Työelämän sopimukset ja sosiaa­li­huollon asiakas­tur­val­lisuus voi olla mutkikas kokonaisuus. Tämä on huomattu Talentian työelä­mäyk­si­kössä, jossa on neuvottu epäpä­te­vyys­alen­nuksen oikaisua jälki­käteen hakevia jäseniä.

 

Parhaillaan moni kunnassa tai kuntayh­ty­mässä työsken­nellyt hakee jälki­käteen tai harkitsee hakevansa oikaisua virheel­li­sesti tehtyyn epäpä­te­vyys­alen­nukseen. Oikaisua haetaan sillä perus­teella, että epäpätevä työntekijä on tehnyt vastaavia töitä kuin kelpoiset työnte­kijät ja suoriu­tunut tehtä­vistään.

Oikeuden hakea oikaisua antaa vuonna 2012 tehty muutos Kunnal­liseen yleiseen virka- ja työeh­to­so­pi­mukseen (KVTES II Luku 9§). Sen perus­teella pelkän puuttuvan tutkinnon vuoksi epäpä­te­vyys­alen­nusta ei voi enää tehdä. Kunta-alan tehtä­vissä tehtävän vaativuus määrittää palkan.

Palkka­oi­keudet ja ammatin valvonta

Miksi sitten KVTES:n epäpä­te­vyys­alen­nuksen oikaisun haku ja sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain velvoitteet on mutkikas yhdis­telmä, ja vääri­nym­mär­ryk­senkin mahdol­li­suudet ovat olemassa?

– Epäsel­vyydet syntyvät usein siitä, että KVTES ja sen juridiset sopimus­lausekkeet ovat eri asia kuin ammatin velvoit­teisiin ja valvontaan liittyvä lainsää­däntö, sanoo ammat­ti­jär­jestö Talentian erityis­asian­tuntija Päivi Vepsä.

– Epäpä­te­vyys­alen­nuksen poista­mi­sella ei ole suoraa asiayh­teyttä ammat­ti­hen­ki­lö­lakiin muutoin kuin, että sen poista­misen yhtey­dessä saattaa paljastua esimer­kiksi lasten­suo­je­lulain väärin­käy­töksiä, varsinkin jos perus­telee oikai­su­vaa­ti­mustaan sillä, että on tehnyt ammat­ti­toi­missaan ”täysin samaa työtä”.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tiassa ei katsota hyvällä tapauksia, joissa työnantaja yrittää välttää epäpä­te­vyys­alen­nuksen oikaisun uhkai­le­malla, että työntekijä olisi rikkonut ammat­ti­hen­ki­lö­lakia ja asiakas­tur­val­li­suutta tekemällä tehtäviä, joihin osaaminen tai oikeudet eivät ole riittäneet.

– Työelä­mässä palkka­oi­keuksia ajetaan KVTES:n perus­teella, Vepsä sanoo.

Kerrataan ammatin harjoit­ta­misen ja valvonnan periaatteet

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölaki ei salli epäpä­te­välle kaikkia ammat­tioi­keuksia, eikä hän voi tehdä kaikkia tehtäviä, joita laillis­tetut voivat tehdä. Lisäksi työtä tulee tehdä laillis­tetun ammat­ti­hen­kilön ohjauk­sessa.

KVTES:n mukaan tämä ei kuitenkaan ole osoitus siitä, etteikö työntekijä tee yhtä vaativaa työtä kuin pätevät/laillistetut, sanoo Vepsä.

Epäselvyydet syntyvät usein siitä, että KVTES ja sen juridiset sopimuslausekkeet ovat eri asia kuin ammatin velvoitteisiin ja valvontaan liittyvä lainsäädäntö.

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löiden valvonnan näkökul­masta on lisäksi tärkeää muistaa, että joissakin sosiaa­li­huollon tehtä­vissä voi ammat­ti­hen­ki­lölain mukaan toimia vain laillis­tettu sosiaa­li­huollon ammat­ti­henkilö. Ammat­ti­hen­ki­lö­laissa kiireel­linen sijoitus on säädetty tällai­seksi tehtä­väksi. Sosiaa­li­huol­to­laissa ja erityis­la­eissa on tehtäviä, jotka on määri­telty sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­väksi. Näitä tehtäviä voi tehdä myös tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä toimiva sosiaa­lityön opiskelija, jos hänellä on suori­tettuna riittävät opinnot ja hän toimii laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän johdon ja valvonnan alaisena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verkko­si­vuilta.

