Helsinkiläinen päiväkoti rytmittää vuotta teematyöskentelyllä, joka antaa lapsen oppia itse tekemällä ja oivaltamalla.

 

 

Virk­ku­lan päi­vä­ko­tiin ilmes­tyi viime elo­kuussa uusi, hauska tyyppi. Se on Merisaukko. Se opetti aluksi lap­sia teke­mään merimiessolmuja.

Lapset tutus­tui­vat samalla myös Merirapuihin. Ne antoi­vat las­ten mais­taa, miltä mais­tuu suo­lai­nen ja makea vesi ja murtovesi.

Hahmot esit­täy­tyi­vät päi­vä­ko­din lap­sille tilai­suu­dessa, jossa pal­jas­tet­tiin, mihin aihee­seen toi­min­ta­vuo­den aikana eri­tyi­sesti tutus­tu­taan. Virkkulassa joka vuo­delle vali­taan jokin teema, jota tut­ki­taan. Työskentelyä kut­su­taan teematyöskentelyksi.

Tämän vuo­den teema on meri. Se tun­tuu luon­te­valta, sillä päi­vä­koti sijait­see Helsingin Kruununhaassa ihan lähellä merta.

– Teematyöskentelyn tavoit­teena on innos­taa lasta ajat­te­le­maan, oppi­maan ja tut­ki­maan, sanoo Virkkulassa työs­ken­te­levä var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja Tiina Kauppinen.

Aikuiset päättävät teeman, lapset etenemisjärjestyksen

Teeman valit­se­vat päi­vä­ko­din aikui­set. Aiempina vuo­sina tee­moja ovat olleet esi­mer­kiksi metsä sekä valo ja varjo.

Keväällä kas­vat­ta­jat ideoi­vat aihetta löy­sästi, Kauppinen kuvaa. Lapsille ja van­hem­mille teema esi­tel­lään elo­kuussa start­ti­ti­lai­suu­dessa. Perheet pää­se­vät mukaan tee­maa käsit­te­le­mään, sillä niin lap­set voi­vat poh­tia sitä myös kotona.

Parhaimmillaan teematyöskentely on huikea seikkailu.

Startissa lap­sille esit­täy­tyy hahmo, joka virit­tää tun­nel­man ja innos­taa tee­maan. Sitä var­ten meriai­hetta esit­te­le­mään ideoi­tiin Merisaukon hahmo. Kasvattajilla on myös muita, omia roo­li­hah­moja, jotka vie­vät tee­maa eteen­päin hoi­to­vuo­den aikana.

On pal­jon kiinni lap­sista, mitä tee­massa tut­ki­taan, Kauppinen ker­too. Aikuiset tal­len­ta­vat aluksi videoille las­ten poh­dis­ke­lut ja kes­kus­te­lut. Niistä käy ilmi, mitä kaik­kea lap­set jo tie­tä­vät tee­masta ja mikä heitä siinä kiinnostaa.

– Lapset miet­ti­vät yhdessä, mitkä ovat heille tär­keitä tai mie­len­kiin­toa herät­tä­viä asioita teemassa.

Kaikki lap­set kat­so­vat kaik­kien pien­ryh­mien videot.

– Niistä poi­mi­taan sisäl­tö­jen avain­sa­nat, joita sit­ten ale­taan tut­kia lap­sen kanssa. Esimerkiksi meri­tee­masta nousi­vat esiin avain­sa­nat eläi­met, kas­vit, meren his­to­ria ja ihmi­sen toi­minta merellä ja meren ääressä.

Lapset äänes­tä­vät salai­sessa äänes­tyk­sessä, mitä ilmiötä ryh­dy­tään tut­ki­maan ensim­mäi­seksi.  Ensimmäisenä tutus­tut­tiin mereneläviin.

Valittuihin asioi­hin lap­set alka­vat tutus­tua pysy­vissä pien­ryh­missä, joita kut­su­taan tut­ki­mus­ryh­miksi. Lapset kek­si­vät tuu­maus­tal­koissa tut­ki­mus­ryh­mille hyvät nimet. Niin syn­tyi­vät muun muassa ryh­mät Taskuravut, Valashait ja Valkohait.

Teema läpäisee kaiken toiminnan

Virkkulan lap­set ovat tut­ki­neet meri­tee­maa muun muassa mus­ka­rissa, draa­massa, askar­te­luissa ja monilla ret­killä, joita päi­vä­koti tekee.

Retkillä on käyty tähän men­nessä esi­mer­kiksi Helsingin Lauttasaaressa, Hietaniemen hiek­ka­ran­nalla ja Tervasaaressa. Se on Kruununhaan vie­ressä sijait­seva pieni saari, jonne pää­see kapeaa pengertietä.

Hait ja Ravut tut­ki­vat ret­killä muun muassa vettä, hiek­kaa ja levää. Käytössä ovat kaikki ais­tit ja vähän tut­ki­mus­vä­li­neis­töä­kin. Lapset päät­te­li­vät, miltä meri näyt­tää, tuok­suu, kuu­los­taa ja vähän maistuukin.

– Mielenkiinnonkohteet tule­vat suo­raan lap­silta. Siksi he ovat sitou­tu­neita oppi­maan ja kehit­tä­mään ajat­te­lun tai­to­jaan. Teematyöskentely kar­tut­taa vuo­ro­vai­ku­tus­tai­toja ja antaa tilai­suu­den har­joi­tella itsensä ilmai­sua. Se myös opet­taa lap­sille tieto- ja viestintäteknologioita.

Teematyöskentelyä on käy­tetty toi­min­ta­ta­pana Virkkulassa vuosikausia.

