Työelämän sopimukset ja sosiaalihuollon asiakasturvallisuus voi olla mutkikas kokonaisuus. Tämä on huomattu Talentian työelämäyksikössä, jossa on neuvottu epäpätevyysalennuksen oikaisua jälkikäteen hakevia jäseniä.

 

Parhail­laan moni kun­nassa tai kun­tayh­ty­mässä työs­ken­nel­lyt hakee jäl­ki­kä­teen tai har­kit­see hake­vansa oikai­sua vir­heel­li­sesti teh­tyyn epä­pä­te­vyys­alen­nuk­seen. Oikaisua hae­taan sillä perus­teella, että epä­pä­tevä työn­te­kijä on teh­nyt vas­taa­via töitä kuin kel­poi­set työn­te­ki­jät ja suo­riu­tu­nut tehtävistään.

Oikeuden hakea oikai­sua antaa vuonna 2012 tehty muu­tos Kunnalliseen ylei­seen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­seen (KVTES II Luku 9§). Sen perus­teella pel­kän puut­tu­van tut­kin­non vuoksi epä­pä­te­vyys­alen­nusta ei voi enää tehdä. Kunta-alan teh­tä­vissä teh­tä­vän vaa­ti­vuus mää­rit­tää palkan.

Palkkaoikeudet ja ammatin valvonta

Miksi sit­ten KVTES:n epä­pä­te­vyys­alen­nuk­sen oikai­sun haku ja sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain vel­voit­teet on mut­ki­kas yhdis­telmä, ja vää­ri­nym­mär­ryk­sen­kin mah­dol­li­suu­det ovat olemassa?

– Epäselvyydet syn­ty­vät usein siitä, että KVTES ja sen juri­di­set sopi­mus­lausek­keet ovat eri asia kuin amma­tin vel­voit­tei­siin ja val­von­taan liit­tyvä lain­sää­däntö, sanoo ammat­ti­jär­jestö Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Päivi Vepsä.

– Epäpätevyysalennuksen pois­ta­mi­sella ei ole suo­raa asiayh­teyttä ammat­ti­hen­ki­lö­la­kiin muu­toin kuin, että sen pois­ta­mi­sen yhtey­dessä saat­taa pal­jas­tua esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lu­lain vää­rin­käy­tök­siä, var­sin­kin jos perus­te­lee oikai­su­vaa­ti­mus­taan sillä, että on teh­nyt ammat­ti­toi­mis­saan ”täy­sin samaa työtä”.

Ammattijärjestö Talentiassa ei kat­sota hyvällä tapauk­sia, joissa työ­nan­taja yrit­tää vält­tää epä­pä­te­vyys­alen­nuk­sen oikai­sun uhkai­le­malla, että työn­te­kijä olisi rik­ko­nut ammat­ti­hen­ki­lö­la­kia ja asia­kas­tur­val­li­suutta teke­mällä teh­tä­viä, joi­hin osaa­mi­nen tai oikeu­det eivät ole riittäneet.

– Työelämässä palk­ka­oi­keuk­sia aje­taan KVTES:n perus­teella, Vepsä sanoo.

Kerrataan ammatin harjoittamisen ja valvonnan periaatteet

Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­lö­laki ei salli epä­pä­te­välle kaik­kia ammat­tioi­keuk­sia, eikä hän voi tehdä kaik­kia teh­tä­viä, joita lail­lis­te­tut voi­vat tehdä. Lisäksi työtä tulee tehdä lail­lis­te­tun ammat­ti­hen­ki­lön ohjauksessa.

– KVTES:n mukaan tämä ei kui­ten­kaan ole osoi­tus siitä, etteikö työn­te­kijä tee yhtä vaa­ti­vaa työtä kuin pätevät/laillistetut, sanoo Vepsä.

Epäselvyydet syntyvät usein siitä, että KVTES ja sen juridiset sopimuslausekkeet ovat eri asia kuin ammatin velvoitteisiin ja valvontaan liittyvä lainsäädäntö.

Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­löi­den val­von­nan näkö­kul­masta on lisäksi tär­keää muis­taa, että jois­sa­kin sosi­aa­li­huol­lon teh­tä­vissä voi ammat­ti­hen­ki­lö­lain mukaan toi­mia vain lail­lis­tettu sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­kilö. Ammattihenkilölaissa kii­reel­li­nen sijoi­tus on sää­detty täl­lai­seksi teh­tä­väksi. Sosiaalihuoltolaissa ja eri­tyis­la­eissa on teh­tä­viä, jotka on mää­ri­telty sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­väksi. Näitä teh­tä­viä voi tehdä myös tila­päi­sesti sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vässä toi­miva sosi­aa­li­työn opis­ke­lija, jos hänellä on suo­ri­tet­tuna riit­tä­vät opin­not ja hän toi­mii lail­lis­te­tun sosi­aa­li­työn­te­ki­jän joh­don ja val­von­nan alai­sena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verk­ko­si­vuilta.

– Tällä het­kellä on ongel­mal­lista, että meillä on työ­nan­ta­jia, jotka vain ”heit­tä­vät” epä­pä­te­vät sijai­set työ­hönsä ilman ohjeis­tusta, ohjaa­jaa ja joille on annettu kaikki sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vät yksin hoi­det­ta­vaksi esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lussa, toteaa Päivi Vepsä.

