Eduskunta hyväksyi työso­pi­mus­lakiin muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2017. Muutokset koskevat etenkin määrä­ai­kaista työso­pi­musta, koeaikaa ja takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suutta.

 

Työsopi­muslain mukaan määrä­ai­kaisen työso­pi­muksen tekemiseen tulee olla perus­teltu syy. Työso­pi­mus­lakiin lisättiin kuitenkin vuoden­vaih­teessa säännös, joka antaa mahdol­li­suuden määrä­ai­kaisen työso­pi­muksen tekemisen pitkä­ai­kais­työt­tömän kanssa ilman perus­teltua syytä.

Työso­pimus voidaan tehdä vuodesta 2017 lähtien määrä­ai­kaisena sillä perus­teella, että palkattava henkilö on työ- ja elinkei­no­toi­miston ilmoi­tuksen perus­teella ollut yhtäjak­soi­sesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Alle kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttö­myyden yhtäjak­soi­suutta.

Pitkä­ai­kais­työt­tömän kanssa ilman perus­teltua syytä tehdyn määrä­ai­kaisen työso­pi­muksen enimmäis­kesto on yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kolme määrä­ai­kaista sopimusta ilman perus­teltua syytä, kunhan niiden yhteen­las­kettu kesto on enintään vuosi.

Koeajan pidennys

Aiemman työso­pi­muslain mukaan työsuhteen alussa voitiin sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus voitiin molemmin puolin purkaa työso­pi­mus­laissa sääde­tyistä perus­teista riippu­matta. Mikäli työnantaja järjesti työnte­ki­jälle erityisen yli neljän kuukauden yhtäjak­soisen työhön liittyvän koulu­tuksen, voitiin koeaika sopia kuuden kuukauden pitui­seksi.

Lakimuu­toksen myötä koeaika voidaan sopia kuuden kuukauden pitui­seksi. Työnantaja voi pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työky­vyt­tö­myyden tai perhe­vapaan takia ollut poissa työstä. Koeaikaa voidaan pidentää kuukau­della kutakin työky­vyt­tömyys- tai perhe­va­paa­jak­soihin sisäl­tyvää 30 kalen­te­ri­päivää kohden.

Kalen­te­ri­päiviä lasket­taessa huomioidaan kaikki työky­vyt­tömyys- tai perhe­va­paa­jaksoon sisäl­tyvät kalen­te­ri­päivät, mukaan lukien vapaa­päivät. Vaikka työntekijä olisi työky­vytön tai perhe­va­paalla, ei sellaisia päiviä huomioida, joina työntekijä on ollut työky­vyt­tö­myy­destään tai perhe­va­paastaan huoli­matta töissä.

Jos työsopimus on tehty ennen 1.1.2017, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen sovelletaan vanhaa lakia.

Jos esimer­kiksi työnte­kijän kuuden kuu- kauden pituinen koeaika on alkanut 15.2.2017 ja koeajan on siten ollut tarkoitus päättyä 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä sairauden vuoksi 2.3. – 31.3.2017 eli 30 kalen­te­ri­päivää. Työnan­ta­jalla olisi oikeus pidentää koeaikaa kuukau­della. Koeaika päättyisi 14.9.2017.

Jos työnte­kijän kuuden kuukauden pituinen koeaika on alkanut 15.2.2017 ja koeajan on siten ollut tarkoitus päättyä 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä työky­vyt­tö­myyden vuoksi 20.7. – 21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Työky­vyt­tö­myys­jak­sosta kohdistui koeaikaan kuitenkin vain 27 kalen­te­ri­päivää. Työnan­ta­jalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.

Takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suuden kesto lyheni

Työso­pi­muslain mukaan työnan­tajan on tarjottava työtä tuotan­nol­li­silla ja talou­del­li­silla syillä irtisa­no­malleen, työ- ja elinkei­no­toi­mis­tosta edelleen työtä hakevalle entiselle työnte­ki­jälleen, jos hän tarvitsee työnte­ki­jöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päätty­mi­sestä samoihin tai saman­kal­taisiin tehtäviin, joita irtisa­nottu työntekijä oli tehnyt.

Takai­sin­ot­to­vel­vol­lisuus ei ulotu työnte­ki­jöihin, joiden työso­pimus on päättynyt määrä­ai­kaisen työso­pi­muksen määräajan päätty­misen, koeai­ka­purun tai henki­lö­koh­taisen irtisa­no­mis­pe­rusteen johdosta.

Takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suuden kesto lyheni lakimuu­toksen myötä neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut 12 vuotta keskey­tyk­settä sen päätty­miseen mennessä, on takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suuden kesto kuitenkin kuusi kuukautta.

Tuomas Hyytinen

työmark­ki­na­la­kimies

Talentia