Perhehoito vaatii markkinointia, sillä palvelun mahdollisuuksia ei vielä tunneta riittävästi, sanoo Pirkanmaan perhehoidon yksikön koordinaattori, sosionomi (YAMK) Katariina Somppi.

 

 

Perhehoito sopii monen­laisiin avun ja tuen tarpeisiin. Pirkanmaan perhe­hoidon yksikkö järjestää perhe­hoitoa ikäih­mi­sille, kehitys­vam­mai­sille sekä erityistä tukea tarvit­se­ville lapsille, nuorille ja aikui­sille, joilla on esimer­kiksi sairaus. Lasten­suojelun perhe­hoitoa ei koordi­noida yksiköstä.

Perhe­hoi­dossa asiakkaan huolenpito järjes­tetään perhe­hoi­tajan kotona tai perhe­hoitaja voi mennä asiakkaan kotiin.

– Perhe­hoito voi olla tilapäistä ja kestää muutaman tunnin, päivän tai sovitun jakson ajan. Perhe­kotiin voi myös muuttaa pysyvästi asumaan, kertoo Katariina Somppi.

– Perhe­hoito sopii lisäksi ihmisille, jotka toipuvat sairau­desta. He eivät enää ole sairaa­la­hoidon tarpeessa, mutta eivät voi vielä asua itsenäi­sesti omassa kodissaan. Perhe­hoito on ikään kuin välimuoto.

– Tilapäistä perhe­hoitoa käytetään omais­hoi­tajien vapaa­päivien vaihtoehtona tai tukimuotona perheissä, joissa on erityisen tuen lapsia. Tämä on myös hyvä vaihtoehto päivä­kes­kus­pal­ve­lulle.

Alueellinen toiminta hyödyttää kaikkia

Alueel­lisia perhe­hoidon yksiköitä toimii muutamia eri puolilla Suomea. Pirkan­maalla perhe­hoidon yksikkö kehittyi hankkeessa vuosina 2012 – 2014. Taustalla oli kehitys­vam­maisten perhe­hoidon järjes­tä­misen vastuun siirty­minen kuntiin, kun sosiaa­li­pal­ve­lujen kuntayhtymä purettiin.

– Pian huomattiin, että tehtävä vaati yksit­täi­siltä kunnilta paljon erilaisia voima­varoja. Niin päätettiin keskittää tehtävä Pirkanmaan kuntien yhtei­selle yksikölle, kertoo Katariina Somppi.

Moni perhehoitaja on jo eläkeiässä, ja he haluavat silti jatkaa.

Hankkeen jälkeen perhe­hoito laajeni ikään­ty­neiden palve­luihin ja sitten muihin erityistä tukea tarvit­seviin ryhmiin. Tällä hetkellä Pirkanmaan kaikkien 22 kunnan kesken on sovittu perhe­hoidon järjes­tä­mi­sestä yhteis­toi­min­ta­so­pi­muk­sella. Kunnat rahoit­tavat toimintaa, Tampereen kaupunki hallinnoi yksikköä ja toimi­tilat ovat Tampe­reella.

Yhteis­toi­min­ta­so­pimus ja maakun­nal­linen perhe­hoidon toimin­taohje turvaavat perhe­hoidon yhtenäiset toimin­ta­käy­tännöt koko Pirkanmaan alueella.

Perhe­hoitoa järjes­tetään perhe­hoi­tolain perus­teella. Siihen liittyen jokaisen perhe­hoi­tajan tulee suorittaa tehtävän edellyttämä ennak­ko­val­mennus ennen toimek­sian­to­so­pi­muksen tekemistä.

– Ennak­ko­val­mennus ei sido, mutta valmen­nuksen aikana on mahdol­lisuus arvioida itse omia valmiuksia ja haluk­kuutta ryhtyä perhe­hoi­ta­jaksi.

Perhehoitajiksi on tulijoita

Katariina tuli Pirkanmaan perhe­hoidon yksikköön koordi­naat­to­riksi hanke­kauden päätyttyä.

– Nyt voin viiden vuoden jälkeen sanoa, että tämä on ihana työ. Meillä on työhönsä tyyty­väisiä perhe­hoi­tajia ja palve­luita arvos­tavia asiak­kaita.

Pirkan­maalla perhe­hoito on kiinnos­tanut hyvin, ja ennak­ko­val­men­nuksiin on enemmän haluk­kaita kuin ryhmiin voidaan ottaa. Perhe­pan­kissa on noin 180 perhe­hoi­tajaa, ja kysyntä ja tarve vastaavat kutakuinkin toisiaan.

– Perhe­hoi­tajina työsken­telee monen­laisia ihmisiä: yksina­suvia, paris­kuntia tai perheel­lisiä perheitä. He ovat iältään parikymp­pi­sistä jo eläkeiän saavut­ta­neisiin. Perhe­hoi­ta­jamme asuvat kaupun­gissa tai maaseu­tua­lueilla monen­lai­sissa asumis­muo­doissa.

– Kun perhe­hoi­tajien taustat vaihte­levat, pystymme parhaiten räätä­löimään palvelun käyttäjien tarpeita vastaa­viksi.

Katariinan ja hänen työka­ve­rei­densa tärkeä tehtävä on tukea perhe­hoi­tajia heidän työssään. Heille järjes­tetään koulu­tuksia, mento­rointia, virkis­tys­päiviä, työnoh­jausta.

– Olemme Pirkan­maalla myös vaikut­taneet palkkio­tasoon, kun saimme alimmat palkkio­luokat pois perhe­hoidon toimin­taoh­jeesta.

Helena Jaakkola