Vaativan sijaishuollon kehittämistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin.

 

 

Päämi­nis­teri Sanna Marinin hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­massa on useita las­ten­suo­je­lun toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen täh­tää­viä kir­jauk­sia: las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn vähim­mäis­hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sesta sää­tä­mi­nen, lapsi- ja per­he­pal­ve­lui­den muu­tos­oh­jel­man jat­ka­mi­nen, eri­tyistä tukea tar­vit­se­vien moniam­ma­til­lis­ten pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­nen ja eri alo­jen ammat­ti­lais­ten yhteis­työ­hön perus­tu­van tii­mi­mal­lin levit­tä­mi­nen sekä jäl­ki­huol­lon kehittäminen.

Näiden toi­men­pi­tei­den tavoit­teena on mah­dol­lis­taa hyvä elämä jokai­selle lap­selle ja nuo­relle. Samalla hal­li­tus­oh­jel­massa tun­nis­te­taan, että las­ten­suo­jelu ei pysty vas­taa­maan pal­jon tukea tar­vit­se­vien las­ten, nuor­ten ja per­hei­den tar­pei­siin. Kyseinen kir­jaus osuu hyvin vaa­ti­van sijais­huol­lon kehit­tä­mis­työn yti­meen. Pieni osa lap­sista tar­vit­see vah­vem­paa tukea kuin nykyi­set sijais­huol­to­rat­kai­sut tarjoavat.

Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön aset­tama las­ten­suo­je­lun vaa­ti­van sijais­huol­lon uudis­ta­mis­työ­ryhmä (14.3.2019–30.6.2020) ehdotti vaa­ti­van sijais­huol­lon sisäl­löstä, tar­koi­tuk­sesta ja jär­jes­tä­mi­sestä säätämistä.

Jokaisen lapsen tarpeisiin tulisi pystyä vastamaan tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti.

Ehdotuksen kes­kei­senä tavoit­teena oli vah­vis­taa integroi­tua sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon yhteis­työtä vaa­ti­van las­ten­suo­je­lun paran­ta­mi­seksi. Työryhmän mukaan vaa­ti­vaa sijais­huol­toa tar­vit­se­vat lap­set, joilla on eri­tyi­nen tai monia­lai­nen tuen tarve. Tähän tar­pee­seen vas­taa­mi­nen edel­lyt­tää sel­laista vaa­ti­vaa eri­tyis­osaa­mista, mitä ei ole tar­vetta eikä mah­dol­lista jär­jes­tää jokai­sessa sijaishuoltoyksikössä.

Sen tuot­ta­mi­nen edel­lyt­tää monia­lai­seen osaa­mi­seen perus­tu­vaa ja lap­sen yksi­löl­li­set tar­peet hyvin huo­mioi­vaa kun­tout­ta­vaa työskentelyä.

Työryhmän ehdo­tuk­sia jat­ko­työs­tet­tiin ensim­mäi­sen lausun­to­kier­rok­sen jäl­keen kevään 2021 aikana. Huhti–toukokuussa 2021 toteu­te­tun toi­sen lausun­to­kier­rok­sen jäl­keen las­ten­suo­je­lu­lain­sää­dän­nön uudis­ta­mi­sen ete­ne­mi­nen pää­tet­tiin vaiheistaa.

Alkusyksystä 2021 edus­kun­nalle anne­taan hal­li­tuk­sen esi­tys, jossa las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jän enim­mäis­asia­kas­mää­rästä sää­det­täi­siin laissa. Keväällä 2022 annet­tava hal­li­tuk­sen esi­tys puo­les­taan sisäl­täisi muun muassa vaa­ti­van sijais­huol­lon säädöskokonaisuuden.

Uudistus vahvistaa kokonaisuutta

Tulevaisuudessa las­ten­suo­je­lun kehit­tä­mi­nen toteu­tuu vas­ti­kään vah­vis­tet­tu­jen sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men uudis­ta­mista kos­ke­vien lakien muo­dos­ta­massa kehyk­sessä. Kuntien ja kun­tayh­ty­mien vas­tuulla ole­vat sote- sekä pelas­tus­toi­men teh­tä­vät ovat jat­kossa 21 hyvin­voin­tia­lu­een ja Helsingin kau­pun­gin jär­jes­tä­mis­vas­tuulla. Lisäksi HUS-yhty­mällä on ter­vey­den­huol­toon liit­ty­vää järjestämisvastuuta.

