Vuosi­lomia sovit­taessa työnan­tajan on kohdeltava työnte­ki­jöitään tasapuo­li­sesti. Sama työntekijä ei voi saada vuosi­lo­maansa aina heinäkuussa.

 

Jos työpai­kassa on kymmenen työnte­kijää, jotka kaikki haluai­sivat pitää vuosi­lo­mansa heinä­kuussa, mutta se ei ole toiminnan kannalta mahdol­lista, voi työnantaja päättää lomien porrastamisesta.

Lomakausi on 2.5. – 30.9. Kesäloma voi siis osua myös touko­kuulle tai syyskuulle. Loman kerty­mis­kausi on 1.4. – 31.3. Vuosi­lomaa kertyy kaikissa työsuh­teissa, mutta lyhyissä tai pieni­tun­ti­sissa työsuh­teissa lomaa ei anneta lomapäivinä, vaan se maksetaan rahana. Kokoai­kai­sessa kuukausi­palkkaan perus­tu­vassa työssä vuosi­lomaa kertyy, kun kalen­te­ri­kuu­kau­dessa työsken­telee vähintään 14 päivänä.

Vuosi­lo­ma­päivien laskeminen

Yleisimmin vuosi­lo­ma­päiviä kertyy  alle vuoden kestä­neessä palve­lus­suh­teessa 2 päivää kuukau­dessa ja yli vuoden kestä­neessä 2,5 päivää kuukau­dessa. Loma pidetään pääsään­töi­sesti loman­ker­ty­mis­vuotta seuraa­valla lomakau­della. Jos lomaa on kertynyt yli 24 päivää, yksi lomaviikko voidaan siirtää ns. talvilomaksi.

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia loman pitämi­sestä sen vuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ennen seuraavan lomakauden alkua.

Talviloma on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua 30.4. mennessä. Joskus määrä­ai­kai­sissa työso­pi­muk­sissa on sovittu, että kertynyt loma pidetään työsuhteen aikana.

Loma tulisi antaa pääsään­töi­sesti yhden­jak­soisena. Palve­lu­toi­minnan edelly­tysten takia tai työnte­kijän omasta toiveesta, loma voidaan antaa myös kahdessa tai useam­massa osassa. Yhden loman osista on silloin kestettävä vähintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti.

Loma tulisi antaa pääsääntöisesti yhdenjaksoisena.

Perhe­vapaa ja vuosilomat

Vuosi­lomaa kertyy äitiys- ja vanhem­pain­va­paa­kau­delta kuudelta kuukau­delta. Myös perhe­va­paalla olevien tulisi ensisi­jai­sesti pitää lomansa normaa­lilla lomakau­della. Jos tämä ei ole mahdol­lista, loman saa antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- ja vanhem­pain­va­paa­kauden päättymisestä.

Vuosi­lomaa ei saa vahvistaa äitiys- tai isyys­vapaan ajalle. Yleisimmin vuosiloma pidetään, kun vanhempi siirtyy hoito­va­paalle. Vuosi­loman voi vahvistaa hoito­vapaan päälle tai ajalle. Jos lapsi ei käytä päivä­hoi­to­pal­veluja, vanhempi voi tällöin saman­ai­kai­sesti saada vuosi­lo­ma­palkkaa ja kotihoi­dontuen hoito­rahaa. Mahdol­liseen kotihoi­dontuen hoito­lisään palkan­maksu vaikuttaa.

Jos lomaa on paljon ja vanhempi aikoo olla pitkään hoito­va­paalla, kannattaa harkita osan vuosi­loman laitta­mista säästö­va­paaksi. Vuosi­lomaa ei kerry hoito­vapaan aikana, joten hoito­vapaan jälkeen töihin palatessa lomaa on normaalia vähemmän. Säästö­va­paaksi voi siirtää kolme viikkoa ylittävän osan vuosilomasta.

Jos sairastut vuosilomalla

Vuosi­lo­malla työnte­kijän kuuluu olla lähtö­koh­tai­sesti terve ja työky­kyinen. Jos työntekijä sairastuu ennen vuosi­loman tai sen osan alkamista, vuosi­loman aloit­ta­minen siirtyy.

Jos työntekijä sairastuu vuosi­lo­mansa aikana ja lähettää työnan­ta­jalle lääkä­rin­lausunnon, pääsään­töi­sesti vuosiloma sairaus­loman ajalta siirtyy myöhemmin pidet­tä­väksi. Siirretty osa vuosi­lo­masta ei kuitenkaan siirry automaat­ti­sesti jo myönnetyn loman jatkeeksi, vaan pitämi­sa­jan­koh­dasta on sovittava.

Joissakin yksityis­sek­torin työeh­to­so­pi­muk­sissa, kun vuosi­lomaa on pidetty jo neljä viikkoa, työnte­ki­jälle voi tulla enintään kuusi omavas­tuu­päivää. Tämä johtuu siitä, että työeh­to­so­pi­muksen perus­teella vuosi­lomaa voi saada enemmän kuin vuosi­lo­malain mukaiset neljä viikkoa.

Kunta-alalla tulee muistaa, että lääkä­rin­to­distus tulee toimittaa työnan­ta­jalle viikossa tai ensim­mäinen sairaus­lo­ma­päivä on palkaton.

Tiia Oksanen

aluea­siamies

Talentia ry

Juttu on päivi­tetty 10.4.2017.