Talentian neuvotteluyksikköä on työllistänyt useat työaikamuotoihin ja ruokataukoihin liittyvät työantajan yksipuoliset muutokset. Yhteistä tapauksille on, ettei työajan pidennyksiä tai työajalla ruokailun poistamista haluta korvata.

 

Jos työ­nan­taja esi­mer­kiksi muut­taa yksi­puo­li­sella pää­tök­sellä työ­ai­ka­muo­toja niin, että toi­mis­to­työ­aika muu­te­taan yleis­työ­ajaksi, vii­koit­tai­nen työ­aika pite­nee kaksi tun­tia. Tai jos työ­nan­taja muut­taa jak­so­työ­ajan yleis­työ­ajaksi, oikeus jou­tui­saan ruo­kai­luun työ­ajalla poistuu.

Yleistyöajassa ruo­ka­tauko ei sisälly työ­ai­kaan, vaan on niin sano­tusti omaa aikaa ja työn­te­kijä voi esi­mer­kiksi pois­tua työ­pai­kan ulko­puo­lelle ruo­kai­le­maan – tai samalla vaik­kapa asioimaan.
– Tämäntapaisilla työ­ai­ka­muo­to­jen muu­tok­silla työ­nan­taja on halun­nut piden­tää työ­hön sidon­nai­suutta ilman kor­vausta eikä menet­te­lyä meillä hyväk­sytä, sanoo laki­mies Tuomas Hyytinen Talentian neuvotteluyksiköstä.

On siis tilanteita, jolloin on käytännön pakko ruokailla työajalla.

Sen lisäksi, ettei työ­ajan piden­nyk­siä haluta kom­pen­soida, ongel­mia on ollut siinä, voiko jak­so­työ­ajasta yleis­työ­ai­kaan siir­retty työn­te­kijä ei oikeasti pitää aidon ruokatauon.
– Työn luonne voi nimit­täin olla sel­lai­nen, ettei ruo­ka­tau­koa pysytä pitä­mään. Työntekijä ei voi pois­tua työ­pis­tees­tään ruo­kai­le­maan, koska esi­mer­kiksi asiak­kaita ei voi jät­tää yksin.
– Talentian näke­mys on, että täl­löin muis­sa­kin työ­ai­ka­muo­doissa kuin jak­so­työssä työn­te­ki­jän pitäisi saada ruo­kailla edel­leen työ­ajalla ja käyt­tää ruo­kai­luun 15–20 minuut­tia. On siis tilan­teita, jol­loin on käy­tän­nön pakko ruo­kailla työajalla.

Kun työajasta on sovittu työsopimuksessa

Toimintamalli ja peli­sääntö työ­nan­ta­jien yksi­puolisesti mää­rää­miin työ­ai­ka­muo­to­jen muu­tok­siin, ja niistä syn­ty­nei­siin eri­mie­li­syyk­siin saa­daan Vaasan hovioi­keu­den anta­masta ratkaisusta.
Ratkaisu koski tapausta, missä työ­suh­tei­silla työn­te­ki­jöillä oli työ­so­pi­muk­sessa erik­seen mai­nittu, että työ­suh­teessa nou­da­te­taan muo­dol­lista jak­so­työ­ai­kaa, jol­loin työn­te­ki­jöillä oli oikeus ruo­kailla työajalla.

Työnantaja päätti muut­taa yksi­puo­li­sesti työ­ai­ka­muo­toa, mutta työn­te­ki­jät eivät hyväk­sy­neet muutosta.
Vaasan hovioi­keu­den rat­kai­sussa olen­naista on se, että jos työ­so­pi­muk­sessa on erik­seen sovittu työ­ai­ka­muo­dosta, on se sel­lai­nen työ­suh­teen oleel­li­nen ehto, joka sitoo työ­so­pi­muk­sen sopi­mus­kump­pa­neita – työ­nan­ta­jaa ja työn­te­ki­jää. Työsuhteen oleel­lista ehtoa työ­nan­taja ei voi yksi­puo­li­sesti muut­taa ilman irtisanomisperustetta.

Tällaisia työ­so­pi­muk­sen oleel­li­sia ehtoja ei lii­oin voi sivuut­taa työ­nan­ta­jan työn­johto-oikeu­della eikä KVTES:n perusteella.
– Hovioikeus kiin­nitti huo­miota sii­hen­kin, ettei­vät työn­te­ki­jät voi­neet pitää puo­len tun­nin ruo­ka­tau­koa ja pois­tua ruo­kai­le­maan omalla ajalla työn luon­teen vuoksi. Siksi työn­te­ki­jöi­den päi­vit­täi­nen työ­aika oli käy­tän­nössä piden­ty­nyt ruo­ka­tauon pituu­della eli 30 minuu­tilla, ker­too Hyytinen.

