Valit­taako työto­verisi asiasta kuin asiasta? Ampuuko hän alas kaikki ideasi? Saatat olla tekemi­sissä hankalan ihmisen kanssa, sanoo Vesa Nevalainen.

 

Psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski käsit­te­levät aihetta kirjassaan Ikävät ihmiset – kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa. He kertovat, millaisia ikävät ihmiset ovat ja miten heistä tulee sellaisia. Kirjassa annetaan lisäksi keinoja siihen, miten hankalia tyyppejä voi sietää.

Hankalat tyypit saavat olon tuntumaan ikävältä ja heitä haluaa vältellä. Hankala ihminen voit olla myös sinä itse.

– Kaikilla ihmisillä on huonoja piirteitä. Ihmistä pidetään hankalana silloin, kun jokin hänen ominai­suu­tensa painottuu niin, että se haittaa muita, Vesa Nevalainen sanoo.

– Hankalia tyyppejä on monen­laisia. Esimer­kiksi pedantti ihminen takertuu yksityis­kohtiin. Itsekes­keiset tyypit eivät ota muita huomioon. Manipu­loija saattaa usuttaa ihmiset toistensa kimppuun, eikä hän välttä­mättä jää siitä koskaan kiinni.

Muita hankalia tyyppejä ovat muun muassa drama queenit, marttyyrit ja heidän lähisu­ku­lai­sensa, kaikesta kaiken tietävät besserwis­serit. Moni tuntee lähipii­ristään yltiö­op­ti­mistin, jolle elämä on ainaista päivän­pais­tetta, tai vastaa­vasti kaiken synkkänä näkevän pessi­mistin. Hermoja rassaavat myös helposti loukkaan­tuvat herkkä­nah­kaiset tai riidankylväjät.

Joillakin voi olla monta ikävää piirrettä, jotka ärsyt­tävät muita. Toisaalta ihmiset ajatte­levat toisistaan eri tavalla: yksi on toisen mielestä ärsyttävä, toisen mielestä taas ei.

Hankalan ihmisen kanssa voi yrittää oppia tulemaan toimeen.

– Esimer­kiksi taistelija-ihmis­tyyppi jakaa mieli­pi­teitä. Taistelija löytää aina jonkin pahan asian, jota vastaan hyökätä. Hän pyrkii paran­tamaan maailmaa, mikä on hieno ominaisuus ja jota moni arvostaa. Toisaalta osa ihmisistä haluaa edetä hitaasti ja vaikuttaa asioihin rauhal­li­sesti, hyökkää­mättä. Heille taistelija saattaa olla kiusan­kap­pa­leena, Nevalainen sanoo.

Harva tajuaa olevansa hankala

Nevalainen kertoo, että hankala ominaisuus kehittyy ajan saatossa. Tie ikäväksi ihmiseksi alkaa usein jo lapsena ja muovautuu huippuunsa aikuisena, ellei suuntaa katkaista.

– Ihmiset eivät välttä­mättä tiedosta, että ovat hankalia. Yleensä he ajatte­levat tekevänsä hyvää ja autta­vansa. Vain harva on tarkoi­tuk­sella ikävä muille, Nevalainen sanoo.

– Ihmisen huonon ominai­suuden voi ottaa hänen kanssaan puheeksi ja katsoa, miten se vaikuttaa. Työpai­koilla voi yhdessä miettiä, mitä hankalan ihmisen kanssa pitäisi tehdä.

Viime kädessä apua voi pyytää esimie­heltä tai työnohjaajalta.

– Ei pidä silti kuvitella, että muutos tapahtuu silmän­rä­päyk­sessä. Ihmisen huono ominaisuus kehittyy vuosien ajan, joten se muuttuu hitaasti.

Ihmisen pitää myös haluta muuttaa käyttäy­ty­mistään. Tilan­netta on vaikea parantaa, jos hankala tyyppi ei ota palau­tetta kuuleviin korviinsa. Epätoi­voi­sim­millaan kollegat päätyvät vaihtamaan työpaikkaa, jos muu ei auta.

Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi? Nevalaisen mukaan paljon auttaa jo se, että asian hyväksyy. Sen jälkeen omaa käyttäy­ty­mistään voi muuttaa vähitellen.

– Aluksi kannattaa testata pientä asiaa, jonka teet toisin kuin yleensä. Tuntuuko maail­man­lo­pulta, jos toimit eri tavalla? Samalla voit tarkas­tella, huomaa­vatko ihmiset käytöksesi muutoksen. Suhtau­tu­vatko he sinuun myöntei­semmin kuin ennen?

Nevalainen ei kuitenkaan suosittele kysymään ihmisiltä suoraan, ovatko he kiinnit­täneet huomiota käyttäy­ty­misesi muuttu­miseen. Ennem­minkin kannattaa itsekseen kokeilla erilaisia toimin­ta­tapoja ja seurata, miten ihmiset niihin suhtautuvat.

Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi?

Hanka­lista ihmisistä haittaa ja hyötyä

Työpai­kalla hankala ihminen vaikuttaa helposti työil­ma­piiriin. Kun ihmis­suhteet ovat tuleh­tuneet, heijastuu se työn tekemiseen. Hyvässä työil­ma­pii­rissä yleensä yhteis­työkin sujuu. Pahim­millaan hankala tyyppi aiheuttaa sen, että työyh­teisö joutuu vaikeuksiin.

– Työpai­kalla saattaa olla tyyppi, joka aina marmattaa hulluista ideoista. Juuri se hullu idea voi kuitenkin pelastaa työyh­teisön. Nokialle kävi ehkä näin. Ideat katosivat, ja sitten menikin koko puhelin­bisnes, Nevalainen pohtii.

Erityisen ongel­mal­li­seksi asian tekee se, jos pomo on hankala. Esimer­kiksi liian pedantti pomo haluaa hioa tuotetta täydel­li­syyteen asti, jolloin se ei koskaan tule valmiiksi. Toisaalta Nevalainen korostaa, että esimieheen liitetään lähtö­koh­tai­sesti kielteisiä piirteitä, vaikka siihen ei olisi aina aihetta.

Ikävistä ihmisistä voi olla hyötyä työyh­tei­sölle. Kaikki kielteisinä pidetyt ominai­suudet toimivat hyvin joissakin tilanteissa.

– Lähden mieluummin pedantin kuin huitha­pelin lento­kap­teenin kyytiin. Tai kun ihminen saa ensiapua, ei auttajan ole hyvä olla liian empaat­tinen, sillä hänen on pystyttävä toimimaan nopeasti. Tällöin auttajan itsekes­keisyys voi olla hyvä ominaisuus hengen pelas­ta­misen kannalta.

– Tärkeintä olisi tiedostaa oma huono ominai­suu­tensa, oppia säätämään sitä ja saada se yhteiseen hyöty­käyttöön, Nevalainen sanoo.

 

Johanna Meriläinen