Valittaako työtoverisi asiasta kuin asiasta? Ampuuko hän alas kaikki ideasi? Saatat olla tekemisissä hankalan ihmisen kanssa, sanoo Vesa Nevalainen.

 

Psykolog­it Vesa Nevalainen ja Satu Kas­ki käsit­televät aihet­ta kir­jas­saan Ikävät ihmiset — kuin­ka selviy­tyä han­kalien tyyp­pi­en kanssa. He ker­to­vat, mil­laisia ikävät ihmiset ovat ja miten heistä tulee sel­l­aisia. Kir­jas­sa annetaan lisäk­si keino­ja siihen, miten han­kalia tyyppe­jä voi sietää.

Han­kalat tyyp­it saa­vat olon tun­tu­maan ikävältä ja heitä halu­aa väl­tel­lä. Han­kala ihmi­nen voit olla myös sinä itse.

– Kaikil­la ihmisil­lä on huono­ja piirteitä. Ihmistä pide­tään han­kalana sil­loin, kun jokin hänen omi­naisuuten­sa pain­ot­tuu niin, että se hait­taa mui­ta, Vesa Nevalainen sanoo.

– Han­kalia tyyppe­jä on mon­en­laisia. Esimerkik­si pedant­ti ihmi­nen tak­er­tuu yksi­tyisko­hti­in. Itsekeskeiset tyyp­it eivät ota mui­ta huomioon. Manip­u­loi­ja saat­taa usut­taa ihmiset tois­t­en­sa kimp­pu­un, eikä hän vält­tämät­tä jää siitä koskaan kiin­ni.

Mui­ta han­kalia tyyppe­jä ovat muun muas­sa dra­ma queen­it, mart­tyyrit ja hei­dän lähisuku­laisen­sa, kaikesta kaiken tietävät besser­wis­ser­it. Moni tun­tee lähipi­iristään yltiöop­ti­mistin, jolle elämä on ainaista päivän­pais­tet­ta, tai vas­taavasti kaiken synkkänä näkevän pes­simistin. Her­mo­ja ras­saa­vat myös hel­posti loukkaan­tu­vat herkkä­nahkaiset tai riidankylväjät.

Joil­lakin voi olla mon­ta ikävää piir­ret­tä, jot­ka ärsyt­tävät mui­ta. Toisaal­ta ihmiset ajat­tel­e­vat toi­sis­taan eri taval­la: yksi on toisen mielestä ärsyt­tävä, toisen mielestä taas ei.

Hankalan ihmisen kanssa voi yrittää oppia tulemaan toimeen.

– Esimerkik­si tais­teli­ja-ihmistyyp­pi jakaa mielip­iteitä. Tais­teli­ja löytää aina jonkin pahan asian, jota vas­taan hyökätä. Hän pyrkii paran­ta­maan maail­maa, mikä on hieno omi­naisu­us ja jota moni arvostaa. Toisaal­ta osa ihmi­sistä halu­aa ede­tä hitaasti ja vaikut­taa asioi­hin rauhal­lis­es­ti, hyökkäämät­tä. Heille tais­teli­ja saat­taa olla kiu­sankap­paleena, Nevalainen sanoo.

Harva tajuaa olevansa hankala

Nevalainen ker­too, että han­kala omi­naisu­us kehit­tyy ajan saatossa. Tie ikäväk­si ihmisek­si alkaa usein jo lapse­na ja muo­vau­tuu huip­pu­un­sa aikuise­na, ellei suun­taa katkaista.

– Ihmiset eivät vält­tämät­tä tiedos­ta, että ovat han­kalia. Yleen­sä he ajat­tel­e­vat tekevän­sä hyvää ja aut­ta­vansa. Vain har­va on tarkoituk­sel­la ikävä muille, Nevalainen sanoo.

– Ihmisen huonon omi­naisu­u­den voi ottaa hänen kanssaan puheek­si ja kat­soa, miten se vaikut­taa. Työ­paikoil­la voi yhdessä miet­tiä, mitä han­kalan ihmisen kanssa pitäisi tehdä.

