Työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikalla työturvallisuusasioiden sanan saattajana.

 

 

Monille meistä työ­tur­val­li­suus­asiat ovat työ­elä­mässä tois­si­jai­sia. Muistan omalta työ­ural­ta­ni­kin ajan, jol­loin en osan­nut vaa­tia työ­nan­ta­jalta tur­val­lista ja ter­veel­listä työym­pä­ris­töä, vaikka lain­sää­dän­nön mukaan työ­nan­ta­jalla on vel­vol­li­suus sel­lai­nen työn­te­ki­jälle varmistaa.

Se, miten työn­te­ki­jät toi­mi­vat väki­val­ta­ti­lan­teissa, miten työ­te­ki­jät suo­jau­tu­vat yleis­vaa­ral­li­silta tar­tun­ta­tau­deilta työssä ja miten kuor­mi­tusta työssä hal­li­taan, kuu­lu­vat kaikki työ­pai­kalla työ­tur­val­li­suu­den kontekstiin.

Työturvallisuuslainsäädännöstä tule­vien vel­voit­tei­den tar­koi­tuk­sena on paran­taa työ­olo­suh­teita työn­te­ki­jöi­den työ­ky­vyn tur­vaa­mi­seksi ja yllä­pi­tä­mi­seksi sekä ennalta ehkäistä ja tor­jua työ­ta­pa­tur­mia, ammat­ti­tau­teja sekä muita työstä ja työym­pä­ris­töstä joh­tu­via työn­te­ki­jöi­den fyy­si­sen ja hen­ki­sen ter­vey­den haittoja.

Työnantajan on enna­koi­tava ja hal­lit­tava työn haitta- ja vaa­ra­te­ki­jöitä. Työnantajalla on vel­vol­li­suus huo­leh­tia siitä, että työn­te­ki­jät myös osaa­vat tehdä työ­tään turvallisesti.

Työsuojeluvaltuutettu toi­mii työ­pai­kalla työ­tur­val­li­suus­asioi­den sanan saat­ta­jana, mutta myös tie­toi­suu­den lisää­jänä. Työsuojeluvaltuutettu tekee yhteis­työtä monien toi­mi­joi­den kuten työn­te­ki­jöi­den, työn­joh­don ja työ­ter­vey­den kanssa.

Kysykää, ihmetelkää ääneen ja käykää jatkuvaa dialogia!

He edus­ta­vat työ­pai­kalla kaik­kia työn­te­ki­jöitä ja huo­leh­ti­vat siitä, että kaik­kien työn­te­ki­jöi­den työ on tur­val­lista ja ter­veel­listä. Paras työ­tur­val­li­suus­ti­lanne saa­daan aikai­seksi, kun tur­val­li­suu­desta voi­daan puhua työ­pai­kalla mata­lalla kynnyksellä.

Vaikeitakin asioita pitää pys­tyä käsit­te­le­mään avoi­mesti dia­lo­gia käy­den. Tärkeintä on yhtei­nen tah­to­tila ja ymmär­rys tur­val­li­suu­den tärkeydestä.

Nyt, kun kat­son työ­uraani taak­se­päin niin työn­te­ki­jänä kuin esi­hen­ki­lönä, ymmär­rän hyvin vah­vasti sen, että työ­tur­val­li­suus­asioissa olen toi­mi­nut pää­sään­töi­sesti reak­tii­vi­sesti, kun minun teh­tä­väni olisi ollut olla ennakoiva.

Ennakoimalla voimme par­hai­ten huo­leh­tia niin omasta kuin mui­den työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suu­desta työssä.

Oman koke­muk­seni perus­teella keho­tan­kin orga­ni­saa­tioita lisää­mään niin työn­te­ki­jöi­den kuin esi­hen­ki­löi­den työ­tur­val­li­suus­osaa­mista. Se on ainoa keino saada paran­net­tua sosiaali­alan työolosuhteita.

Jotta sosiaali­alan veto- ja pito­voi­maa saa­daan nos­tet­tua hyvin­voin­tia­lueille siir­ryt­täessä, tulee jokai­sen orga­ni­saa­tion kat­soa pei­liin myös tur­val­li­suus­asioi­den joh­ta­mi­sen osalta. Turvallisen ja ter­veel­li­sen työym­pä­ris­tön takaa­mi­nen sosiaali­alan asian­tun­ti­joille on yksi todella tär­keä ja kes­kei­nen keino tähän tavoit­tee­seen pääsemiseksi.

Kannustan kaik­kia työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuja pereh­ty­mään oma-aloit­tei­sesti oman työ­paik­kansa työym­pä­ris­töön ja työyh­tei­sönsä tur­val­li­suu­teen ja ter­vey­teen vai­kut­ta­viin asioihin.

Se on toki teille äänes­tyk­sellä annettu vel­vol­li­suus­kin, joten tart­tu­kaa sii­hen rohkeasti.

Kysykää, ihme­tel­kää ääneen ja käy­kää jat­ku­vaa dialogia!

Pitäkää työ­suo­je­lu­asioita esillä teke­mällä aloit­teita, ole­malla aktii­vi­sia ja enna­koi­via työ­pai­kalla. Keskustelkaa työn­te­ki­jöi­den huo­lista ja muis­ta­kaa kouluttautua!

Heidi Pekkarinen