Sota Ukrainassa on synnyttänyt eurooppalaisen pakolaiskriisin, joka vaatii sosiaalityön ammattilaisia apuun.

 

 

Ana Rădulescu on taas ker­ran mat­kalla Romanian Ukrainan puo­lei­selle rajalle. Matkaa Suceavaan on Bukarestista noin 500 kilometriä.

Onneksi hänen ei tar­vitse ajaa, kun mukana on itä­val­ta­lai­nen kol­lega Herbert Paulischin. Matkan aikana Ana ehtii hoi­taa monia asioita puhe­li­mitse, tehdä videoita you­tu­been ja het­ken levätä. Päivät veny­vät jopa 20-tuntisiksi.

Romanian sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­jär­jes­tön ASproASin ja Euroopan sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­jär­jes­tön IFSW Europen puheen­joh­taja Ana Rădulescu orga­ni­soi ja tukee vapaa­eh­tois­ten sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työtä vii­dellä Ukrainan ja Moldovan vas­tai­sella raja-asemalla.

Hänellä on viisi sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­tii­miä joh­det­ta­vana. Heille on jär­jes­tet­tävä tablet­teja, tie­to­lii­ken­neyh­tey­det ja muut työ­vä­li­neet ja tar­vit­tava työ­noh­jaus. Osa tii­meistä kyke­nee toi­mi­maan 24/7. Lisäksi Ana orga­ni­soi kul­jet­taja- ja tulk­ki­tii­mien työtä.

– Juuri lähe­tin kaksi kol­le­gaa Suceavan raja-ase­malle arvioi­maan siellä tar­vit­ta­vaa tukea. Viittomakielisten tulk­kien tarve on yllät­tä­nyt ja olen käyt­tä­nyt aikaa löy­tääk­seni ukrai­na­lai­set viit­to­mat tun­te­via, hän kertoo.

Vapaaehtoisten työ hel­pot­taa raja­vi­ran­omais­ten, Romaniassa krii­sio­loista vas­taa­vien palo­mies­ten ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen työtä.

– Paikallisten sosi­aa­li­pal­ve­lui­den sosi­aa­li­työn­te­ki­jät vas­taa­vat pako­lais­ten sosi­aa­li­siin tar­pei­siin rajalla ja pako­lais­kes­kuk­sissa, mutta vapaa­eh­toi­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mer­ki­tys on suuri, ker­too Rădulescu.

Vapaaehtoisista sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä moni on otta­nut pal­ka­tonta vapaata tai käyt­tää loma­päi­vi­ään. Myös sosi­aa­li­työn opis­ke­li­joita on mukana avustustyössä.

Yhteydenpito tärkeää

Rajan ylit­tä­neet ovat olleet mat­kalla päi­viä. Polttoaineen loput­tua moni on jou­tu­nut jät­tä­mään autonsa ja jat­ka­maan mat­kaa kävel­len las­ten, lem­mik­kien ja tava­roi­den kanssa. Rajamuodollisuuksien odot­ta­mi­nen kyl­mässä janoi­sena ja näl­käi­senä on raskasta.

Pakomatkalla olevia lapsia on autettava unohtamaan sota.

Romaniassa on kol­men­lai­sia kokoa­mis­pis­teitä. Rajaviranomaisten val­vo­mat pis­teet, joissa hoi­de­taan raja­muo­dol­li­suuk­sia. Transitalueen vie­rei­sellä suoja-alu­eella on polii­sien val­von­nassa lei­rit, joissa odot­ta­vat ne, joi­den mat­kus­tus­asia­kir­jo­jen sel­vit­te­lyssä menee pitempi aika.

Joillekin raja-ase­mille on pys­ty­tetty tätä var­ten telttoja.

Palomiesten hal­li­noima Vama Siretin leiri sijait­see Suceavassa, Romanian koil­lis­osassa. Leiri toi­mii pako­lais­ten väliai­kai­sena pysäk­kinä sen ajan, kun mat­kus­tus­asia­kir­jat saa­daan kun­toon ja matka voi jat­kua. Kuva Ana Rădulescun Facebook-sivulta.

Sitten on pai­kal­lis­vi­ran­omais­ten ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen yllä­pi­tä­miä kes­kuk­sia, joita on perus­tettu vapaina ole­viin raken­nuk­siin kuten urhei­lusa­lei­hin, kou­lui­hin ja viras­toi­hin. Niissä voi levätä, syödä, pesey­tyä, saada vaat­teita ja hygie­nia­tar­vik­keita. Lapsille on leik­ki­ti­loja ja ohjaajia.

