Korkein oikeus antoi merkittävän työoikeudellisen päätöksen, joka koskee työaikaan liittyvien palkkasaatavien vanhentumista. Linjaus koskee esimerkiksi ylityö- ja iltalisäkorvauksia.

 

 

Korkeim­man oikeu­den (KKO 2018:10) pää­tök­sellä lin­jat­tiin työ­so­pi­mus­lain vii­den vuo­den van­hen­tu­mi­sai­kaa suh­teessa työ­ai­ka­lain kah­den vuo­den van­hen­tu­mi­sai­kaan.

Asiassa on kyse van­hen­tu­mi­sa­jan pituu­desta, ja siitä mil­loin työn­te­ki­jän on vii­meis­tään vaa­dit­tava työ­ai­kaan liit­ty­viä palkka­saataviaan, ettei­vät ne van­hene.

Vanhenemisajat eri laeissa ja sopimuksissa

Työ­so­pi­mus­lain ylei­sen palk­ka­saa­ta­via kos­ke­van van­hen­tu­mis­sään­nön mukaan työn­te­ki­jän palk­ka­saa­tava van­hen­tuu vii­den vuo­den kulut­tua erään­ty­mis­päi­västä. Työ­so­pi­mus­lain val­mis­te­lu­töissä on todettu saman van­hen­tu­mi­sa­jan kos­ke­van myös työ­eh­to­so­pi­muk­sesta ja työ­so­pi­muk­sesta joh­tu­via saa­ta­via.

Työ­ai­ka­laissa puo­les­taan on mää­räyk­siä muun muassa ilta- ja yötyön ja yli­töi­den ajalta mak­set­ta­vista kor­vauk­sista. Oikeus työ­ai­ka­lain mukai­seen kor­vauk­seen rau­keaa, jos työ­suh­teen kes­täessä kan­netta ei nos­teta kah­den vuo­den kuluessa sen kalen­te­ri­vuo­den päät­ty­mi­sestä, jonka aikana oikeus kor­vauk­seen on syn­ty­nyt.

Lisäksi suu­rim­massa osassa työehto­sopimuksia on mää­räyk­siä työ­ajoista ja niin sano­tun epä­mu­ka­van työ­ajan ajalta mak­set­ta­vista kor­vauk­sista. Sel­vää on siis ollut se, että työ­ai­ka­laki ja työ­eh­to­so­pi­muk­set käsit­te­le­vät samoja asioita ja niissä on eri pitui­set van­hen­tu­mi­sa­jat.

Muutos on lyhensi reagointiaikaa

Oikeus­käy­tän­nössä on aikai­sem­min rat­kaistu vakiin­tu­neesti ris­ti­riita siten, että van­hen­tu­mi­seen on sovel­lettu työ­so­pi­mus­lain vii­den vuo­den van­hen­tu­mi­sai­kaa. Tul­kin­nan mukaan työ­eh­to­so­pi­muk­seen otettu kir­jaus esi­mer­kiksi yli­töistä on tar­koit­ta­nut työ­so­pi­mus­lain mukaista van­hen­tu­mi­sai­kaa yli­työ­hön liit­ty­vissä rii­doissa.

Kor­kein oikeus pää­tyi nyt toi­seen lop­pu­tu­lok­seen. Rat­kai­sus­saan se totesi, että työ­ai­ka­lain mukaista kah­den vuo­den vanhentumis­aikaa sovel­le­taan työ­ai­ka­lain työ­ai­kaa kos­ke­vaan sään­te­lyyn. Sillä ei ole mer­ki­tystä, onko asiasta sovittu jotain työ­eh­to­so­pi­muk­sessa.

Tämä tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että työn­te­ki­jän mah­dol­li­suus vaa­tia työ­nan­ta­jalta työ­ai­kaan perus­tu­via mak­sa­mat­to­mia palk­ka­saa­ta­via lyhe­nee kol­mella vuo­della, ja on nyt kaksi vuotta.

Muista myös, että tällä KKO:n pää­tök­sellä ei ole vai­ku­tusta mui­den palk­ka­saa­ta­vien van­hen­tu­mi­seen. Esi­mer­kiksi pal­jon esillä olleet vir­heel­li­sesti teh­dyt pal­kan­alen­nuk­set epä­pätevyyden perus­teella eivät van­hene kah­dessa vuo­dessa.

Vanheminen voidaan katkaista kanteella

Saa­ta­vien van­he­ne­mi­nen voi­daan myös kat­kaista, mutta se onnis­tuu enää vain toi­mit­ta­malla kanne tuomioistuimeen.Aikaisemmin saa­ta­vien van­hen­tu­mi­nen pys­tyt­tiin kes­keyt­tä­mään vapaa­muo­toi­sesti vaa­ti­malla kor­vauk­sia työ­nan­ta­jalta esi­mer­kiksi pai­kal­lis­neu­vot­te­lu­pyyn­nöllä. Tästä muis­tu­tuk­sesta alkoi uusi vii­den vuo­den van­hen­tu­mi­saika.

Jäsen ei voi toi­mit­taa itse kan­netta tuo­miois­tui­meen, vaan se tapah­tuu työ­mark­ki­na­me­net­te­lyn kautta. Kan­teen vireille tulo työ­tuo­miois­tui­meen edel­lyt­tää, että asiasta on ensin käyty pai­kal­lis­neu­vot­te­lut ja sit­ten kes­kus­ta­son neu­vot­te­lut. Tämä menet­tely vie aikaa ja kah­den vuo­den van­he­ne­mi­saika hupe­nee nopeasti.

Tuo­mas Hyy­ti­nen
työ­mark­ki­na­la­ki­mies
ammat­ti­jär­jestö Talen­tia

Jut­tua päi­vi­tetty 20.2.2019, lisätty tie­dolla kan­teen nos­ta­mi­sesta.

Tarkkana palkanmaksupäivänä

1. Seu­raa ja tar­kista työ­ai­ka­kir­jan­pi­tosi ja mak­se­tut kor­vaukset.
2. Jos huo­maat vir­heitä, sel­vitä epä­sel­vät asiat heti.
3. Muu­tos kos­kee vain työ­ai­kaan sidot­tu­jen palk­ka­saa­ta­vien van­he­ne­mista.