Valittaako työtoverisi asiasta kuin asiasta? Ampuuko hän alas kaikki ideasi? Saatat olla tekemisissä hankalan ihmisen kanssa, sanoo Vesa Nevalainen.

 

Psyko­lo­git Vesa Neva­lai­nen ja Satu Kaski käsit­te­le­vät aihetta kir­jas­saan Ikä­vät ihmi­set — kuinka sel­viy­tyä han­ka­lien tyyp­pien kanssa. He ker­to­vat, mil­lai­sia ikä­vät ihmi­set ovat ja miten heistä tulee sel­lai­sia. Kir­jassa anne­taan lisäksi kei­noja sii­hen, miten han­ka­lia tyyp­pejä voi sie­tää.

Han­ka­lat tyy­pit saa­vat olon tun­tu­maan ikä­vältä ja heitä haluaa väl­tellä. Han­kala ihmi­nen voit olla myös sinä itse.

– Kai­killa ihmi­sillä on huo­noja piir­teitä. Ihmistä pide­tään han­ka­lana sil­loin, kun jokin hänen omi­nai­suu­tensa pai­not­tuu niin, että se hait­taa muita, Vesa Neva­lai­nen sanoo.

– Han­ka­lia tyyp­pejä on monen­lai­sia. Esi­mer­kiksi pedantti ihmi­nen taker­tuu yksi­tyis­koh­tiin. Itse­kes­kei­set tyy­pit eivät ota muita huo­mioon. Mani­pu­loija saat­taa usut­taa ihmi­set tois­tensa kimp­puun, eikä hän vält­tä­mättä jää siitä kos­kaan kiinni.

Muita han­ka­lia tyyp­pejä ovat muun muassa drama quee­nit, mart­tyy­rit ja hei­dän lähi­su­ku­lai­sensa, kai­kesta kai­ken tie­tä­vät bes­serwis­se­rit. Moni tun­tee lähi­pii­ris­tään yltiö­op­ti­mis­tin, jolle elämä on ainaista päi­vän­pais­tetta, tai vas­taa­vasti kai­ken synk­känä näke­vän pes­si­mis­tin. Her­moja ras­saa­vat myös hel­posti louk­kaan­tu­vat herk­kä­nah­kai­set tai rii­dan­kyl­vä­jät.

Joil­la­kin voi olla monta ikä­vää piir­rettä, jotka ärsyt­tä­vät muita. Toi­saalta ihmi­set ajat­te­le­vat toi­sis­taan eri tavalla: yksi on toi­sen mie­lestä ärsyt­tävä, toi­sen mie­lestä taas ei.

Hankalan ihmisen kanssa voi yrittää oppia tulemaan toimeen.

– Esi­mer­kiksi tais­te­lija-ihmis­tyyppi jakaa mie­li­pi­teitä. Tais­te­lija löy­tää aina jon­kin pahan asian, jota vas­taan hyö­kätä. Hän pyr­kii paran­ta­maan maa­il­maa, mikä on hieno omi­nai­suus ja jota moni arvos­taa. Toi­saalta osa ihmi­sistä haluaa edetä hitaasti ja vai­kut­taa asioi­hin rau­hal­li­sesti, hyök­kää­mättä. Heille tais­te­lija saat­taa olla kiusan­kap­pa­leena, Neva­lai­nen sanoo.

Harva tajuaa olevansa hankala

Neva­lai­nen ker­too, että han­kala omi­nai­suus kehit­tyy ajan saa­tossa. Tie ikä­väksi ihmi­seksi alkaa usein jo lap­sena ja muo­vau­tuu huip­puunsa aikui­sena, ellei suun­taa kat­kaista.

– Ihmi­set eivät vält­tä­mättä tie­dosta, että ovat han­ka­lia. Yleensä he ajat­te­le­vat teke­vänsä hyvää ja aut­ta­vansa. Vain harva on tar­koi­tuk­sella ikävä muille, Neva­lai­nen sanoo.

– Ihmi­sen huo­non omi­nai­suu­den voi ottaa hänen kans­saan puheeksi ja kat­soa, miten se vai­kut­taa. Työ­pai­koilla voi yhdessä miet­tiä, mitä han­ka­lan ihmi­sen kanssa pitäisi tehdä.

