Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan siirtymässä yhä enemmän omavalvontaan. Ulkopuolisen valvontatahon rooli pienenee, ja painopiste on riskiperusteinen. Voidaan vain arvuutella, mitä tämä tarkoittaa palvelujen laadun, kansalaisen oikeuksien ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen alue­hallintovi­ras­to aloit­ti kesäku­us­sa 2015 selvi­tyk­sen oppi­las- ja opiske­li­jahuolto­lais­sa määritel­ty­jen kuraat­tori- ja psykologi­palvelu­iden toteu­tu­mis­es­ta Län­si- ja Sisä-Suomen kun­nis­sa. Halusimme selvit­tää, miten kun­nat jär­jestävät psykolo­gi- ja kuraat­tori­palve­lut. Toteu­tu­vatko lais­sa sääde­tyt määräa­jat palvelui­hin pääsemisek­si? Lisäk­si selvitet­ti­in psykolo­gien ja kuraat­to­rien kelpoisu­ut­ta.

Saimme vas­tauk­sista tiedon, että lain edel­lyt­tämät kuraat­tori- ja psykologi­palve­lut sekä palvelu­iden määräa­jat toteu­tu­i­v­at 58 pros­en­tis­sa alueen kun­nista. 42 pros­en­tis­sa alueen kun­nista oppi­las- ja opiske­li­jahuolto­lain­säädän­nön nou­dat­tamises­sa oli puut­tei­ta. Näis­sä kun­nis­sa aloitet­ti­in valvon­ta.

Suurin yksittäinen ongelma koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli, että kunnasta puuttui vastaava kuraattori.

Puut­tei­ta oli lisäk­si kuraat­tori- ja psykologi­palvelui­hin pääsyssä. Ongel­mat palvelui­hin pääsyn määräa­jois­sa viit­taa­vat lisäk­si riit­tämät­tömi­in henkilöstömääri­in.

Selvi­tystyömme kor­jasi tilan­net­ta, ja suurin osa epäko­hdista kor­jaan­tui alue­hallintovi­ras­ton selvi­tystyön aikana. 36 kun­nas­ta, jois­sa epäko­h­tien selvit­te­ly eteni alue­hallintovi­ras­ton valvon­taan, 27 on saat­tanut alue­hallintovi­ras­ton selvi­tyspyyn­tö­jen jäl­keen asi­at lain vaa­ti­malle tasolle.

Tämä tulos ker­too ulkop­uolisen valvon­nan merk­i­tyk­ses­tä. Voidaan kysyä, mikä olisi kuraat­tori- ja psykologi­palvelu­iden tila ilman alue­hallintovi­ras­ton selvi­tystyötä.

Län­si- ja Sisä-Suomen alue­hallintovi­ras­to otti asian valvot­tavak­seen oma-aloit­teis­es­ti. Tietoa siitä, onko muis­sa alue­hallintovi­ras­tois­sa tehty vas­taavaa selvi­tystyötä, ei ole. Mikäli selvi­tystyötä ei muual­la Suomes­sa ole tehty, olisi mie­lenki­in­toista saa­da tietää, mikä on tilanne näi­den kun­tien opiskeluhuoltopalvelu­iden kohdal­la.

Pää­sevätkö oppi­laat muual­la Suomes­sa kuraat­torin ja psykolo­gin palvelui­hin? Tar­jo­taanko laadukkai­ta palvelui­ta, ja onko henkilöstö tehtävään­sä pätevää?

Huomattava osa epäkohdista korjaantui aluehallintoviraston selvitystyön aikana.

Mie­lenki­in­toisen tulok­sista tekee myös se, että sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa ollaan siir­tymässä koko ajan yhä enem­män omavalvon­taan. Ulkop­uolisen valvon­tata­hon rooli piene­nee ja menet­tää merk­i­tys­tään. Jatkos­sa ulkop­uolisen valvon­nan pain­opiste on riskipe­rusteinen, vain graav­im­mat ja eniten huol­ta herät­tävät tapauk­set ote­taan käsit­te­lyyn.

Voidaan vain arvuutel­la, mitä tämä tarkoit­taa palvelu­jen laadun, kansalaisen oikeuk­sien ja asi­akas- ja poti­las­tur­val­lisu­u­den kannal­ta.

Län­si- ja Sisä-Suomen alue­hallintovi­ras­ton selvi­tystyöstä on  tehty raport­ti, joka kokoaa alueen tulok­set. Raport­ti kat­taa maakun­tako­htaiset (Pirkan­maa, Kes­ki-Suo­mi, Poh­jan­maa, Kes­ki-Poh­jan­maa, Etelä-Poh­jan­maa) tiedot. Raportin lop­pupäätelmässä Län­si- ja Sisä-Suomen alue­hallintovi­ras­to toteaa, että tule­vaisu­ut­ta ajatellen kun­nil­ta vaa­di­taan jatku­vaa työtä opiskeluhuol­lon henkilöstön riit­tävän osaamisen varmis­tamiseen ja tätä kaut­ta pätevän opiskeluhuol­lon henkilöstön säi­lyt­tämiseen ja ylläpitämiseen.

Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esimerkik­si päte­vien kuraat­to­rien ja psykolo­gien rekry­toin­tia ja jo ole­mas­sa ole­van henkilöstön lisäk­oulu­tuk­sen tukemista. Myös opiskeluhuol­lon henkilöstön riit­tävään määrään tulee kiin­nit­tää huomio­ta. Tämä on suo­raan yhtey­dessä palvelui­hin pääsyn kanssa.

Niina Lehti­nen

Kir­joit­ta­ja työsken­telee esit­telijänä Län­si- ja Sisä-Suomen alue­hallintovi­ras­tossa.