Elätkö tah­to­mat­tasi mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den ket­jussa? Epäi­letkö, että mää­rä­ai­kai­suu­den perus­teet eivät ole oikeat? Kan­nat­taa tar­kis­taa asia työ­paik­kasi luot­ta­mus­mie­hen kanssa.

Mää­rä­ai­kai­nen työ­suhde sopii jos­kus työn­te­ki­jälle oikein hyvin. Jos kui­ten­kin tois­tai­seksi voi­massa oleva työ­suhde on toi­veena, haluat aset­tua aloil­lesi, kuu­lua tasa­ver­tai­sena kol­le­gana työyh­tei­söön ja saada kaikki työ­suh­tee­seen kuu­lu­vat etuu­det, on pät­kä­työ­läi­sen asema ras­kas.

− On pal­jon vää­riä käsi­tyk­siä siitä, mil­loin mää­rä­ai­kaista työ­so­pi­musta voi­daan käyt­tää, toteaa Talen­tian työ­mark­ki­na­la­ki­mies Tuo­mas Hyy­ti­nen.

Määräaikaisilla työsopimuksilla ei voida paikata pysyvän työvoiman tarvetta.

Vää­rät käsi­tyk­set saat­ta­vat juon­tua vuonna 1999 anne­tusta EU-direk­tii­vistä ja pui­te­so­pi­muk­sesta, joi­den mukaan jäsen­val­tioi­den piti valita kol­mesta mää­rä­ai­kai­suuk­sia sää­te­le­västä peri­aat­teesta. Mää­räys­ten tar­koi­tuk­sena takana on tarve suo­jella työn­te­ki­jän oikeuk­sia.

− Suomi valitsi vaih­toeh­don, jossa mää­rä­ai­kai­nen työ­suhde voi­daan sol­mia, jos mää­rä­ai­kai­suu­delle on perus­teltu syy, Hyy­ti­nen ker­too.

Muut vaih­toeh­dot oli­si­vat olleet, että mää­rä­ai­kai­suu­delle sää­de­tään enim­mäis­kesto tai että sää­de­tään enim­mäis­mää­rästä peräk­käi­siä mää­rä­ai­kai­suuk­sia, jonka jäl­keen työ­suh­teen on oltava tois­tai­seksi voi­massa oleva. Moni tun­tuu luu­le­van, että nämä kaikki vaih­toeh­dot ovat voi­massa.

− Mää­rä­ai­kai­silla työ­so­pi­muk­silla ei voida ”pai­kata” pysy­vän työ­voi­man tar­vetta. Jos tarve on pysyvä, mää­rä­ai­kais­ten sopi­mus­ten käyttö ei ole sal­lit­tua, vaan työ­so­pi­mus­ten tulee olla voi­massa tois­tai­seksi.

Peri­aa­tetta tukee vuo­den 2011 alussa voi­maan tul­lut työ­so­pi­mus­lain pykälä, jossa sää­de­tään nimen­omai­sesti, ettei mää­rä­ai­kais­ten työ­so­pi­mus­ten käyttö ole sal­lit­tua sil­loin, kun nii­den luku­määrä tai yhteen­las­kettu kesto tai niistä muo­dos­tuva koko­nai­suus osoit­taa työ­nan­ta­jan työ­voi­ma­tar­peen pysy­väksi.

− Tätä peri­aa­tetta vah­vis­taa edel­leen kor­keim­man oikeu­den kaksi ennak­ko­pää­töstä viime kesältä, toteaa Hyy­ti­nen

Palkkauslupa ei riitä perusteeksi

Mikä on perus­teltu syy mää­rä­ai­kai­suu­teen? Sel­keä esi­merkki on sijai­suus. Sen sijaan kun­nan antama palk­kaus­lupa ei ole perus­teltu syy mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen sol­mi­mi­seen. Talen­tian alue­a­sia­mies Tanja Tuu­nai­nen-Vai­nio sai yhtey­den­o­ton Turusta. Talen­tian jäse­nellä oli ollut monta peräk­käistä mää­rä­ai­kaista las­ten­tar­han­opet­ta­jan työ­suh­detta, joi­den perus­te­luna oli käy­tetty hen­ki­lös­tö­hal­lin­non palk­kaus­lu­paa.

− Työ­suhde oli kat­kolla kesä­lo­ma­kau­tena. Näin­hän monessa kun­nassa teh­dään, kun halu­taan sääs­tää, Tanja Tuu­nai­nen-Vai­nio ker­too.
− Pää­luot­ta­mus­mies otti asian sel­vi­tet­tä­väk­seen ja teki vaki­nais­ta­mis­vaa­ti­muk­sen Turun kau­pun­gille.  Lop­pu­tu­lok­sena oli työ­suh­teen vaki­nais­ta­mi­nen.

Samassa ase­massa oli pari­kym­mentä työn­te­ki­jää Turun kau­pun­gin pal­ve­luk­sessa. Täl­lai­sessa tapauk­sessa työ­nan­ta­jan tulisi omasta aloit­tees­taan kor­jata kaikki vas­taa­vat työ­so­pi­muk­set. Jos näin ei ole käy­nyt, ota yhteyttä luot­ta­mus­mie­heen!

Ratkaisu käräjäoikeudesta

Aina eivät neu­vot­te­lut etene yhtä hyvin. Ete­lä­suo­ma­lai­sessa kau­pun­gissa sel­vi­tel­tiin työ­suh­detta, jossa sama työn­te­kijä oli teh­nyt noin vii­den vuo­den ajan kat­kea­matta mää­rä­ai­kai­suuk­sia sijais­taen eri hen­ki­löitä.

− Sijai­suus oli peruste mää­rä­ai­kai­suu­delle. Mutta vaikka tämä peruste päti, voi­daan Talen­tian mie­lestä osoit­taa, että työ­nan­ta­jalla on pysy­vän työ­voi­man tarve, jonka vuoksi työ­suhde pitäisi sol­mia vaki­nai­sena, toteaa Tuo­mas Hyy­ti­nen.

Täl­lai­nen tapaus on mah­dol­lista viedä kärä­jä­oi­keu­teen, jos työ­nan­taja ei suostu työn­te­ki­jän kan­nalta suo­tui­saan rat­kai­suun.

Kris­tiina Kos­ki­luoma