Talentian huoli työturvallisuuden puutteista on kuultu STM:ssä, neuvottelut tilanteen parantamiseksi etenevät.

 

 

Sijais­huol­lossa on vaka­via työ­tur­val­li­suu­den puut­teita, ja se on todettu nyt myös val­tion tasolla.

Talentia, sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riö ja työ­nan­ta­ja­puolta edus­tava Hali käyn­nis­tä­vät syk­syllä neu­vot­te­lut, joissa etsi­tään kei­noja paran­taa työsuojeluosaamista.

– Kävimme keväällä neu­vot­te­luja STM:n työ­suo­je­lun ja työ­suo­je­lun val­von­nan kanssa asiasta. Mukana oli myös minis­te­riön las­ten­suo­je­lun asian­tun­tija. Kaikilla on nyt yhtei­nen käsi­tys ja tah­to­tila, että asialle pitää tehdä jota­kin, sanoo eri­tyis­asian­tun­tija Alpo Heikkinen. Hän edusti Talentiaa minis­te­riön tapaamisessa.

Sijaishuollon työsuojeluosaamisessa on todellisia ongelmia.

Potkua neu­vot­te­luille anta­vat Talentian ja Lastensuojelun Keskusliiton tekemä kysely las­ten­suo­je­lun lai­tos­hoi­don työn­te­ki­jöi­den työ­oloista ja työ­hy­vin­voin­nista sekä avin työ­suo­je­lun val­von­nan havain­not las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sista vuo­silta 2020–21. Avin raport­tiin on kerätty havain­toja sijais­huol­lon yksiköistä.

– Niistä käy ilmi, että sijais­huol­lon työ­suo­je­luo­saa­mi­sessa on todel­li­sia ongel­mia. Samaa vies­tiä on tul­lut Talentian jäse­niltä kentältä.

– On yksik­köjä, joissa työ­suo­jelu on hoi­dettu erit­täin hyvin. Niissä työn­te­ki­jät on kou­lu­tettu ja työ­suo­je­lun toi­min­taoh­jel­mat ja ris­kien sekä vaa­ro­jen arvioin­nit tehty. Sitten on lai­tok­sia, joissa työ­suo­je­luo­saa­mi­nen on heik­koa tai puutteellista.

Heikkinen arvioi, että työ­suo­jelu on rem­pal­laan lähes joka toi­sessa yksikössä.

– Niistä saat­taa puut­tua työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu ja asian­tun­teva työ­suo­je­lu­joh­ta­mi­nen. Lain mukai­sia työ­suo­je­lu­pro­ses­seja ei tunneta.

Joka toi­sessa yksi­kössä ei ollut käsi­telty työ­suo­je­lun toi­min­taoh­jel­maa lain­kaan niin, että työn­te­ki­jät oli­si­vat tien­neet siitä tai oli­si­vat osal­lis­tu­neet sen valmisteluun.

– Niin ei voi olla, sillä se on laki­sää­tei­nen asia. Se ker­too, miten huono tilanne osassa yksi­köistä on.

Neuvotteluissa mie­ti­tään nyt kei­noja kor­jata tilanne. Ensimmäinen tapaa­mi­nen on elo-syyskuussa.

– Mukaan pitää kyt­keä vielä Kuntaliitto ja Työturvallisuuskeskus. Niin saa­daan koko­nai­suus kasaan.

Valvonta ei toimi

Työsuojelulain toteu­tu­mista ken­tällä val­voo avi. Monessa yksi­kössä asiat ovat retu­pe­rällä, koska val­vonta ei toimi niin kuin pitäisi. Valvontaa on liian vähän, ja sii­hen on osoi­tettu liian vähän resursseja.

Sijaishuollon pal­ve­lu­tuo­tanto on voi­mak­kaasti yksi­tyis­ty­nyt. Tällä haa­vaa 80 pro­sent­tia yksiöistä on yksi­tyi­siä. Lisäksi omis­tus­pohja on ket­juun­tu­nut. Ketjut niput­ta­vat useita yksik­köjä yhteen, ja niillä on yhtei­nen työ­suo­je­lu­pääl­likkö tai yksi työ­suo­je­lu­asioi­hin pereh­ty­nyt henkilö.

Se tar­koit­taa, että yksi­köissä ei ole työ­suo­je­lun osaaja pai­kan päällä. Kuitenkin laki edel­lyt­tää, että jokai­sessa yksi­kössä on työ­suo­je­lun osaamista.

Työsuojelun koulutus on kirjavaa.

Työsuojelulain toi­meen­pa­noa yksi­köissä han­ka­loit­taa se, että lain vaa­ti­mien toi­min­taoh­jel­mien ja ris­kien hal­lin­nan suun­ni­tel­mien teke­mi­nen ilmei­sesti koe­taan vai­keaksi monissa paikoissa.

Ne edel­lyt­tä­vät­kin teki­jäl­tään hyvää kou­lu­tusta työ­suo­je­lusta, Heikkinen sanoo.

– Lisäksi työ­suo­je­lun kou­lu­tus on kir­ja­vaa. Sitä anta­vat viran­omai­set ja yksi­tyi­set kou­lut­ta­jat. Ongelma on, että kou­lu­tuk­sien jär­jes­tä­jiltä puut­tuu asian­tun­te­musta las­ten­suo­je­lun ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sesta hoi­dosta ja työ­suo­je­lun eri­tyis­tar­peista, jotka liit­ty­vät siihen.

Työsuojeluasioissa tapah­tuu par­hail­laan pal­jon, Heikkinen kuvaa. Työturvallisuuslain uudis­tus on alka­massa. Akava tekee par­hail­laan jäsen­liit­to­jen kanssa yhdessä omaa vai­kut­ta­mis­oh­jel­maa työ­suo­je­luun ja työhyvinvointiin.

– Psykososiaalinen kuor­mi­tus kos­kee ylei­sesti koko sosi­aa­lia­laa. Syksyllä alka­vat neu­vot­te­lut on rajattu kui­ten­kin sijais­huol­toon. Siellä on niin suu­ria puut­teita, että sii­hen halu­taan nyt saada ratkaisuja.

Liian yleistä

Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian keväällä jul­kai­se­maan sel­vi­tyk­seen vas­tan­neista 43 pro­sent­tia oli koke­nut fyy­sistä väki­val­taa muu­ta­mia ker­toja vuo­dessa. Viikoittain sitä ker­toi koke­neensa 12 %. Melkein kol­mas­osa vas­taa­jista (28 %) koki, ettei työ­pai­kalla ole sel­keitä toi­min­taoh­jeita väki­val­ta­ti­lan­tei­siin, 43 % vas­taa­jista koki pereh­dy­tyk­sen väki­val­ta­ti­lan­tei­siin riit­tä­mät­tö­mänä ja 46 % vas­tasi, ettei lain edel­lyt­tä­mää työ­suo­je­lun toi­min­taoh­jel­maa ollut käsi­telty työ­pai­kalla. 45 % mie­lestä väki­val­taa ja sen uhkaa ei käsi­tellä säännöllisesti.
Lapsen vuoksi – Lastensuojelun lai­tos­hoi­don veto­voi­ma­te­ki­jät ja alalta työn­tä­vät teki­jät ‑kyse­lyssä sel­vi­tet­tiin, mikä vetää sosio­no­meja las­ten­suo­je­lun lai­tos­hoi­don työ­hön ja mikä työn­tää siitä pois. Kyselyyn vas­tasi 173 työn­te­ki­jää sekä 184 sosionomiopiskelijaa.

Jaana Laitinen