Yli 100 000 palkansaajaa kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Yleisimmin kiusaaja on yksi tai useampi työtoveri ja toiseksi yleisimmin lähiesimies.

 

Pitkään jatkuneen kiusaa­mis­ko­ke­muksen seuraukset voivat olla hyvin vakavat. Niistä aiheu­tuvat kustan­nukset saattavat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Työter­veys­laitos toteutti vuosina 2014−2016 tutkimus­ ja kehit­tä­mis­hankkeen Kohti sopuisaa työyh­teisöä (Sopuisa). Sen tarkoi­tuksena oli selvittää, millaiset työyh­teisön toimin­ta­tavat tai ­kulttuuri ovat yhtey­dessä työpaik­ka­kiusaa­miseen tai haittaavat sen puheeksi ottamista ja siihen puuttu­mista.

Hankkeen kuluessa myös tuettiin työyhteisöjä ja esimiehiä luomaan sellaista työpaik­ka­kult­tuuria, jossa kiusaa­mi­selle ja epäasial­li­selle käyttäy­ty­mi­selle asetetaan nolla­to­le­ranssi. Sopuisan tutki­muksen mukaan kiusaa­mista havaitsee omassa työyh­tei­sössään 30−60 prosenttia työnte­ki­jöistä. Kaksi kolmesta kertoi halua­vansa pysytellä tilan­teesta ulkopuo­lisena, jos havaitsee epäasial­lista kohtelua tai kiusaa­mista.

Vain yksi neljästä oli puuttunut tilan­teeseen ja pyytänyt epäasial­li­sesti käyttäy­tyvää lopet­tamaan. Toisaalta noin joka toinen kertoi tarjon­neensa apua epäasial­li­sesti kohdel­lulle ja puolus­ta­neensa häntä ääneen kaikkien kuullen.

Kiusaaminen pilaa ilmapiirin

Työter­veys­lai­toksen johtava konsultti Susanna Kalavainen muistuttaa, että työpaik­ka­kiusaa­minen ja siihen puuttu­minen on koko työyh­teisön yhteinen asia.

− Sellainen ajatte­lutapa, että kiusaa­minen on asian­osaisten oma ongelma, eikä kuulu muille, vahvistaa osaltaan kiusaa­mista sallivaa kulttuuria. Epäasial­linen kohtelu ja kiusaa­minen haittaavat kaikkien työnte­ki­jöiden viihty­vyyttä ja työmo­ti­vaa­tiota.

On siis kaikkien työyh­teisön jäsenten vastuulla ottaa asia puheeksi, jos itseä tai työka­veria kohdellaan huonosti. Työtur­val­li­suuslain mukaan työan­tajan on ryhdyttävä toimen­pi­teisiin saatuaan tiedon häirin­nästä tai epäasial­li­sesta käyttäy­ty­mi­sestä työpai­kalla.

Jos esimies käyttäytyy epäasial­li­sesti, kerrotaan asiasta hänen esimie­helleen. Jos siitä ei ole apua, viedään asia henki­lös­tö­hal­lintoon, jos organi­saa­tiolla sellainen on. Apua voi hakea myös työpaikan luotta­mus­mie­heltä, työsuo­je­lusta tai työter­veys­huol­losta.

Kiusaa­misen tai epäasial­lisen kohtelun kokeneen kannattaa ensin yrittää ottaa asia puheeksi henkilön kanssa, jonka käytöksen hän on kokenut loukkaa­vaksi. Kalavainen muistuttaa, että joskus saattaa olla kysymys myös väärin­kä­si­tyk­sestä, jos ihmisillä on hyvin erilainen tapa ilmaista asioita. Jos henkilöä syytetään kiusaa­jaksi, se leimaa hänet hyvin nopeasti, vaikka kysymys olisi väärin­kä­si­tyk­sestä.

Jos itse ei pysty aloit­tamaan keskus­telua, kannattaa asiasta puhua omalle esimie­helle. Esimies on aina ensisi­jai­sesti vastuussa kiusaa­miseen puuttu­mi­sesta.

Esimies on aina ensisijaisesti vastuussa kiusaamiseen puuttumisesta.

− Puuttu­mi­nenhan ei tarkoita syyttelyä vaan asial­lista pohdintaa, kuinka tilan­teeseen saadaan parannus.

Työyh­tei­söissä olisi hyvä keskus­tella siitä, millaista käyttäy­ty­mistä ja toimin­ta­tapoja suvaitaan ja kuinka suhtau­dutaan mahdol­liseen kiusaa­miseen. Tällaisia tilan­teita varten on hyvä laatia selvät toimin­taohjeet, jotta kaikkien − myös esimiehen − olisi helpompi toimia.

Kunta-­alalla yleisintä

Epäasial­liseen kohteluun ja vastuut­tomaan käyttäy­ty­miseen saattavat johtaa muun muassa pitkään jatkunut kiire työpai­kalla sekä tilanteet, joissa työnte­kijät joutuvat epäter­veesti kilpai­lemaan keskenään. Siihen altistaa myös sattu­man­va­rainen ja arvaa­maton johta­minen. Jos esimiehen toimintaa ei voida ennakoida tai hänellä on suosik­ki­jär­jes­telmä, työnte­kijät eivät ole tasever­taisia ja joutuvat ratkomaan asioita keskenään.

− Vaikka kiusaa­mi­sesta puhutaan julki­suu­dessa paljon, ei työpaik­ka­kiusaa­minen ole kuitenkaan hyvin yleistä. Sen seuraukset voivat kuitenkin olla kiusa­tulle hyvin vakavat, sanoo Susanna Kalavainen.

Aiemmissa tutki­muk­sissa on todettu, että kiusaa­mista ja epäasial­lista kohtelua on kunta-alalla enemmän kuin valtion tai yksityisten alojen työyh­tei­söissä. Kunta­alan tutki­muksen mukaan joillakin työpai­koilla jopa 25 prosenttia työnte­ki­jöistä on kokenut epäasial­lista kohtelua, mutta on myös työyhteisöjä, joissa sitä ei ole esiin­tynyt ollenkaan.

− Saattaa olla, että kunta-alalla esimiehet eivät puutu asiaan yhtä paljon kuin muualla. Lisäksi kunta-alalla on paljon muun muassa sosiaali-­, terveys­- ja opetusalan työpaikkoja, joissa kiusa­tuksi tulemisen kokemuksia on muita aloja enemmän.

Työter­veys­lai­toksen työryhmä on koonnut hankkeessa kehite­tyistä materi­aa­leista työyh­tei­söjen avuksi verkko­sivut, jotka tarjoavat katta­vasti tietoa työpaik­ka­kiusaa­mi­sesta ja ohjeita sen käsit­te­le­mi­seksi. Lisäksi sivuilla on tulos­tet­ta­vissa Askeleet kohti sopuisaa työyh­teisöä ­-työkirja, jota voi käyttää apuna työyh­teisön vuoro­vai­ku­tuksen paran­ta­mi­seksi. Työkirja koostuu kuudesta osiosta eli askeleesta, joita voidaan yhdessä käydä läpi halutussa järjes­tyk­sessä.

− Jos työpai­kalla esiintyy epäasial­lista kohtelua, olisi hyödyl­listä laittaa ohjeet kuntoon, keskus­tella toivo­tusta työkult­tuu­rista, rohkaista ihmisiä ottamaan asioita esille sekä tukea esimiehiä puuttumaan tilan­teisiin napakasti ja raken­ta­vasti, Susanna Kalavainen sanoo.

Iita Kettunen