– Se kokoaa päi­vä­ko­din yhtei­sen asian ääreen. Teema saa laa­jen­tua uusiin ulot­tu­vuuk­siin sen mukaan, mihin lap­set sitä ohjaa­vat. Se saa rönsyillä.

– Siinä ilme­nee ute­liai­suus, halu tie­tää ja kokeilla. Sen avulla opi­taan men­neestä, tut­ki­taan ympä­rillä ole­vaa maa­il­maa ja mie­ti­tään tulevaisuutta.

Osin tee­ma­työs­ken­te­lyllä pide­tään Virkkulassa yllä päi­vä­ko­din perin­teistä henkeä.

Seikkailu ja mielekäs tapa ymmärtää maailmaa

Teematyöskentely sopii päi­vä­ko­dissa mel­kein kaik­keen toi­min­taan, Tiina Kauppinen sanoo.

– Parhaimmillaan tee­ma­työs­ken­tely on hui­kea seik­kailu, kun sitä ei ole lii­kaa suun­ni­teltu etu­kä­teen. Teeman käsit­te­lyä vie­vät sil­loin eteen­päin las­ten mie­len­kiin­non koh­teet ja hei­dän toiveensa.

Sen avulla jokai­selle lap­selle voi­daan löy­tää oma mie­le­käs tapa oppia ja ymmär­tää maa­il­maa, hän sanoo. Asioita voi lähes­tyä myös mie­li­ku­vi­tuk­sen ja draa­man keinoin.

– Tällainen työs­ken­tely tuo kas­vat­ta­jille moni­puo­li­suutta työ­hön ja kai­kille iha­nia muis­toja osana yhteisöä.

Tällainen työskentely tuo kasvattajille monipuolisuutta työhön.

Hän ker­too, että teema voi olla välillä tauolla. Silloin on aika kes­kit­tyä mui­hin oppi­mis­ta­voit­tei­siin ja pro­jek­tei­hin. Esimerkiksi Virkkulassa lap­set liik­ku­vat lähiym­pä­ris­tössä pal­jon. Koko kau­punki toi­mii oppimisympäristönä.

Virkkulassa pide­tään tär­keänä, että van­hem­mat tun­te­vat hyvin päi­vä­ko­din arkea ja kaik­kia lap­sia. Vanhemmat pysy­vät ajan tasalla peda­go­gis­ten viik­ko­kir­jei­den avulla. Lapset pää­se­vät vai­kut­ta­maan sii­hen, mitä van­hem­mille ker­ro­taan. Juhlat ja muut tapah­tu­mat juh­lis­ta­vat yhteistä vuotta myös tee­man näkö­kulma huomioiden.

– Merellisiä lau­luja ja merel­li­siä esi­tyk­siä voi­daan nähdä tänä vuonna kevään juh­lissa ja muissa tapah­tu­missa muita vuo­sia enem­män, Kauppinen vinkkaa.

 

Lapsen vesivärityö.

Meriteemasta on ammen­nettu myös tai­de­tun­neilla. Hai on yhden eska­ri­lai­sen voimaeläin.

Kaksi päiväkotia, jotka tunnetaan retkistä ja luovasta hengestä

Virkkula ja sana­hen­ki­nen päi­vä­koti Vironniemi sijait­se­vat Kruununhaassa, Helsingin his­to­rial­li­sessa kes­kus­tassa. Päiväkodeilla on yhtei­nen joh­taja Kristiina Ahlstedt.

Virkkulan kaksi kel­taista taloa raken­net­tiin 1900-luvun alussa. Ne sijait­se­vat yli­opis­ton raken­nus­ten naa­pu­rissa Oikokadulla. Talot ovat ase­ma­kaa­valla suo­jeltu arvo­kohde. Päiväkoti remon­toi­tiin muu­tama vuosi sitten.

Vironniemi toi­mii Rauhankadulla 1800-luvun lopulla raken­ne­tun kivi­ta­lon ensim­mäi­sessä kerroksessa.

Myös Vironniemi käyt­tää tee­ma­työs­ken­te­lyä. Päiväkodeilla on kui­ten­kin eri tee­mat. Virkkulassa lap­set saa­vat vai­kut­taa vuo­si­tee­man sisäl­töi­hin vah­vem­min. Vironniemessä pai­no­te­taan enem­män taidekasvatusta.

Päiväkoteja yhdis­tää sama henki. Etenkin Vironniemi tun­ne­taan pää­kau­pun­gissa hip­pi­päi­vä­ko­tina, jonka luo­vaa hen­keä ja ret­kei­lyä on ihme­telty netin kes­kus­te­lu­pals­toilla asti. Päiväkotien hen­gen loi pit­kälti enti­nen pit­kä­ai­kai­nen joh­taja Kirsti Hakkola.

Vironniemessä yhteyttä kotei­hin pide­tään teke­mällä omaa leh­teä, jonka nimi on Viesti. Se ilmes­tyy neljä ker­taa vuo­dessa. Tarkoitus on tutus­tut­taa päi­vä­ko­din lap­set ja van­hem­mat parem­min toisiinsa.

Jokaiseen leh­den nume­roon haas­ta­tel­laan kaikki päi­vä­ko­din lap­set. Lehdessä lap­set ker­to­vat heille tär­keistä asioista: jol­ta­kin on irron­nut kaksi ham­masta yhtä aikaa ja toi­selle on syn­ty­nyt sisa­rus. Lehti haas­tat­te­lee myös van­hem­pia. Lehteä lue­taan kotona ahkerasti.

Jaana Laitinen