Yli 100 000 palkansaajaa kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Yleisimmin kiusaaja on yksi tai useampi työtoveri ja toiseksi yleisimmin lähiesimies.

 

Pitkään jat­ku­neen kiusaa­mis­ko­ke­muk­sen seu­rauk­set voi­vat olla hyvin vaka­vat. Niistä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set saat­ta­vat nousta usei­siin kym­me­niin tuhan­siin euroi­hin.

Työ­ter­veys­lai­tos toteutti vuo­sina 2014−2016 tutkimus­ ja kehit­tä­mis­hank­keen Kohti sopui­saa työyh­tei­söä (Sopuisa). Sen tar­koi­tuk­sena oli sel­vit­tää, mil­lai­set työyh­tei­sön toi­min­ta­ta­vat tai ­kult­tuuri ovat yhtey­dessä työ­paik­ka­kiusaa­mi­seen tai hait­taa­vat sen puheeksi otta­mista ja sii­hen puut­tu­mista.

Hank­keen kuluessa myös tuet­tiin työyh­tei­söjä ja esi­mie­hiä luo­maan sel­laista työ­paik­ka­kult­tuu­ria, jossa kiusaa­mi­selle ja epä­asial­li­selle käyt­täy­ty­mi­selle ase­te­taan nol­la­to­le­ranssi. Sopui­san tut­ki­muk­sen mukaan kiusaa­mista havait­see omassa työyh­tei­sös­sään 30−60 pro­sent­tia työn­te­ki­jöistä. Kaksi kol­mesta ker­toi halua­vansa pysy­tellä tilan­teesta ulko­puo­li­sena, jos havait­see epä­asial­lista koh­te­lua tai kiusaa­mista.

Vain yksi nel­jästä oli puut­tu­nut tilan­tee­seen ja pyy­tä­nyt epä­asial­li­sesti käyt­täy­ty­vää lopet­ta­maan. Toi­saalta noin joka toi­nen ker­toi tar­jon­neensa apua epä­asial­li­sesti koh­del­lulle ja puo­lus­ta­neensa häntä ääneen kaik­kien kuul­len.

Kiusaaminen pilaa ilmapiirin

Työ­ter­veys­lai­tok­sen joh­tava kon­sultti Susanna Kala­vai­nen muis­tut­taa, että työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen ja sii­hen puut­tu­mi­nen on koko työyh­tei­sön yhtei­nen asia.

− Sel­lai­nen ajat­te­lu­tapa, että kiusaa­mi­nen on asian­osais­ten oma ongelma, eikä kuulu muille, vah­vis­taa osal­taan kiusaa­mista sal­li­vaa kult­tuu­ria. Epä­asial­li­nen koh­telu ja kiusaa­mi­nen hait­taa­vat kaik­kien työn­te­ki­jöi­den viih­ty­vyyttä ja työ­mo­ti­vaa­tiota.

On siis kaik­kien työyh­tei­sön jäsen­ten vas­tuulla ottaa asia puheeksi, jos itseä tai työ­ka­ve­ria koh­del­laan huo­nosti. Työ­tur­val­li­suus­lain mukaan työ­an­ta­jan on ryh­dyt­tävä toi­men­pi­tei­siin saa­tu­aan tie­don häi­rin­nästä tai epä­asial­li­sesta käyt­täy­ty­mi­sestä työ­pai­kalla.

Jos esi­mies käyt­täy­tyy epä­asial­li­sesti, ker­ro­taan asiasta hänen esi­mie­hel­leen. Jos siitä ei ole apua, vie­dään asia hen­ki­lös­tö­hal­lin­toon, jos orga­ni­saa­tiolla sel­lai­nen on. Apua voi hakea myös työ­pai­kan luot­ta­mus­mie­heltä, työ­suo­je­lusta tai työ­ter­veys­huol­losta.

Kiusaa­mi­sen tai epä­asial­li­sen koh­te­lun koke­neen kan­nat­taa ensin yrit­tää ottaa asia puheeksi hen­ki­lön kanssa, jonka käy­tök­sen hän on koke­nut louk­kaa­vaksi. Kala­vai­nen muis­tut­taa, että jos­kus saat­taa olla kysy­mys myös vää­rin­kä­si­tyk­sestä, jos ihmi­sillä on hyvin eri­lai­nen tapa ilmaista asioita. Jos hen­ki­löä syy­te­tään kiusaa­jaksi, se lei­maa hänet hyvin nopeasti, vaikka kysy­mys olisi vää­rin­kä­si­tyk­sestä.