Keskeisenä tavoit­teena on vah­vis­taa perus- ja eri­tyis­ta­son sote-pal­ve­lu­jen inte­graa­tiota. Odotuksena on, että uudis­tus vah­vis­taa mer­kit­tä­västi sekä eri­tyi­sen että monia­lai­sen tuen tar­peessa sijais­huol­lossa ole­vien las­ten pal­ve­lu­jen kokonaisuutta.

Osana Tulevaisuuden sote-kes­kus ‑ohjel­maa toteu­tet­ta­vissa Lapsi- ja per­he­pal­ve­lui­den muu­tos­oh­jel­man (LAPE) alu­eel­li­sissa val­tio­na­vus­tus­hank­keissa kehi­te­tään vuo­sina 2020–2022 lap­si­per­hei­den var­hai­sen tuen, hoi­don ja kun­tou­tuk­sen pal­ve­lut yhteen kokoa­van per­he­kes­kuk­sen toi­min­taa sekä vah­vis­te­taan mata­lan kyn­nyk­sen mie­len­ter­veys- ja päihdetyötä.

OT-keskuksia perustetaan uudessa sote-järjestämisrakenteessa yhteistyöalueille.

LAPE-muu­tos­oh­jel­massa toteu­tet­ta­van las­ten­suo­je­lun kehit­tä­mi­sen eri­tyi­senä pain­opis­teenä on las­ten­suo­je­lun asiak­kaana ole­vien las­ten ja nuor­ten oikeus laa­duk­kaa­seen kou­lu­tuk­seen sekä yksi­löl­li­seen tukeen ja hoi­toon var­mis­ta­malla sys­te­maat­ti­nen yhteis­toi­minta las­ten­suo­je­lun ja ope­tus­toi­men sekä mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen kesken.

Lastensuojelun monia­lai­sen kehit­tä­mi­sen val­tio­na­vus­tus­hank­keissa edis­te­tään pai­kal­lista ja alu­eel­lista yhteis­työtä las­ten­suo­je­lun asiak­kaana ole­vien las­ten ja nuor­ten sosi­aa­lis­ten, ter­vey­del­lis­ten ja sivis­tyk­sel­lis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­seksi. Kehittäminen toteu­tuu vii­dessä sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­ten koor­di­noi­massa alu­eel­li­sessa hankkeessa.

Kehittämistyössä näh­dään tär­keäksi eri toi­mi­joi­den väli­set toi­mi­vat ja jous­ta­vat yhteis­työn käy­tän­nöt. Esimerkiksi pal­ve­lui­den inte­graa­tio, yhteis­työ­ra­ken­teet ja kon­sul­taa­tio­käy­tän­nöt ovat kei­noja, joilla voi­daan mah­dol­lis­taa las­ten­suo­je­lun asiak­kaille hyvin toi­mi­vat ja hei­dän tar­pei­siinsa vas­taa­vat pal­ve­lut ja tuki. Kehittämisen tavoit­teena on tuot­taa pysy­viä ja pit­kä­jän­tei­siä yhteis­työn mal­leja lastensuojeluun.

Vaativaa erityisasiantuntijuutta hyödynnetään valtakunnallisesti

Lastensuojelun monia­lai­sen tuen var­mis­ta­mi­seen liit­tyy myös vaa­ti­vim­pien pal­ve­lu­jen osaa­mis- ja tuki­kes­kus­ten (OT-kes­kus­ten) kehit­tä­mi­nen ja yhteis­työ sivis­tys­toi­men VIP-ver­kos­to­jen kanssa.

OT-kes­kuk­sia raken­ne­taan eri­tyis­asian­tun­ti­ja­ver­kos­toksi tuke­maan perus- ja eri­tyis­ta­son työtä eri­tyi­sen vaa­ti­vissa tilan­teissa. Tällaista tukea ei ole mah­dol­lista raken­taa kai­kille alueille erik­seen, ja yksit­täi­set eri­tyis­pal­ve­lut eivät pysty vas­taa­maan täl­lai­sen tuen tar­pee­seen. Vaativinta eri­tyis­asian­tun­ti­juutta voi­daan hyö­dyn­tää tar­vit­taessa myös valtakunnallisesti.

