Romanian koillisosassa sijaitsevalla Vama Siretin leirille on saatu apuun turkkilainen lääkintäriimi, joka työskentelee ympäri vuorokauden. Ana Rădulescu ja hänen kollegansa Adriana Sălcianu kuvassa keskellä. Kuva: Ana Rădulescun Facebook-sivulta.
Sota Ukrainassa on synnyttänyt eurooppalaisen pakolaiskriisin, joka vaatii sosiaalityön ammattilaisia apuun.
Ana Rădulescu on taas kerran matkalla Romanian Ukrainan puoleiselle rajalle. Matkaa Suceavaan on Bukarestista noin 500 kilometriä.
Onneksi hänen ei tarvitse ajaa, kun mukana on itävaltalainen kollega Herbert Paulischin. Matkan aikana Ana ehtii hoitaa monia asioita puhelimitse, tehdä videoita youtubeen ja hetken levätä. Päivät venyvät jopa 20-tuntisiksi.
Romanian sosiaalityöntekijäjärjestön ASproASin ja Euroopan sosiaalityöntekijäjärjestön IFSW Europen puheenjohtaja Ana Rădulescu organisoi ja tukee vapaaehtoisten sosiaalityöntekijöiden työtä viidellä Ukrainan ja Moldovan vastaisella raja-asemalla.
Hänellä on viisi sosiaalityöntekijätiimiä johdettavana. Heille on järjestettävä tabletteja, tietoliikenneyhteydet ja muut työvälineet ja tarvittava työnohjaus. Osa tiimeistä kykenee toimimaan 24/7. Lisäksi Ana organisoi kuljettaja- ja tulkkitiimien työtä.
– Juuri lähetin kaksi kollegaa Suceavan raja-asemalle arvioimaan siellä tarvittavaa tukea. Viittomakielisten tulkkien tarve on yllättänyt ja olen käyttänyt aikaa löytääkseni ukrainalaiset viittomat tuntevia, hän kertoo.
Vapaaehtoisten työ helpottaa rajaviranomaisten, Romaniassa kriisioloista vastaavien palomiesten ja kansalaisjärjestöjen työtä.
– Paikallisten sosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijät vastaavat pakolaisten sosiaalisiin tarpeisiin rajalla ja pakolaiskeskuksissa, mutta vapaaehtoisen sosiaalityöntekijöiden merkitys on suuri, kertoo Rădulescu.
Vapaaehtoisista sosiaalityöntekijöistä moni on ottanut palkatonta vapaata tai käyttää lomapäiviään. Myös sosiaalityön opiskelijoita on mukana avustustyössä.
Yhteydenpito tärkeää
Rajan ylittäneet ovat olleet matkalla päiviä. Polttoaineen loputtua moni on joutunut jättämään autonsa ja jatkamaan matkaa kävellen lasten, lemmikkien ja tavaroiden kanssa. Rajamuodollisuuksien odottaminen kylmässä janoisena ja nälkäisenä on raskasta.
Pakomatkalla olevia lapsia on autettava unohtamaan sota.
Romaniassa on kolmenlaisia kokoamispisteitä. Rajaviranomaisten valvomat pisteet, joissa hoidetaan rajamuodollisuuksia. Transitalueen viereisellä suoja-alueella on poliisien valvonnassa leirit, joissa odottavat ne, joiden matkustusasiakirjojen selvittelyssä menee pitempi aika.
Joillekin raja-asemille on pystytetty tätä varten telttoja.
Palomiesten hallinoima Vama Siretin leiri sijaitsee Suceavassa, Romanian koillisosassa. Leiri toimii pakolaisten väliaikaisena pysäkkinä sen ajan, kun matkustusasiakirjat saadaan kuntoon ja matka voi jatkua. Kuva Ana Rădulescun Facebook-sivulta.
Sitten on paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä keskuksia, joita on perustettu vapaina oleviin rakennuksiin kuten urheilusaleihin, kouluihin ja virastoihin. Niissä voi levätä, syödä, peseytyä, saada vaatteita ja hygieniatarvikkeita. Lapsille on leikkitiloja ja ohjaajia.
– Janon sammuttamisen jälkeen seuraavaksi tärkein on yhteydenpidon ja tiedon tarve. On tärkeää päästä kertomaan läheisille, että on päässyt turvaan, Ana Rădulescu selvittää.
Erilaisiin it-laitteisiin sopivat laturit ja vara-akut ovat avustustarvikkeita, joita pakolaisille tarvitaan.
Pakolaiset entistä huonokuntoisempia
Sosiaalityöntekijät auttavat kaikilla kokoamispisteillä matkustusasiakirjojen selvittämisessä, lohduttavat ja rohkaisevat, kartoittavat avustustarpeita ja ohjaavat ihmisiä jatkamaan matkaansa.
– On tärkeää, että meillä olisi antaa puhelinnumeroita ja verkko-osoitteita, joihin ottaa yhteyttä määräpäässä. Näin saamme luoduksi luotettavat sillat maasta toiseen.
Ana Rădulescu vetoaa eurooppalaisiin kollegoihin, että nämä toimittaisivat omien maidensa yhteystietoja IFSW:lle.
Herbert Paulischin työskentelee Rădulescun apuna. Hän organisoi materiaalista apua, jota itävaltalainen Volkshilfe toimittaa Länsi-Ukrainassa olevaan Tsernivitsiin, jossa heillä on sosiaalityöntekijöitä ja varasto, josta tavara jaetaan eri puolille Ukrainaa.
