Valinnanvapauskokeilussa etsitään mallia sosiaaliohjaukselle
12.3.2018
− On totta, että asiakkaat tulevat yksityiseen sote-keskukseen ”terveys edellä”. Sosiaaliohjaus voi olla kuitenkin hyvä ensikontakti tilanteissa, joissa asiakkaalla on vaikeasti hahmottuva ongelmakimppu tai oireita, joihin on lääketieteellisesti vaikea tarttua, sanoo Maritta Jylhälehto. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Maritta Jylhälehto on sosiaalityöntekijä, joka tekee sosiaaliohjausta valinnanvapauskokeilussa Jyväskylässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauskokeilut alkoivat keväällä 2017 Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa. Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä palvelupakettiin kuuluu myös sosiaaliohjaus.
− Jyväskylän kaupungin lisäksi meillä ovat mukana Hankasalmen ja Uuraisten kunnat. Valinnanvapauskokeiluun hyväksyttiin aluksi kolme palveluntuottajaa. Jaan työaikani näiden kolmen sote-keskuksen kesken ja toimin niissä sosiaaliohjaajana toiminimipohjalta. Asiakkaat ohjataan luokseni ajanvarauksella, kertoo Maritta Jylhälehto.
− Tämä ei ole paras mahdollinen toimintamalli. Sosiaaliohjaajan palvelun tulisi olla koko ajan saatavilla ja sosiaaliohjauksen ammattilaisten tulisi olla tiimien jäsen.
Käytännössä työ on tarttua yhdessä asiakkaan kanssa hänen asiavyyhtiinsä.
Jylhälehto aloitti työnsä viime syksynä, ja työ aloitettiin aivan nollasta. Ensimmäisiä tehtäviä oli perehdyttää sote-keskusten henkilöstö ja kertoa, millaisissa asioissa asiakkaita voi ohjata sosiaaliohjaajan luo.
− Näissä kolmessa terveysalan yrityksessä sosiaaliohjaus on palveluna uutta, eikä heillä ollut kokemusta esimerkiksi terveyssosiaalityöstä.
Terveys edellä mennään
Tammikuussa valinnanvapauskokeilusta saatiin ensimmäinen valtakunnallinen väliraportti. Kokeiluun kuuluvilla alueilla asuu yhteensä 336 000 asukasta, ja heistä 5,1 prosenttia valitsi yksityisen sote-keskuksen. Yli 70 prosenttia asiakkaista käytti lääkäripalveluita. Sosiaaliohjauksen käyntejä oli alle prosentti.
− Olen pitänyt omaa seurantaa, millaisissa asioissa ihmiset tulevat sosiaaliohjaajan luokse. Kysymyksiä on ollut liittyen etuuksiin ja asunnon hakemiseen, omaishoitoon, lapsiin, vammaisuuteen, työhön paluuseen ja työkykyyn. Joku on kertonut mielenterveyden ongelmista, joku yksinäisyydestä ja tekemisen puutteesta, kertoo Jylhälehto.
Käytännössä työ on tarttua yhdessä asiakkaan kanssa hänen asiavyyhtiinsä.
− Annan heille hyödyllistä tietoa ja neuvoja sekä ohjaan muihin palveluihin tai vaikkapa kansalaisjärjestöjen tarjonnan piiriin.
On totta, että asiakkaat tulevat yksityiseen sote-keskukseen ”terveys edellä”, sanoo Jylhälehto.
− Minulla on kuitenkin näky, että ihmiset voivat tulle tänne myös ”sosiaalinen edellä”. Olemme hyvä ensikontakti tilanteissa, joissa asiakkaalla on vaikeasti hahmottuva ongelmakimppu tai oireita, joihin on lääketieteellisesti vaikea tarttua. Sosiaaliohjauksessa voidaan keskustellen pohtia, onko juurisyy niskakivussa vai siinä, että on yksinäinen tai talousongelmat ahdistavat.
Sosiaaliohjaus ei ole irtopalikka
− Minulla on sosiaalityöntekijän pohjakoulutus ja ammatti-identiteetti. Innostun uuden kehittämisestä. Kun minua pyydettiin valinnanvapauskokeiluun mukaan kehittämään sosiaaliohjausta, suostuin vain pienen harkinnan jälkeen.
Jylhälehto hahmottaa tällä hetkellä sote-keskuksen sosiaaliohjauksen matalankynnyksen toimintana, jonka piiriin asiakas voi helposti piipahtaen tulla.
Sosiaaliohjaajan palvelun tulisi olla koko ajan saatavilla.
− Sote-keskuksen sosiaaliohjaus on meille kaikille uutta, mutta kokeilussa haemme tarkempaa sisältöä sille, millaisiin asiakkaiden tarpeisiin sote-keskuksen sosiaaliohjaus voisi vastata. Olen myös mukana laajassa julkisen sektorin ja muiden toimijoiden yhteistyöverkostossa, missä luomme sisältöä tälle työlle.
Jylhälehto peräänkuuluttaa sosiaalialan ammattilaisilta hyvää ammatillista aktiivisuutta.
− Emme saa tyytyä siihen, että sosiaaliohjaus mainitaan ikään kuin irtopalikkana valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden listalla.
