Perhehoito vaatii markkinointia, sillä palvelun mahdollisuuksia ei vielä tunneta riittävästi, sanoo Pirkanmaan perhehoidon yksikön koordinaattori, sosionomi (YAMK) Katariina Somppi.

 

 

Perhe­hoito sopii mon­en­laisi­in avun ja tuen tarpeisi­in. Pirkan­maan per­he­hoidon yksikkö jär­jestää per­he­hoitoa ikäih­misille, kehi­tys­vam­maisille sekä eri­ty­istä tukea tarvit­seville lap­sille, nuo­rille ja aikuisille, joil­la on esimerkik­si sairaus. Las­ten­suo­jelun per­he­hoitoa ei koordi­noi­da yksiköstä.

Per­he­hoi­dos­sa asi­akkaan huolen­pito jär­jestetään per­he­hoita­jan kotona tai per­he­hoita­ja voi men­nä asi­akkaan koti­in.

– Per­he­hoito voi olla tilapäistä ja kestää muu­ta­man tun­nin, päivän tai sovi­tun jak­son ajan. Per­hekoti­in voi myös muut­taa pysyvästi asumaan, ker­too Katari­ina Somp­pi.

– Per­he­hoito sopii lisäk­si ihmisille, jot­ka toipu­vat sairaud­es­ta. He eivät enää ole sairaala­hoidon tarpeessa, mut­ta eivät voi vielä asua itsenäis­es­ti omas­sa kodis­saan. Per­he­hoito on ikään kuin välimuo­to.

– Tilapäistä per­he­hoitoa käytetään omaishoita­jien vapaapäivien vai­h­toe­htona tai tukimuo­tona per­heis­sä, jois­sa on eri­tyisen tuen lap­sia. Tämä on myös hyvä vai­h­toe­hto päiväkeskus­palvelulle.

Alueellinen toiminta hyödyttää kaikkia

Alueel­lisia per­he­hoidon yksiköitä toimii muu­tamia eri puo­lil­la Suomea. Pirkan­maal­la per­he­hoidon yksikkö kehit­tyi han­kkeessa vuosi­na 2012–2014. Taustal­la oli kehi­tys­vam­mais­ten per­he­hoidon jär­jestämisen vas­tu­un siir­tymi­nen kun­ti­in, kun sosi­aali­palvelu­jen kun­tay­htymä puret­ti­in.

– Pian huo­mat­ti­in, että tehtävä vaati yksit­täisiltä kun­nil­ta paljon eri­laisia voimavaro­ja. Niin päätet­ti­in keskit­tää tehtävä Pirkan­maan kun­tien yhteiselle yksikölle, ker­too Katari­ina Somp­pi.

Moni perhehoitaja on jo eläkeiässä, ja he haluavat silti jatkaa.

Han­kkeen jäl­keen per­he­hoito laa­jeni ikään­tynei­den palvelui­hin ja sit­ten mui­hin eri­ty­istä tukea tarvit­se­vi­in ryh­mi­in. Täl­lä het­kel­lä Pirkan­maan kaikkien 22 kun­nan kesken on sovit­tu per­he­hoidon jär­jestämis­es­tä yhteis­toim­inta­sopimuk­sel­la. Kun­nat rahoit­ta­vat toim­intaa, Tam­pereen kaupun­ki hallinnoi yksikköä ja toim­i­ti­lat ovat Tam­pereel­la.

Yhteis­toim­inta­sopimus ja maakun­nalli­nen per­he­hoidon toim­intao­hje tur­vaa­vat per­he­hoidon yht­enäiset toim­intakäytän­nöt koko Pirkan­maan alueel­la.

Per­he­hoitoa jär­jestetään per­he­hoito­lain perus­teel­la. Siihen liit­tyen jokaisen per­he­hoita­jan tulee suorit­taa tehtävän edel­lyt­tämä ennakko­val­men­nus ennen toimek­siantosopimuk­sen tekemistä.

– Ennakko­val­men­nus ei sido, mut­ta val­men­nuk­sen aikana on mah­dol­lisu­us arvioi­da itse omia valmiuk­sia ja halukku­ut­ta ryhtyä per­he­hoita­jak­si.

Perhehoitajiksi on tulijoita

Katari­ina tuli Pirkan­maan per­he­hoidon yksikköön koor­di­naat­torik­si han­kekau­den pää­tyt­tyä.

– Nyt voin viiden vuo­den jäl­keen sanoa, että tämä on ihana työ. Meil­lä on työhön­sä tyy­tyväisiä per­he­hoita­jia ja palvelui­ta arvostavia asi­akkai­ta.

Pirkan­maal­la per­he­hoito on kiin­nos­tanut hyvin, ja ennakko­val­men­nuk­si­in on enem­män halukkai­ta kuin ryh­mi­in voidaan ottaa. Per­hep­ankissa on noin 180 per­he­hoita­jaa, ja kysyn­tä ja tarve vas­taa­vat kutakuinkin toisi­aan.

– Per­he­hoita­ji­na työsken­telee mon­en­laisia ihmisiä: yksi­na­su­via, pariskun­tia tai per­heel­lisiä per­heitä. He ovat iältään parikymp­pi­sistä jo eläkeiän saavut­taneisi­in. Per­he­hoita­jamme asu­vat kaupungis­sa tai maaseu­tu­alueil­la mon­en­lai­sis­sa asum­is­muodois­sa.

– Kun per­he­hoita­jien tau­s­tat vai­htel­e­vat, pystymme parhait­en räätälöimään palvelun käyt­täjien tarpei­ta vas­taaviksi.

Katari­inan ja hänen työkaverei­den­sa tärkeä tehtävä on tukea per­he­hoita­jia hei­dän työssään. Heille jär­jestetään koulu­tuk­sia, men­toroin­tia, virk­istyspäiviä, työno­h­jaus­ta.

– Olemme Pirkan­maal­la myös vaikut­ta­neet palkkio­ta­soon, kun saimme alim­mat palkki­olu­okat pois per­he­hoidon toim­intao­hjeesta.

Hele­na Jaakko­la