Ehdotus uudeksi vammaisten henkilöiden erityislaiksi parantaa kehitys vammaisten oikeuksia palveluihin, mutta vaatii monin paikoin vielä tarkennuksia.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön aset­ta­ma työryh­mä luovut­ti 16. huhtiku­u­ta 2015 perus­palve­lu­min­is­teri Susan­na Huo­viselle ehdo­tuk­sen­sa vam­mais­lain­säädän­nön kehit­tämis­es­tä. Lak­ilu­on­nos on parhail­laan lausun­tok­ier­roksel­la.

Työryh­mä ehdot­taa, että vam­mais­palvelu­ja kehi­tys­vam­malait yhdis­tet­täisi­in. lakiehdo­tuk­sen mukaan henkilöl­lä olisi oikeus eri­ty­is­palvelui­hin sil­loin, kun hänel­lä on sel­l­ainen pysyvälu­on­teinen vam­ma tai sairaus, jon­ka vuok­si apu tai tuki on vält­tämätön­tä.

Palvelujen saamista ei siis enää määrittelisi diagnoosi tai vamman syntytapa.

Uud­is­tuk­sel­la pyritään ennen kaikkea vam­mais­ten ihmis­ten tasaver­taisu­u­teen, sil­lä nykyisen lain­säädän­nön mukaan kahdel­la ihmisel­lä saat­taa olla yhtä vakavasti toim­intakykyä alen­ta­va vam­ma, mut­ta he saa­vat eri palve­lut, kos­ka hei­hin sovel­letaan eri lake­ja.

Työryh­mä on ottanut lakiehdo­tuk­ses­sa huomioon muut sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tamista koske­vat han­kkeet ja eri­tyis­es­ti uuden sosi­aal­i­huolto­lain sisäl­lön.

 Henkilökohtainen apu

Kehi­tys­vam­mali­iton yksikön johta­ja Susan­na Hintsala osal­lis­tui asiantun­ti­ja­jäse­nenä työryh­män työsken­te­lyyn. Hänen mielestään lakiehdo­tus paran­taa monin tavoin kehi­tys­vam­mais­ten ase­maa ja oikeuk­sia. Se selkeyt­tää muun muas­sa oikeut­ta henkilöko­htaiseen apu­un, joka uuden lain myötä olisi määrät­tävä yksilön tarpeesta riip­puen.

− On merkit­tävää, että henkilöko­htainen apu ulote­taan nyt myös kaikkein vaikeim­min kehi­tys­vam­maisille ja autismin kir­jon ihmisille, Hintsala sanoo.

Osa kun­nista­han on pystynyt tähänkin asti tar­joa­maan henkilöko­htaista apua esimerkik­si vapaa-ajan toim­intaan, mut­ta on kun­tia, jois­sa avus­ta­jaa ei ole palkat­tu lainkaan johtuen kun­nan heikos­ta taloudel­lis­es­ta tilanteesta tai että ei ole löy­tynyt sopi­vaa työn­tek­i­jää.

Hintsalan mielestä lak­ilu­on­nok­ses­sa on merkit­tävää myös vam­maisen henkilön tarpeista lähtevä ajat­telu. Lakiehdo­tuk­ses­sa koroste­taan, että palve­lu­tarpeen arvioin­ti­in ja suun­nit­telu­un on paneudut­ta­va huolel­la, ja siihen saate­taankin Hintsalan mukaan joutua osoit­ta­maan lisäresursse­ja.

Hintsala toivoo, että uudessa lais­sa tuo­taisi­in vahvem­min esi­in kehi­tys­vam­maisen henkilön oikeus tuet­tuun päätök­sen­tekoon. Myös asumisen jär­jeste­ly on edelleen iso kysymys. Eri­laisia asum­is­vai­h­toe­hto­ja pitäisi olla riit­tävästi tar­jol­la, sil­lä ryh­mä­muo­toinen asum­i­nen ei ole kaikille paras ratkaisu.

Lakiluonnoksessa on merkittävää myös vammaisen henkilön tarpeista lähtevä ajattelu.

Lain jatko­valmis­telus­sa pitäisi Hintsalan mukaan tur­va­ta parem­min henkilön oikeus moni­ammatil­liseen kuntoutuk­seen, joka uuden lain mukaan jär­jestet­täisi­in paaosin ter­vey­den­huolto­lain perus­teel­la.