– Janon sam­mut­ta­mi­sen jäl­keen seu­raa­vaksi tär­kein on yhtey­den­pi­don ja tie­don tarve. On tär­keää päästä ker­to­maan lähei­sille, että on pääs­syt tur­vaan, Ana Rădulescu selvittää.

Erilaisiin it-lait­tei­siin sopi­vat latu­rit ja vara-akut ovat avus­tus­tar­vik­keita, joita pako­lai­sille tarvitaan.

Pakolaiset entistä huonokuntoisempia

Sosiaalityöntekijät aut­ta­vat kai­killa kokoa­mis­pis­teillä mat­kus­tus­asia­kir­jo­jen sel­vit­tä­mi­sessä, loh­dut­ta­vat ja roh­kai­se­vat, kar­toit­ta­vat avus­tus­tar­peita ja ohjaa­vat ihmi­siä jat­ka­maan matkaansa.

– On tär­keää, että meillä olisi antaa puhe­lin­nu­me­roita ja verkko-osoit­teita, joi­hin ottaa yhteyttä mää­rä­päässä. Näin saamme luo­duksi luo­tet­ta­vat sil­lat maasta toiseen.

Ana Rădulescu vetoaa euroop­pa­lai­siin kol­le­goi­hin, että nämä toi­mit­tai­si­vat omien mai­densa yhteys­tie­toja IFSW:lle.

Herbert Paulischin työs­ken­te­lee Rădulescun apuna. Hän orga­ni­soi mate­ri­aa­lista apua, jota itä­val­ta­lai­nen Volkshilfe toi­mit­taa Länsi-Ukrainassa ole­vaan Tsernivitsiin, jossa heillä on sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä ja varasto, josta tavara jae­taan eri puo­lille Ukrainaa.

– Sodan alku­päi­vinä rajan ylit­tä­neet oli­vat suh­teel­li­sen hyvä­kun­toi­sia. He eivät olleet vielä koke­neet sodan kau­huja eivätkä näh­neet koti­seu­tu­aan tuhot­tuna. Sodan jat­kuessa pako­mat­kasta on tul­lut hen­gen­vaa­ral­li­nen ja pako­lais­ten koke­muk­set ovat olleet trau­ma­ti­soi­via ja pako­lai­set siksi suu­rem­man tuen tar­peessa, Herbert Paulischin kuvaa tilannetta.

Ana Rădulescu on kii­tol­li­nen kata­stro­fi­työstä vas­taa­vista palo­mie­histä. He teke­vät työ­tään täy­dellä sydä­mellä. Kuvassa hänen kans­saan palo­mies Marius Rus. Kuva: Ana Rădulescun Facebook-sivuilta.Hän haluaa koros­taa sosi­aa­li­työn eroa vapaa­eh­tois­ten teke­mään hyvän­te­ke­väi­syy­teen, jolla toki on myös suuri merkitys.

– Sosiaalityöllä on holis­ti­nen ote aut­ta­mi­seen. Otamme huo­mioon per­heet ja teemme työtä kes­tä­väm­män rat­kai­sun löy­tä­mi­seksi kuin hätä­avun anta­mi­nen. Pyrimme myös tuke­maan pai­kal­li­sia yhtei­söjä ja ihmi­siä, jotka aut­ta­vat pako­lai­sia, sillä monet Romanian raja­seu­dun asuk­kaat ovat köy­hiä, Paulischin kertoo.

Lapset saatava turvaan

Miljoonat ukrai­na­lai­set ovat läh­te­neet sotaa pakoon maan sisällä ja rajo­jen yli. Puolaan oli tul­lut leh­den men­nessä pai­noon luku­mää­räi­sesti eni­ten ukrai­na­lai­sia, yli 2 mil­joo­naa, mutta väki­lu­kuun suh­teu­tet­tuna Moldovaan vielä enem­män. Romaniaan oli tul­lut yli 400 000 ukrainalaista.

Etsimme tulijoiden joukosta erityistä tukea tarvitsevia.

Monella ukrai­na­lai­sella on naa­pu­ri­maissa suku­lai­sia ja ystä­viä, joi­den luo mennä. Jotkut ovat läpi­kul­ku­mat­kalla tie­dos­saan mää­rän­pää jos­sa­kin päin maa­il­maa, mutta on myös pal­jon niitä, jotka eivät tiedä, minne mennä.