Nyt olisi suotavaa, että kunnat ottaisivat vaarin tästä päätöksestä ja noudattaisivat ratkaisua.

Hovioikeuden rat­kai­susta haet­tiin vali­tus­lu­paa kor­keim­paan oikeu­teen, mutta pit­kän har­kin­nan jäl­keen kor­kein oikeus ei sitä myöntänyt.
– Niinpä Vaasan hovioi­keu­den pää­tös jäi voi­maan, ja työ­ai­ka­muoto piti palaut­taa enti­sel­leen. Lisäksi työ­nan­taja jou­tui kor­vaa­maan takau­tu­vasti työ­ajan piden­nyk­set rahana.

Tuomas Hyytisen mukaan nyt olisi suo­ta­vaa, että kun­nat ottai­si­vat vaa­rin tästä pää­tök­sestä ja nou­dat­tai­si­vat ratkaisua.
– Jos työ­so­pi­mus­suh­tei­sille talen­tia­lai­sille tar­jo­taan alle­kir­joi­tet­ta­vaksi uusia sopi­muk­sia työ­ai­ka­muo­to­jen muu­tok­sista, on ne syytä tar­kis­tut­taa JUKOn luot­ta­mus­mie­hellä. Ketään ei voi pakot­taa allekirjoittamaan.
– Työnantaja ja työn­te­kijä voi­vat toki sopia kes­ke­nään, että työ­suh­teen olen­naista ehtoa muu­te­taan. Silloin alle­kir­joi­tettu sopi­mus tar­koit­taa, että työn­te­kijä on hyväk­sy­nyt työ­ai­ka­muo­don muutoksen.

Työsuhteen vakiintunut käytäntö

Milloin työ­an­taja sit­ten voi yksi­puo­li­sesti muut­taa työ­ai­ka­muo­toa? Tähän tuo sel­vyyttä Vaasan hovioi­keu­den toi­nen ratkaisu.
Tässä tapauk­sessa työ­suh­teis­ten työn­te­ki­jöi­den työ­ai­ka­muo­dosta ja ruo­kai­lusta työ­ajalla oli työ­pai­kalle muo­dos­tu­nut vakiin­tu­nut käy­täntö – mutta sitä ei oltu kir­jattu työsopimukseen.

– Kun kyseessä oli vakiin­tu­nut käy­täntö – vaik­ka­kin vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut – ei kyseessä Vaasan hovioi­keu­den mukaan ollut sel­lai­nen työ­suh­teen vakiin­tu­nut etu, etteikö sitä voisi työn­joh­dol­li­sesti tai KVTES:n perus­teella muut­taa, ker­too Tuomas Hyytinen.

– Työnantaja esitti muu­tok­selle työ­suo­je­lul­li­sia ja talou­del­li­sia sekä hal­lin­nol­li­sia perus­te­luita, ja nämä perus­te­lut vakuut­ti­vat oikeusistuimen.
– Sen sijaan pel­kää tarve yhden­mu­kais­taa hen­ki­lös­tön työ­suh­teen ehtoja ei riitä perus­teeksi muut­taa työaikamuotoja.

Työaikamuodon muutos virkasuhteessa

Parhaillaan Talentialla ja JUKOlla on vireillä työ­tuo­miois­tui­messa kol­mea eri työ­nan­ta­jaa kos­ke­vat kan­teet siitä, voiko työ­nan­taja muut­taa vir­ka­suh­teessa työs­ken­te­le­vän työ­ai­ka­muo­toa yksi­puo­li­sesti ilman, että tosia­sial­li­nen työ­ajan piden­nys kom­pen­soi­daan rahana.

– Olemme läh­te­neet siitä, että työ­ajan piden­nys pitää kor­vata. Jos tätä ei tehdä, on käy­tän­nössä kyse pal­kan­alen­nuk­sesta, Tuomas Hyytinen sanoo.
Talentia perus­taa kan­tansa sii­hen, että viran­hal­tija ottaa vir­ka­mää­räyk­sen ja sii­hen kir­ja­tun työ­ai­ka­muo­don vas­taan ”luot­ta­muk­sen ilmapiirissä”.

– Luottamuksen suoja ‑peri­aate tar­koit­taa sitä, että ”kun minä otan viran vas­taan, minulla odo­tuk­sia vir­ka­suh­teelle ja muun muassa sille, ettei palk­kani ei alene”. Jos palkka työ­ai­ka­muo­don muut­ta­mi­sen ja työ­ajan piden­ty­mi­sen vuoksi ale­nee, tätä luot­ta­muk­sen suoja ‑peri­aa­tetta riko­taan, toteaa Hyytinen.

Helena Jaakkola