– Sodan alkupäivinä rajan ylittäneet olivat suhteellisen hyväkuntoisia. He eivät olleet vielä kokeneet sodan kauhuja eivätkä nähneet kotiseutuaan tuhottuna. Sodan jatkuessa pakomatkasta on tullut hengenvaarallinen ja pakolaisten kokemukset ovat olleet traumatisoivia ja pakolaiset siksi suuremman tuen tarpeessa, Herbert Paulischin kuvaa tilannetta.
Ana Rădulescu on kiitollinen katastrofityöstä vastaavista palomiehistä. He tekevät työtään täydellä sydämellä. Kuvassa hänen kanssaan palomies Marius Rus. Kuva: Ana Rădulescun Facebook-sivuilta.Hän haluaa korostaa sosiaalityön eroa vapaaehtoisten tekemään hyväntekeväisyyteen, jolla toki on myös suuri merkitys.
– Sosiaalityöllä on holistinen ote auttamiseen. Otamme huomioon perheet ja teemme työtä kestävämmän ratkaisun löytämiseksi kuin hätäavun antaminen. Pyrimme myös tukemaan paikallisia yhteisöjä ja ihmisiä, jotka auttavat pakolaisia, sillä monet Romanian rajaseudun asukkaat ovat köyhiä, Paulischin kertoo.
Lapset saatava turvaan
Miljoonat ukrainalaiset ovat lähteneet sotaa pakoon maan sisällä ja rajojen yli. Puolaan oli tullut lehden mennessä painoon lukumääräisesti eniten ukrainalaisia, yli 2 miljoonaa, mutta väkilukuun suhteutettuna Moldovaan vielä enemmän. Romaniaan oli tullut yli 400 000 ukrainalaista.
Etsimme tulijoiden joukosta erityistä tukea tarvitsevia.
Monella ukrainalaisella on naapurimaissa sukulaisia ja ystäviä, joiden luo mennä. Jotkut ovat läpikulkumatkalla tiedossaan määränpää jossakin päin maailmaa, mutta on myös paljon niitä, jotka eivät tiedä, minne mennä.
Valtaosa pakenevista on naisia ja lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Kotinsa jättäneitä lapsia on yli miljoona, eikä loppua vielä näy. Erityinen huoli on yksin liikkeellä olevista lapsista ja lastensuojelulaitoksien lapsista, joita on Romaniaan tullut jo yli viisi sataa.
– On ensiarvoisen tärkeää, että lapset otetaan rajalla heti lastensuojelun piiriin, ettei heitä häviä ihmiskaupan uhreiksi, painottaa Rădulescu.
– Etsimme tulijoiden joukosta erityistä tukea tarvitsevia.
Hän kertoo esimerkin isoäidistä, joka pakeni Romaniaan kahden lapsenlapsen kanssa. Lasten äiti oli jo Romaniassa ottamassa heidät vastaan. Isoäidin paperit eivät kuitenkaan olleet kunnossa, ja niiden selvittäminen olisi vienyt useita päiviä.
Sosiaalityöntekijät nopeuttivat prosessia, sillä olisi ollut kohtuutonta jättää kovia kokenut isoäiti odottamaan leirille yksin.
Sota lisää myös ihmiskauppaa
Kansainvälisenä sosiaalityön päivänä maaliskuussa tuhat sosiaalialan ammattilaista osallistui IFSW Europen järjestämään webinaariin, jossa kuultiin raportteja sosiaalityöntekijöiden työstä Ukrainan rajoilla.
Ukrainan sosiaalityöntekijäjärjestön puheenjohtajan Tetyana Semiginan piti osallistua webinaariin, mutta Kiovassa oli nettiyhteys poikki. Hänen puolestaan puhui sosiaalityön tohtori Ana Slozanska Lvivistä.
Hän muistutti, että sota on aiheuttanut Ukrainassa valtavaa tuhoa ja ekologisen kriisin. Infrastruktuuri on kärsinyt, ruumiita lojuu esillä ja tautien leviäminen uhkaa. Hyökkäykset ydinvoimaloihin ovat nostaneet pelon radioaktiivisuudesta.
– Sota tuo esiin myös epäsosiaalisia ilmiöitä, ryöstelyä, raiskauksia ja ihmiskauppaa, Slozanska muistutti.
Auttakaa meitä lopettamaan tämä sota!
Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa sota-alueilla. Suojaa etsitään maan sisältä Länsi-Ukrainasta, mutta sinnekin sota on jo ulottunut.
– Enää ei ole turvallista paikkaa. Nyt puhuessani kuuluu ilmahälytys.
Samalla kun Slozanska oli kiitollinen naapurimaiden ja koko Euroopan tuesta pakolaisille, hän kysyi kyyneleet silmissä, mikä on niiden kohtalo, jotka eivät voi tai halua lähteä, kuten hän itse.
– Auttakaa meitä lopettamaan tämä sota, hän vetoaa.
IFSW Europen puheenjohtajana Ana Rădulescu kehottaa Euroopan sosiaalityöntekijöitä tekemään työtä pakolaisten hyväksi ja tukemaan Ukrainan sodan uhreja.
– Rahallinen tuki avustustyötä tekeville on tehokas tukimuoto, ja moni voi omassa maassaan osallistua vapaaehtoisena työhön Ukrainan pakolaisten kanssa.
– Euroopan sosiaalityöntekijät pitävät huolta Ukrainan lapsista, äideistä ja isoäideistä siihen saakka, kunnes he voivat palata kotiin, Rădulescu lupaa.