– Tällä hetkellä on ongel­mal­lista, että meillä on työnan­tajia, jotka vain ”heittävät” epäpä­tevät sijaiset työhönsä ilman ohjeis­tusta, ohjaajaa ja joille on annettu kaikki sosiaa­li­työn­te­kijän tehtävät yksin hoidet­ta­vaksi esimer­kiksi lasten­suo­je­lussa, toteaa Päivi Vepsä.

– Tällöin sijainen on saattanut tulla rikko­neeksi useam­paakin lakia päätöksiä tehdessään, jotka nyt tulevat esiin, koska työnantaja on vaatinut perus­teluja epäpä­te­vyys­alen­nuksen poista­miseen.

Vepsä muistuttaa, että epäpä­te­vän/ei-laillis­tetun on tärkeää itse arvioida, riittääkö oma osaaminen ja oikeudet työnan­tajan osoit­tamien tehtävien hoita­miseen, vaikka vastuu suoriu­tu­misen arviosta on myös esimie­hellä ja työnan­ta­jalla.

– Ammat­ti­hen­ki­lölain mukaan vastuu on henki­lö­koh­tai­sesti työnte­ki­jällä itsellään. Rikko­mukset voivat myös johtaa Valviran valvon­ta­toimiin ja vakavim­missa tilan­teissa merkin­töihin ammatti­henkilö­rekisteriin.

Helena Jaakkola

Jutusta 18.5.2018 poistettu kohta: “Tällaisia tehtäviä on esimer­kiksi lasten­suojelun asiakas­lapsen asioista vastaava sosiaa­li­työn­tekijä. Samoin rajoi­tus­toi­men­pi­teitä esimer­kiksi kehitys­vam­maisten erityis­huol­lossa voi toteuttaa vain laillis­tettu sosiaali- tai tervey­den­huollon ammat­ti­henkilö.”

Juttuun 18.5.2018 lisätty kohta: “Ammat­ti­hen­ki­lö­laissa kiireel­linen sijoitus on säädetty tällai­seksi tehtä­väksi. Sosiaa­li­huol­to­laissa ja erityis­la­eissa on tehtäviä, jotka on määri­telty sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­väksi. Näitä tehtäviä voi tehdä myös tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä toimiva sosiaa­lityön opiskelija, jos hänellä on suori­tettuna riittävät opinnot ja hän toimii laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän johdon ja valvonnan alaisena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verkko­si­vuilta.”

Tilapäi­sesti sijaisena

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain mukaan sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa voi toimia tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorit­tanut hyväk­sy­tysti sosiaa­lityön aineo­pinnot ja käytännön harjoit­telun.

Sosio­nomin, geronomin tai kuntou­tuksen ohjaajan ammatissa voi toimia tilapäi­sesti ammattiin opiskeleva tai sosiaa­lia­lalle sovel­tuvan korkea­kou­lu­tut­kinnon suorit­tanut henkilö, jolla on riittävät edelly­tykset ammatissa toimi­miseen. Arvion tekee työnantaja.

Tilapäi­sesti voi toimia enintään vuoden ajan, eikä enimmäi­saikaa saa ylittää esimer­kiksi ketjut­ta­malla sijai­suuksia. Työtä tulee tehdä laillis­tetun ammat­ti­hen­kilön ohjauk­sessa.

Joissakin sosiaa­li­huollon tehtä­vässä voi sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölain mukaan toimia vain laillis­tettu sosiaa­li­huollon ammat­ti­henkilö. Tällaisia tehtäviä on esimer­kiksi lasten­suojelun asiakas­lapsen asioista vastaava sosiaa­li­työn­tekijä. Samoin rajoi­tus­toi­men­pi­teitä kehitys­vam­maisten erityis­huol­lossa voi toteuttaa vain laillis­tettu sosiaali- tai tervey­den­huollon ammat­ti­henkilö.

Sijaisen tehtä­vä­nimike

Työelä­mässä on epäsel­vyyttä tilapäisten työnte­ki­jöiden tehtä­vä­ni­mik­keestä silloin, kun sijainen ei ole suorit­tanut laillis­te­tulle ammat­ti­hen­ki­lölle vaadit­tavaa tutkintoa. Nyt käytetään muun muassa vs. sosiaa­li­työn­tekijä -nimikettä, vaikka tehtävää hoita­valla opiske­li­jalla ei ole ammatin­har­joit­ta­mi­soi­keutta sosiaa­li­työn­te­kijän ammattiin.

Ammat­ti­jär­jestö Talentian työelä­mä­toi­mi­kunta esittää, että työelä­mässä käytetään jatkossa esimer­kiksi nimikettä sosiaa­li­työn­te­ki­jä­opis­kelija, silloin kun työnte­ki­jällä ei ole vielä laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän statusta. Näin paran­netaan kaikkien osapuolten oikeus­turvaa.