Viime kädessä apua voi pyytää esimieheltä tai työno­h­jaa­jal­ta.

– Ei pidä silti kuvitel­la, että muu­tos tapah­tuu silmän­räpäyk­sessä. Ihmisen huono omi­naisu­us kehit­tyy vuosien ajan, joten se muut­tuu hitaasti.

Ihmisen pitää myös halu­ta muut­taa käyt­täy­tymistään. Tilan­net­ta on vaikea paran­taa, jos han­kala tyyp­pi ei ota palautet­ta kuule­vi­in korvi­in­sa. Epä­toivoisim­mil­laan kol­le­gat pää­tyvät vai­h­ta­maan työ­paikkaa, jos muu ei auta.

Mitä voi tehdä, jos huo­maat, että olet han­kala tyyp­pi? Nevalaisen mukaan paljon aut­taa jo se, että asian hyväksyy. Sen jäl­keen omaa käyt­täy­tymistään voi muut­taa vähitellen.

– Aluk­si kan­nat­taa tes­ta­ta pien­tä asi­aa, jon­ka teet toisin kuin yleen­sä. Tun­tuuko maail­man­lop­ul­ta, jos toim­it eri taval­la? Samal­la voit tarkastel­la, huo­maa­vatko ihmiset käytök­sesi muu­tok­sen. Suh­tau­tu­vatko he sin­u­un myön­teisem­min kuin ennen?

Nevalainen ei kuitenkaan suosit­tele kysymään ihmisiltä suo­raan, ovatko he kiin­nit­täneet huomio­ta käyt­täy­tymis­esi muut­tumiseen. Ennem­minkin kan­nat­taa itsek­seen kokeil­la eri­laisia toim­intat­apo­ja ja seu­ra­ta, miten ihmiset niihin suh­tau­tu­vat.

Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi?

Hankalista ihmisistä haittaa ja hyötyä

Työ­paikalla han­kala ihmi­nen vaikut­taa hel­posti työilmapi­iri­in. Kun ihmis­suh­teet ovat tule­htuneet, hei­jas­tuu se työn tekemiseen. Hyvässä työilmapi­iris­sä yleen­sä yhteistyökin sujuu. Pahim­mil­laan han­kala tyyp­pi aiheut­taa sen, että työy­hteisö joutuu vaikeuk­si­in.

– Työ­paikalla saat­taa olla tyyp­pi, joka aina mar­mat­taa hul­luista ideoista. Juuri se hul­lu idea voi kuitenkin pelas­taa työy­hteisön. Nokialle kävi ehkä näin. Ideat kato­si­vat, ja sit­ten menikin koko puhe­lin­bisnes, Nevalainen pohtii.

Eri­tyisen ongel­mallisek­si asian tekee se, jos pomo on han­kala. Esimerkik­si liian pedant­ti pomo halu­aa hioa tuotet­ta täy­del­lisyy­teen asti, jol­loin se ei koskaan tule valmi­ik­si. Toisaal­ta Nevalainen korostaa, että esimieheen liitetään lähtöko­htais­es­ti kiel­teisiä piirteitä, vaik­ka siihen ei olisi aina aihet­ta.

Ikävistä ihmi­sistä voi olla hyö­tyä työy­hteisölle. Kaik­ki kiel­teis­inä pide­tyt omi­naisu­udet toimi­vat hyvin jois­sakin tilanteis­sa.

– Läh­den mielu­um­min pedan­tin kuin huithapelin lentokapteenin kyyti­in. Tai kun ihmi­nen saa ensi­a­pua, ei aut­ta­jan ole hyvä olla liian empaat­ti­nen, sil­lä hänen on pystyt­tävä toim­i­maan nopeasti. Täl­löin aut­ta­jan itsekeskeisyys voi olla hyvä omi­naisu­us hen­gen pelas­tamisen kannal­ta.

– Tärkein­tä olisi tiedostaa oma huono omi­naisuuten­sa, oppia säätämään sitä ja saa­da se yhteiseen hyö­tykäyt­töön, Nevalainen sanoo.

 

Johan­na Mer­iläi­nen