Mervi Ruokolainen sai tutkija­kollegoineen selville, millainen on hyvä työntekijä.

 

 

Millai­sia hyveitä ja odo­tuk­sia hyvään työn­te­ki­jään lii­te­tään vaa­ti­vassa ihmis­suh­de­työssä? Mil­lai­sissa olo­suh­teissa työn­te­ki­jät koke­vat, että he voi­vat toi­mia eet­ti­sesti oikein? Mitä omi­nai­suuk­sia esi­mie­het arvos­ta­vat hyvässä työn­te­ki­jässä?

– Näitä kysy­myk­siä sel­vi­timme Työ­suo­je­lu­ra­has­ton rahoit­ta­massa kak­si­vuo­ti­sessa tut­ki­mus­hank­keessa, ker­too Mervi Ruo­ko­lai­nen.

– Samalla tut­kimme sitä­kin, kuinka yhte­ne­väi­siä työn­te­ki­jöi­den ja hei­dän lähie­si­mies­tensä näke­myk­set ovat. Tämän sel­vit­tä­mi­nen on tär­keää, sillä jos työn­te­kijä ja lähie­si­mies pelaa­vat yhteen, voi se olla työn­te­ki­jälle voi­ma­vara ja suo­jaava tekijä kuor­mit­ta­vassa työ­ti­lan­teessa.

Työelämän hyve-tutkimus ottaa Suomessa vasta ensiaskeliaan

– Meillä on havah­duttu sii­hen, että orga­ni­saa­tioi­den arvot ja eet­ti­set peri­aat­teet saat­ta­vat jäädä juh­la­pu­heiksi. Kun ongel­mia on huo­mattu, niitä on yri­tetty rat­kaista lisää­mällä sään­töjä ja ohjeis­tuk­sia. Sen jäl­keen onkin havah­duttu sii­hen, että sään­tö­jen ja ohjei­den suuri määrä voi kään­tyä itse­ään vas­taan ja tehdä toi­min­nasta  ­jous­ta­ma­tonta.

Ohjeis­tuk­silla ei lii­oin voida rat­kaista jokaista eet­ti­sesti pul­mal­lista tilan­netta tai yksit­täis­ta­pausta.

Tut­ki­jat, kuten Kirsi Juhila tai Leena Erä­saari, ovat esit­tä­neet, että työ­oh­jei­den ja pää­tök­sen­te­ko­mal­lien koros­ta­mi­sen sijaan huo­mio tulisi suun­nata eet­ti­syy­den toteut­ta­mi­seen käy­tän­nön työssä sekä työn­te­ki­jöi­den eet­ti­seen ja moraa­li­seen toi­mi­juu­teen.

– Kun näin teh­dään, kes­kei­seksi nouse­vat työn­te­ki­jän hyveet, ja eet­ti­syys raken­tuu työn­te­ki­jän oman toi­min­nan kautta sään­tö­jen ja vel­voit­tei­den sijaan, sanoo Ruo­ko­lai­nen.

Työn­te­ki­jöi­den hyvei­den hah­mot­ta­mi­sessa sovel­simme Aris­to­te­leen hyve-etiik­kaa, joka on yksi tun­ne­tuim­mista.

– Sosi­aa­lia­lan hyvään työn­te­ki­jään lii­te­tyt hyveet tii­vis­timme seit­se­mään hyve­ka­te­go­ri­aan, joista jokai­nen sisäl­tää useita hyveitä. Kate­go­riat ovat sosi­aa­li­nen älyk­kyys, inhi­mil­li­syys, oikeu­den­mu­kai­suus, mää­rä­tie­toi­suus, itse­sää­tely, amma­til­li­nen vii­saus ja yhteis­työ­ky­kyi­syys.

Hyvään työn­te­ki­jään koh­dis­te­tut odo­tuk­set tii­vis­tet­tiin nel­jään odo­tus­ka­te­go­ri­aan, jotka ovat työyh­tei­sö­tai­dot, lojaa­li­suus työ­nan­ta­jaa koh­taan, työ­hön sitou­tu­mi­nen ja kehi­tys­myön­tei­syys.

Esimiehet ja työntekijät

Emme löy­tä­neet työn­te­ki­jöi­den ja esi­mies­ten väliltä kovin sel­keitä eroja siitä, mil­lai­sia hyveitä ja odo­tuk­sia he liit­ti­vät hyvään työn­te­ki­jään, ker­too Mervi Ruo­ko­lai­nen.

– Tar­kempi esi­mies-alais­pa­rien tar­kas­telu osoitti kui­ten­kin, että näke­myk­sissä voi olla eroja.

Esi­mie­het koros­ti­vat omi­nai­suuk­sia, jotka liit­tyi­vät työn­te­ki­jän toi­min­taan työyh­tei­sön jäse­nenä, kuten ystä­väl­li­syyttä ja jous­ta­vuutta. He odot­ti­vat stres­sin­sie­to­ky­kyä ja kehi­tys­myön­tei­syyttä.

– Työn­te­ki­jät taas koros­ti­vat asiak­kaan koh­taa­mi­sen ja työn hoi­ta­mi­sen kan­nalta kes­kei­siä hyveitä, kuten myö­tä­tun­toi­suutta ja itseoh­jau­tu­vuutta.

Eni­ten eroja oli sel­lai­silla työ­pai­kolla, joissa työn­te­kijä ja esi­mies tapa­si­vat har­voin tai työs­ken­te­li­vät eri toi­mi­pis­teissä. Koh­taa­mat­to­muus on riski, joka voi lisätä ris­ti­rii­toja ja pet­ty­myk­siä. Aikai­sem­pien tut­ki­mus­ten mukaan tämä voi hei­ken­tää työ­hy­vin­voin­tia ja työstä suo­riu­tu­mista.

Työyh­tei­söissä hyveistä kes­kus­te­lua pidet­tiin tär­keänä, vaikka usein ne jou­tu­vat työ­ar­jessa taka-alalle. Luon­te­vasti poh­din­nat sopi­vat vähin­tään­kin kehi­tys­kes­kus­te­lui­hin tai pereh­dy­tyk­seen.

Helena Jaak­kola

Mervi Ruo­ko­lai­nen, Tyyne Yli­nen ja Maa­rit Ruot­sa­lai­nen: Koh­taa­vatko työn­te­ki­jöi­den ja lähie­si­mies­ten näke­myk­set hyvästä työn­te­ki­jästä? Moni­me­ne­tel­mäl­li­nen tut­ki­mus hyveistä ja odo­tuk­sista vaa­ti­vassa ihmis­suh­de­työssä. Työ­ra­port­teja 98/2018, Tam­pe­reen yli­opis­ton Työ­elä­män tut­ki­mus­kes­kus.