam­mat­to­mia, ja päi­vä­hoi­don asia­kas­maksu mää­räy­tyy kai­kille kun­nit­tain. Pie­ti­läi­nen olisi toi­vo­nut, että mak­su­tonta päi­vä­hoi­toa olisi esi­tetty kai­kille eri­tyi­sen tuen tar­peessa ole­ville lap­sille.

Tässä kuitenkin noudatetaan niin sanottua normaaliusperiaatetta.

Lakieh­do­tuk­sessa ei Pie­ti­läi­sen mie­lestä ole lii­oin riit­tä­västi nos­tettu las­ten ja per­hei­den ase­maa ja oikeuk­sia omiksi koh­dik­seen, vaan nii­den suh­teen on kat­sottu riit­tä­väksi uuden sosi­aa­li­huol­to­lain pai­no­tuk­set.

− Lap­sia ja per­heitä kos­ke­vat pykä­lät oli­si­vat kui­ten­kin tar­peen muun muassa sen vuoksi, että las­ten kanssa teh­tävä työ on monen sek­to­rin yhteis­työtä.

Kehi­tys­vam­mai­selle lap­selle teh­dään yhtä aikaa sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sen asia­kas­suun­ni­tel­man lisäksi muun muassa var­hais­kas­va­tus­suun­ni­telma, johon kir­ja­taan eri­tyis­tuen tar­peet ja eri­kois­sai­raan­hoi­don suun­ni­telma, joka sisäl­tää muun muassa laa­kin­nal­li­sen kun­tou­tuk­sen. Lisäksi lap­selle voi­daan osoit­taa eri jär­jes­tö­jen jär­jes­tä­mää kun­tou­tusta.

Laki­luon­nok­sessa ei ole kui­ten­kaan esi­tetty, kuka kan­taa vas­tuun usean toi­mi­jan yhteis­työn koor­di­noi­mi­sesta.

− Tär­kein­tä­hän olisi, että kaikki pal­ve­lut muo­dos­tai­si­vat toi­mi­van ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen koko­nai­suu­den per­heen ja lap­sen kan­nalta, Pie­ti­läi­nen sanoo.

Iita Ket­tu­nen