OT-kes­kuk­sia perus­te­taan uudessa sote-jär­jes­tä­mis­ra­ken­teessa yhteis­työ­alueille. Niitä pilo­toi­daan jo kol­mella alu­eella sote-raken­ne­uu­dis­tus­ra­hoi­tuk­sella. Vaativaa sijais­huol­toa kehi­te­tään kah­dessa OT-hankkeessa.

Länsirannikon pilot­tia hal­lin­noi Varsinais-Suomen sai­raan­hoi­to­piiri, ja se toteu­te­taan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan alu­eella. Pilotissa sel­vi­te­tään vaa­ti­vaa psy­kiat­rista hoi­toa ja sijais­huol­toa tar­vit­se­vien asiak­kai­den tar­peita sekä mal­lin­ne­taan uuden­lai­sia inte­gra­tii­vi­sia palveluja.

Pilotin kes­kei­senä teh­tä­vänä on perus­taa yksikkö las­ten­suo­je­lun sijais­huol­lon ja psy­kiat­rian yhteis­asiak­kaille. Pilotissa kehi­te­tään myös vaa­ti­van avo­huol­lon pal­ve­luja. Hanke vah­vis­taa myös esi­mer­kiksi eri­tyis­vas­tuu­ta­son yhteis­työ­ra­ken­teita hyvin­voin­tia­luei­den välillä osana palvelurakenneuudistusta.

Itä- ja Keski-Suomen alu­een pilo­tissa mää­ri­tel­lään ja pilo­toi­daan OT-pal­ve­lu­kon­sep­tia. Siinä kehi­te­tään monia­laista ja maa­kun­ta­ra­jat ylit­tä­vää OT-kon­sul­taa­tio­mal­lia. Tätä var­ten käyn­nis­te­tyssä työ­ryh­mässä kar­toi­te­taan ja kuva­taan OT-kon­sul­taa­tio­mah­dol­li­suuk­sia ja sen hyö­dyn­tä­mistä tule­valla yhteis­työ­alu­eella. Tehtävänä on raken­taa ja sel­keyt­tää monia­lai­sia OT-kon­sul­taa­tio­mal­leja eri­tyi­sen vaa­ti­viin ja komplek­si­siin asiakastilanteisiin.

Tässä yhtey­dessä kehi­te­tään myös integroi­dun sijais­huol­lon lai­tos­hoi­don kon­sul­taa­tio­mal­lia ja las­ten­suo­je­lun moniam­ma­til­lis­ten asian­tun­ti­ja­ryh­mien toimintaa.

OT-toi­min­ta­mal­lia pilo­toi­daan myös Barnahus-yhteis­työssä, joka on saa­nut eril­lis­ra­hoi­tuk­sen vuo­teen 2023 saakka.

Kehittämistyössä on tärkeää eri toimijoiden väliset toimivat ja joustavat yhteistyön käytännöt.

Tavoitteena on, että kou­lu­ko­dit tuli­si­vat jat­kossa kyt­key­ty­mään OT-toi­min­taan. Koulukodeissa toteu­te­taan jo nyt inte­gra­tii­vista yhteis­työtä sivistys‑, sosi­aali- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen kes­ken. Koulukoti-pal­ve­luja tuo­te­taan moniam­ma­til­li­sissa raken­teissa, ja inte­graa­tiota vah­vis­te­taan jat­ku­van kehit­tä­mis­työn avulla.

Vaativassa sijais­huol­lossa koros­tuu tarve kehit­tää eri hal­lin­no­na­lo­jen perus- ja eri­tyis­ta­son pal­ve­lu­jen integroi­tua koko­nai­suutta ja pal­ve­lu­jen yhteen­toi­mi­vuutta. Kehittämistyötä tulee ohjata kaksi kes­keistä peri­aa­tetta: lap­sen edun ensi­si­jai­suus ja lap­sen oikeus tar­vit­se­miinsa palveluihin.

Jokaisen lap­sen tar­pei­siin tulisi pys­tyä vas­taa­maan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sesti ja oikea-aikai­sesti var­mis­ta­malla niin yksit­täi­sen pal­ve­lun syvä­osaa­mi­nen kuin useam­man pal­ve­lun yhteis­toi­minta, sil­loin­kin kun lap­sella on tarve vaa­ti­van sijais­huol­lon palvelulle.

VTT, Susanna Hoikkala

Kirjoittaja työs­ken­te­lee sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riössä neu­vot­te­le­vana virkamiehenä.