Viime kädessä apua voi pyy­tää esi­mie­heltä tai työ­noh­jaa­jalta.

– Ei pidä silti kuvi­tella, että muu­tos tapah­tuu sil­män­rä­päyk­sessä. Ihmi­sen huono omi­nai­suus kehit­tyy vuo­sien ajan, joten se muut­tuu hitaasti.

Ihmi­sen pitää myös haluta muut­taa käyt­täy­ty­mis­tään. Tilan­netta on vai­kea paran­taa, jos han­kala tyyppi ei ota palau­tetta kuu­le­viin kor­viinsa. Epä­toi­voi­sim­mil­laan kol­le­gat pää­ty­vät vaih­ta­maan työ­paik­kaa, jos muu ei auta.

Mitä voi tehdä, jos huo­maat, että olet han­kala tyyppi? Neva­lai­sen mukaan pal­jon aut­taa jo se, että asian hyväk­syy. Sen jäl­keen omaa käyt­täy­ty­mis­tään voi muut­taa vähi­tel­len.

– Aluksi kan­nat­taa tes­tata pientä asiaa, jonka teet toi­sin kuin yleensä. Tun­tuuko maa­il­man­lo­pulta, jos toi­mit eri tavalla? Samalla voit tar­kas­tella, huo­maa­vatko ihmi­set käy­tök­sesi muu­tok­sen. Suh­tau­tu­vatko he sinuun myön­tei­sem­min kuin ennen?

Neva­lai­nen ei kui­ten­kaan suo­sit­tele kysy­mään ihmi­siltä suo­raan, ovatko he kiin­nit­tä­neet huo­miota käyt­täy­ty­mi­sesi muut­tu­mi­seen. Ennem­min­kin kan­nat­taa itsek­seen kokeilla eri­lai­sia toi­min­ta­ta­poja ja seu­rata, miten ihmi­set nii­hin suh­tau­tu­vat.

Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi?

Hankalista ihmisistä haittaa ja hyötyä

Työ­pai­kalla han­kala ihmi­nen vai­kut­taa hel­posti työil­ma­pii­riin. Kun ihmis­suh­teet ovat tuleh­tu­neet, hei­jas­tuu se työn teke­mi­seen. Hyvässä työil­ma­pii­rissä yleensä yhteis­työ­kin sujuu. Pahim­mil­laan han­kala tyyppi aiheut­taa sen, että työyh­teisö jou­tuu vai­keuk­siin.

– Työ­pai­kalla saat­taa olla tyyppi, joka aina mar­mat­taa hul­luista ideoista. Juuri se hullu idea voi kui­ten­kin pelas­taa työyh­tei­sön. Nokialle kävi ehkä näin. Ideat kato­si­vat, ja sit­ten meni­kin koko puhe­lin­bis­nes, Neva­lai­nen poh­tii.

Eri­tyi­sen ongel­mal­li­seksi asian tekee se, jos pomo on han­kala. Esi­mer­kiksi liian pedantti pomo haluaa hioa tuo­tetta täy­del­li­syy­teen asti, jol­loin se ei kos­kaan tule val­miiksi. Toi­saalta Neva­lai­nen koros­taa, että esi­mie­heen lii­te­tään läh­tö­koh­tai­sesti kiel­tei­siä piir­teitä, vaikka sii­hen ei olisi aina aihetta.

Ikä­vistä ihmi­sistä voi olla hyö­tyä työyh­tei­sölle. Kaikki kiel­tei­sinä pide­tyt omi­nai­suu­det toi­mi­vat hyvin jois­sa­kin tilan­teissa.

– Läh­den mie­luum­min pedan­tin kuin huit­ha­pe­lin len­to­kap­tee­nin kyy­tiin. Tai kun ihmi­nen saa ensia­pua, ei aut­ta­jan ole hyvä olla liian empaat­ti­nen, sillä hänen on pys­tyt­tävä toi­mi­maan nopeasti. Täl­löin aut­ta­jan itse­kes­kei­syys voi olla hyvä omi­nai­suus hen­gen pelas­ta­mi­sen kan­nalta.

– Tär­keintä olisi tie­dos­taa oma huono omi­nai­suu­tensa, oppia sää­tä­mään sitä ja saada se yhtei­seen hyö­ty­käyt­töön, Neva­lai­nen sanoo.

 

Johanna Meri­läi­nen