− Tältä osin mei­dän pitää tarkastel­la viela tule­van lain suhdet­ta ter­vey­den­huolto­laki­in.

Hintsala muis­tut­taa, että uusi laki ei yksinään riita paran­ta­maan kehi­tys­vam­mais­ten ase­maa ja oikeuk­sia, vaan lisäk­si pitäisi kehit­tää voimakkaasti palvelu­ja, että ne oikeasti vas­taisi­vat asi­akkaiden tarpei­ta.

Maksuton päivähoito poistuu

Kehi­tys­vam­mali­iton eri­ty­isas­iantun­ti­ja Erja Pietiläi­nen teki sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön pyyn­nöstä työryh­män käyt­töön selvi­tyk­sen vam­mais­ten las­ten, nuorten ja per­hei­den tuen tarpeesta. Myös Pietiläisen mielestä lakiehdo­tus sisältää monia paran­nuk­sia. Yksi niistä on vaikeim­min vam­mais­ten henkilöi­den omais­ten ohjaami­nen puhet­ta tuke­vien ja kor­vaavien kom­mu­nikaa­tiomenetelmien käyt­tämiseen.

− Aiem­min käytän­nöt ovat olleet vai­htele­via, joten nyt paran­netaan merkit­tävästi lähiy­hteisön mah­dol­lisu­ut­ta vuorovaiku­tuk­seen vaikeasti vam­maisen lapsen kanssa. Sen sijaan uusi laki pois­taisi kehi­tys­vam­mais­ten las­ten sub­jek­ti­ivisen oikeu­den mak­sut­tomaan päivähoitoon.

− Mak­sut­to­muushan on toteu­tunut eri­ty­ishuolto-ohjel­man palvelu­na, mut­ta se ei ole kuitenkaan toteu­tunut kaikissa kun­nis­sa sub­jek­ti­ivise­na oikeutena, Pietiläi­nen tarken­taa.

Aiem­man käytän­nön mukaan muul­la tavoin vam­maisil­la lap­sil­la ei ole ollut oikeut­ta ilmaiseen päivähoitoon. Uuden lain myötä kaikil­la lap­sil­la on sama peru­soikeus päivähoitopaikkaan, oli­vat­pa he vam­maisia tai vam­mat­to­mia, ja päivähoidon asi­akas­mak­su määräy­tyy kaikille kun­nit­tain. Pietiläi­nen olisi toivonut, että mak­su­ton­ta päivähoitoa olisi esitet­ty kaikille eri­tyisen tuen tarpeessa oleville lap­sille.

Tässä kuitenkin noudatetaan niin sanottua normaaliusperiaatetta.

Lakiehdo­tuk­ses­sa ei Pietiläisen mielestä ole liioin riit­tävästi nos­tet­tu las­ten ja per­hei­den ase­maa ja oikeuk­sia omik­si kohdik­seen, vaan niiden suh­teen on kat­sot­tu riit­täväk­si uuden sosi­aal­i­huolto­lain pain­o­tuk­set.

− Lap­sia ja per­heitä koske­vat pykälät oli­si­vat kuitenkin tarpeen muun muas­sa sen vuok­si, että las­ten kanssa tehtävä työ on mon­en sek­torin yhteistyötä.

Kehi­tys­vam­maiselle lapselle tehdään yhtä aikaa sosi­aal­i­huolto­lain mukaisen asi­akas­su­un­nitel­man lisäk­si muun muas­sa varhaiskas­va­tus­su­un­nitel­ma, johon kir­jataan eri­ty­istuen tarpeet ja erikois­sairaan­hoidon suun­nitel­ma, joka sisältää muun muas­sa laakin­nal­lisen kuntoutuk­sen. Lisäk­si lapselle voidaan osoit­taa eri jär­jestö­jen jär­jestämää kuntou­tus­ta.

Lak­ilu­on­nok­ses­sa ei ole kuitenkaan esitet­ty, kuka kan­taa vas­tu­un use­an toim­i­jan yhteistyön koordi­noimis­es­ta.

− Tärkein­tähän olisi, että kaik­ki palve­lut muo­dostaisi­vat toimi­van ja tarkoituk­sen­mukaisen kokon­aisu­u­den per­heen ja lapsen kannal­ta, Pietiläi­nen sanoo.

Iita Ket­tunen