Jos itse ei pysty aloit­ta­maan kes­kus­te­lua, kan­nat­taa asiasta puhua omalle esi­mie­helle. Esi­mies on aina ensi­si­jai­sesti vas­tuussa kiusaa­mi­seen puut­tu­mi­sesta.

Esimies on aina ensisijaisesti vastuussa kiusaamiseen puuttumisesta.

− Puut­tu­mi­nen­han ei tar­koita syyt­te­lyä vaan asial­lista poh­din­taa, kuinka tilan­tee­seen saa­daan paran­nus.

Työyh­tei­söissä olisi hyvä kes­kus­tella siitä, mil­laista käyt­täy­ty­mistä ja toi­min­ta­ta­poja suvai­taan ja kuinka suh­tau­du­taan mah­dol­li­seen kiusaa­mi­seen. Täl­lai­sia tilan­teita var­ten on hyvä laa­tia sel­vät toi­min­taoh­jeet, jotta kaik­kien − myös esi­mie­hen − olisi hel­pompi toi­mia.

Kunta-­alalla yleisintä

Epä­asial­li­seen koh­te­luun ja vas­tuut­to­maan käyt­täy­ty­mi­seen saat­ta­vat joh­taa muun muassa pit­kään jat­ku­nut kiire työ­pai­kalla sekä tilan­teet, joissa työn­te­ki­jät jou­tu­vat epä­ter­veesti kil­pai­le­maan kes­ke­nään. Sii­hen altis­taa myös sat­tu­man­va­rai­nen ja arvaa­ma­ton joh­ta­mi­nen. Jos esi­mie­hen toi­min­taa ei voida enna­koida tai hänellä on suo­sik­ki­jär­jes­telmä, työn­te­ki­jät eivät ole tase­ver­tai­sia ja jou­tu­vat rat­ko­maan asioita kes­ke­nään.

− Vaikka kiusaa­mi­sesta puhu­taan jul­ki­suu­dessa pal­jon, ei työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen ole kui­ten­kaan hyvin yleistä. Sen seu­rauk­set voi­vat kui­ten­kin olla kiusa­tulle hyvin vaka­vat, sanoo Susanna Kala­vai­nen.

Aiem­missa tut­ki­muk­sissa on todettu, että kiusaa­mista ja epä­asial­lista koh­te­lua on kunta-alalla enem­män kuin val­tion tai yksi­tyis­ten alo­jen työyh­tei­söissä. Kunta­alan tut­ki­muk­sen mukaan joil­la­kin työ­pai­koilla jopa 25 pro­sent­tia työn­te­ki­jöistä on koke­nut epä­asial­lista koh­te­lua, mutta on myös työyh­tei­söjä, joissa sitä ei ole esiin­ty­nyt ollen­kaan.

− Saat­taa olla, että kunta-alalla esi­mie­het eivät puutu asi­aan yhtä pal­jon kuin muu­alla. Lisäksi kunta-alalla on pal­jon muun muassa sosi­aali-­, ter­veys­- ja ope­tusa­lan työ­paik­koja, joissa kiusa­tuksi tule­mi­sen koke­muk­sia on muita aloja enem­män.

Työ­ter­veys­lai­tok­sen työ­ryhmä on koon­nut hank­keessa kehi­te­tyistä mate­ri­aa­leista työyh­tei­sö­jen avuksi verk­ko­si­vut, jotka tar­joa­vat kat­ta­vasti tie­toa työ­paik­ka­kiusaa­mi­sesta ja ohjeita sen käsit­te­le­mi­seksi. Lisäksi sivuilla on tulos­tet­ta­vissa Aske­leet kohti sopui­saa työyh­tei­söä ­-työ­kirja, jota voi käyt­tää apuna työyh­tei­sön vuo­ro­vai­ku­tuk­sen paran­ta­mi­seksi. Työ­kirja koos­tuu kuu­desta osiosta eli aske­leesta, joita voi­daan yhdessä käydä läpi halu­tussa jär­jes­tyk­sessä.

− Jos työ­pai­kalla esiin­tyy epä­asial­lista koh­te­lua, olisi hyö­dyl­listä lait­taa ohjeet kun­toon, kes­kus­tella toi­vo­tusta työ­kult­tuu­rista, roh­kaista ihmi­siä otta­maan asioita esille sekä tukea esi­mie­hiä puut­tu­maan tilan­tei­siin napa­kasti ja raken­ta­vasti, Susanna Kala­vai­nen sanoo.

Iita Ket­tu­nen