– Tällöin sijai­nen on saat­ta­nut tulla rik­ko­neeksi useam­paa­kin lakia pää­tök­siä teh­des­sään, jotka nyt tule­vat esiin, koska työ­nan­taja on vaa­ti­nut perus­te­luja epä­pä­te­vyys­alen­nuk­sen poistamiseen.

Vepsä muis­tut­taa, että epä­pä­te­vän/ei-lail­lis­te­tun on tär­keää itse arvioida, riit­tääkö oma osaa­mi­nen ja oikeu­det työ­nan­ta­jan osoit­ta­mien teh­tä­vien hoi­ta­mi­seen, vaikka vas­tuu suo­riu­tu­mi­sen arviosta on myös esi­mie­hellä ja työnantajalla.

– Ammattihenkilölain mukaan vas­tuu on hen­ki­lö­koh­tai­sesti työn­te­ki­jällä itsel­lään. Rikkomukset voi­vat myös joh­taa Valviran val­von­ta­toi­miin ja vaka­vim­missa tilan­teissa mer­kin­töi­hin ammattihenkilörekisteriin.

Helena Jaakkola

Jutusta 18.5.2018 pois­tettu kohta: “Tällaisia teh­tä­viä on esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lun asia­kas­lap­sen asioista vas­taava sosi­aa­li­työn­te­kijä. Samoin rajoi­tus­toi­men­pi­teitä esi­mer­kiksi kehi­tys­vam­mais­ten eri­tyis­huol­lossa voi toteut­taa vain lail­lis­tettu sosi­aali- tai ter­vey­den­huol­lon ammattihenkilö.”

Juttuun 18.5.2018 lisätty kohta: “Ammattihenkilölaissa kii­reel­li­nen sijoi­tus on sää­detty täl­lai­seksi teh­tä­väksi. Sosiaalihuoltolaissa ja eri­tyis­la­eissa on teh­tä­viä, jotka on mää­ri­telty sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­väksi. Näitä teh­tä­viä voi tehdä myös tila­päi­sesti sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vässä toi­miva sosi­aa­li­työn opis­ke­lija, jos hänellä on suo­ri­tet­tuna riit­tä­vät opin­not ja hän toi­mii lail­lis­te­tun sosi­aa­li­työn­te­ki­jän joh­don ja val­von­nan alai­sena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verk­ko­si­vuilta.”

Tilapäisesti sijaisena

Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­lö­lain mukaan sosi­aa­li­työn­te­ki­jän amma­tissa voi toi­mia tila­päi­sesti sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ammat­tiin opis­ke­leva hen­kilö, joka on suo­rit­ta­nut hyväk­sy­tysti sosi­aa­li­työn aineo­pin­not ja käy­tän­nön harjoittelun.

Sosionomin, gero­no­min tai kun­tou­tuk­sen ohjaa­jan amma­tissa voi toi­mia tila­päi­sesti ammat­tiin opis­ke­leva tai sosi­aa­lia­lalle sovel­tu­van kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut hen­kilö, jolla on riit­tä­vät edel­ly­tyk­set amma­tissa toi­mi­mi­seen. Arvion tekee työnantaja.

Tilapäisesti voi toi­mia enin­tään vuo­den ajan, eikä enim­mäi­sai­kaa saa ylit­tää esi­mer­kiksi ket­jut­ta­malla sijai­suuk­sia. Työtä tulee tehdä lail­lis­te­tun ammat­ti­hen­ki­lön ohjauksessa.

Joissakin sosi­aa­li­huol­lon teh­tä­vässä voi sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain mukaan toi­mia vain lail­lis­tettu sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­kilö. Tällaisia teh­tä­viä on esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lun asia­kas­lap­sen asioista vas­taava sosi­aa­li­työn­te­kijä. Samoin rajoi­tus­toi­men­pi­teitä kehi­tys­vam­mais­ten eri­tyis­huol­lossa voi toteut­taa vain lail­lis­tettu sosi­aali- tai ter­vey­den­huol­lon ammattihenkilö.

Sijaisen tehtävänimike

Työelämässä on epä­sel­vyyttä tila­päis­ten työn­te­ki­jöi­den teh­tä­vä­ni­mik­keestä sil­loin, kun sijai­nen ei ole suo­rit­ta­nut lail­lis­te­tulle ammat­ti­hen­ki­lölle vaa­dit­ta­vaa tut­kin­toa. Nyt käy­te­tään muun muassa vs. sosi­aa­li­työn­te­kijä ‑nimi­kettä, vaikka teh­tä­vää hoi­ta­valla opis­ke­li­jalla ei ole amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keutta sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ammattiin.

Ammattijärjestö Talentian työ­elä­mä­toi­mi­kunta esit­tää, että työ­elä­mässä käy­te­tään jat­kossa esi­mer­kiksi nimi­kettä sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­opis­ke­lija, sil­loin kun työn­te­ki­jällä ei ole vielä lail­lis­te­tun sosi­aa­li­työn­te­ki­jän sta­tusta. Näin paran­ne­taan kaik­kien osa­puol­ten oikeusturvaa.