Sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa ollaan siirty­mässä yhä enemmän omaval­vontaan. Ulkopuo­lisen valvon­ta­tahon rooli pienenee, ja painopiste on riski­pe­rus­teinen. Voidaan vain arvuu­tella, mitä tämä tarkoittaa palve­lujen laadun, kansa­laisen oikeuksien ja asiakas- ja potilas­tur­val­li­suuden kannalta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal­lin­to­vi­rasto aloitti kesäkuussa 2015 selvi­tyksen oppilas- ja opiske­li­ja­huol­to­laissa määri­tel­tyjen kuraattori- ja psyko­lo­gi­pal­ve­luiden toteu­tu­mi­sesta Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa. Halusimme selvittää, miten kunnat järjes­tävät psykologi- ja kuraat­to­ri­pal­velut. Toteu­tu­vatko laissa säädetyt määräajat palve­luihin pääse­mi­seksi? Lisäksi selvi­tettiin psyko­logien ja kuraat­torien kelpoisuutta.

Saimme vastauk­sista tiedon, että lain edellyt­tämät kuraattori- ja psyko­lo­gi­pal­velut sekä palve­luiden määräajat toteu­tuivat 58 prosen­tissa alueen kunnista. 42 prosen­tissa alueen kunnista oppilas- ja opiske­li­ja­huol­to­lain­sää­dännön noudat­ta­mi­sessa oli puutteita. Näissä kunnissa aloitettiin valvonta.

Suurin yksittäinen ongelma koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli, että kunnasta puuttui vastaava kuraattori.

Puutteita oli lisäksi kuraattori- ja psyko­lo­gi­pal­ve­luihin pääsyssä. Ongelmat palve­luihin pääsyn määrä­ajoissa viittaavat lisäksi riittä­mät­tömiin henkilöstömääriin.

Selvi­tys­työmme korjasi tilan­netta, ja suurin osa epäkoh­dista korjaantui aluehal­lin­to­vi­raston selvi­tystyön aikana. 36 kunnasta, joissa epäkohtien selvittely eteni aluehal­lin­to­vi­raston valvontaan, 27 on saattanut aluehal­lin­to­vi­raston selvi­tys­pyyn­töjen jälkeen asiat lain vaati­malle tasolle.

Tämä tulos kertoo ulkopuo­lisen valvonnan merki­tyk­sestä. Voidaan kysyä, mikä olisi kuraattori- ja psyko­lo­gi­pal­ve­luiden tila ilman aluehal­lin­to­vi­raston selvitystyötä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal­lin­to­vi­rasto otti asian valvot­ta­vakseen oma-aloit­tei­sesti. Tietoa siitä, onko muissa aluehal­lin­to­vi­ras­toissa tehty vastaavaa selvi­tys­työtä, ei ole. Mikäli selvi­tys­työtä ei muualla Suomessa ole tehty, olisi mielen­kiin­toista saada tietää, mikä on tilanne näiden kuntien opiske­lu­huol­to­pal­ve­luiden kohdalla.

Pääse­vätkö oppilaat muualla Suomessa kuraat­torin ja psyko­login palve­luihin? Tarjo­taanko laaduk­kaita palve­luita, ja onko henki­löstö tehtä­väänsä pätevää?

Huomattava osa epäkohdista korjaantui aluehallintoviraston selvitystyön aikana.

Mielen­kiin­toisen tulok­sista tekee myös se, että sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa ollaan siirty­mässä koko ajan yhä enemmän omaval­vontaan. Ulkopuo­lisen valvon­ta­tahon rooli pienenee ja menettää merki­tystään. Jatkossa ulkopuo­lisen valvonnan painopiste on riski­pe­rus­teinen, vain graavimmat ja eniten huolta herät­tävät tapaukset otetaan käsittelyyn.

Voidaan vain arvuu­tella, mitä tämä tarkoittaa palve­lujen laadun, kansa­laisen oikeuksien ja asiakas- ja potilas­tur­val­li­suuden kannalta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal­lin­to­vi­raston selvi­tys­työstä on  tehty raportti, joka kokoaa alueen tulokset. Raportti kattaa maakun­ta­koh­taiset (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) tiedot. Raportin loppu­pää­tel­mässä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal­lin­to­vi­rasto toteaa, että tulevai­suutta ajatellen kunnilta vaaditaan jatkuvaa työtä opiske­lu­huollon henki­löstön riittävän osaamisen varmis­ta­miseen ja tätä kautta pätevän opiske­lu­huollon henki­löstön säilyt­tä­miseen ja ylläpitämiseen.

Käytän­nössä tämä tarkoittaa esimer­kiksi pätevien kuraat­torien ja psyko­logien rekry­tointia ja jo olemassa olevan henki­löstön lisäkou­lu­tuksen tukemista. Myös opiske­lu­huollon henki­löstön riittävään määrään tulee kiinnittää huomiota. Tämä on suoraan yhtey­dessä palve­luihin pääsyn kanssa.

Niina Lehtinen

Kirjoittaja työsken­telee esitte­lijänä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.