Valtaosa pake­ne­vista on nai­sia ja lap­sia, vam­mai­sia ja van­huk­sia. Kotinsa jät­tä­neitä lap­sia on yli mil­joona, eikä lop­pua vielä näy. Erityinen huoli on yksin liik­keellä ole­vista lap­sista ja las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sien lap­sista, joita on Romaniaan tul­lut jo yli viisi sataa.

– On ensiar­voi­sen tär­keää, että lap­set ote­taan rajalla heti las­ten­suo­je­lun pii­riin, ettei heitä häviä ihmis­kau­pan uhreiksi, pai­not­taa Rădulescu.

– Etsimme tuli­joi­den jou­kosta eri­tyistä tukea tarvitsevia.

Hän ker­too esi­mer­kin iso­äi­distä, joka pakeni Romaniaan kah­den lap­sen­lap­sen kanssa. Lasten äiti oli jo Romaniassa otta­massa hei­dät vas­taan. Isoäidin pape­rit eivät kui­ten­kaan olleet kun­nossa, ja nii­den sel­vit­tä­mi­nen olisi vie­nyt useita päiviä.

Sosiaalityöntekijät nopeut­ti­vat pro­ses­sia, sillä olisi ollut koh­tuu­tonta jät­tää kovia koke­nut iso­äiti odot­ta­maan lei­rille yksin.

Sota lisää myös ihmiskauppaa

Kansainvälisenä sosi­aa­li­työn päi­vänä maa­lis­kuussa tuhat sosiaali­alan ammat­ti­laista osal­lis­tui IFSW Europen jär­jes­tä­mään webi­naa­riin, jossa kuul­tiin raport­teja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työstä Ukrainan rajoilla.

Ukrainan sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­jär­jes­tön puheen­joh­ta­jan Tetyana Semiginan piti osal­lis­tua webi­naa­riin, mutta Kiovassa oli net­tiyh­teys poikki. Hänen puo­les­taan puhui sosi­aa­li­työn toh­tori Ana Slozanska Lvivistä.

Hän muis­tutti, että sota on aiheut­ta­nut Ukrainassa val­ta­vaa tuhoa ja eko­lo­gi­sen krii­sin. Infrastruktuuri on kär­si­nyt, ruu­miita lojuu esillä ja tau­tien leviä­mi­nen uhkaa. Hyökkäykset ydin­voi­ma­loi­hin ovat nos­ta­neet pelon radioaktiivisuudesta.

– Sota tuo esiin myös epä­so­si­aa­li­sia ilmiöitä, ryös­te­lyä, rais­kauk­sia ja ihmis­kaup­paa, Slozanska muistutti.

Auttakaa meitä lopettamaan tämä sota!

Miljoonat ihmi­set ovat jou­tu­neet jät­tä­mään kotinsa sota-alueilla. Suojaa etsi­tään maan sisältä Länsi-Ukrainasta, mutta sin­ne­kin sota on jo ulottunut.

– Enää ei ole tur­val­lista paik­kaa. Nyt puhues­sani kuu­luu ilmahälytys.

Samalla kun Slozanska oli kii­tol­li­nen naa­pu­ri­mai­den ja koko Euroopan tuesta pako­lai­sille, hän kysyi kyy­ne­leet sil­missä, mikä on nii­den koh­talo, jotka eivät voi tai halua läh­teä, kuten hän itse.

– Auttakaa meitä lopet­ta­maan tämä sota, hän vetoaa.

IFSW Europen puheen­joh­ta­jana Ana Rădulescu kehot­taa Euroopan sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä teke­mään työtä pako­lais­ten hyväksi ja tuke­maan Ukrainan sodan uhreja.

– Rahallinen tuki avus­tus­työtä teke­ville on teho­kas tuki­muoto, ja moni voi omassa maas­saan osal­lis­tua vapaa­eh­toi­sena työ­hön Ukrainan pako­lais­ten kanssa.

– Euroopan sosi­aa­li­työn­te­ki­jät pitä­vät huolta Ukrainan lap­sista, äideistä ja iso­äi­deistä sii­hen saakka, kun­nes he voi­vat palata kotiin, Rădulescu lupaa.

Tilaa Ana Rădulescun videot YouTubessa.

Kristiina Koskiluoma