Lokakuun alusta lähtien laiton uhkaus työtään tekevää kohtaan on virallisen syyttäjän alainen rikos.

 

 

Päätoimittaja Kaisa Yliruokanen.
Kuva: Veikko Somerpuro

Saan muu­ten hel­posti sel­ville, missä asut.”

”Mulla on sel­lai­sia suh­teita, että sun kan­nat­taa miet­tiä, mitä teet.”

”Saattaa olla, että ikä­viä asioita tapahtuu.”

Nämä kaikki ovat eri ihmis­ten minulle sano­mia lauseita urani alkuajoilta.

Niiden lisäksi olen myös koke­nut tilan­teen, jossa asiak­kaan pöy­dälle kes­ken koti­käyn­nin ilmaan­tui suuri veitsi. Tilanteen, jossa huo­ma­sin ole­vani yksin tar­kis­tus­käyn­nillä tyh­jäksi luul­lussa asiak­kaan enti­sessä asun­nossa ja yhtäk­kiä asun­toon rynni lauma uhkaa­vasti käyt­täy­ty­vää huu­maan­tu­nutta nuorisoa.

Ja tilan­teen, jossa viime het­kellä kyke­nin rau­hoit­ta­maan psy­koo­sissa olleen nuo­ren samalla, kun val­mis­tau­duin hyp­pää­mään ikku­nasta alas kar­kuun toi­mis­ton toi­sesta kerroksesta.

Kertaakaan en saa­nut täy­sin suo­raa uhkausta, mutta välil­li­siä uhkauk­sia ja vih­jeitä kym­me­nit­täin. Ja vain kah­den kent­tä­vuo­den aikana.

Asiat ovat toi­vot­ta­vasti nyky­ään muut­tu­neet, mutta sii­hen aikaan kai­killa ammat­ti­lai­silla tun­tui ole­van kova nahka.

Paitsi minulla, johon tuo aika jätti vauriot.

Työntekijän ei enää tarvitse itse vaatia rangaistusta teosta, joka on loukannut hänen turvarajojaan.

Lokakuun alusta läh­tien lai­ton uhkaus työ­tään teke­vää koh­taan on viral­li­sen syyt­tä­jän alai­nen rikos. Ne koke­muk­set, jotka koin, voi­si­vat tänä päi­vänä ylit­tää kyn­nyk­sen, jossa työ­nan­ta­jalla on oikeus tehdä tutkintapyyntö.

Jatkossa siis työn­te­ki­jän ei enää tar­vitse itse vaa­tia ran­gais­tusta teosta, joka on lou­kan­nut hänen tur­va­ra­jo­jaan. Uudistus on sel­keä paran­nus, sillä työn­te­kijä voi olla niin sho­kissa, uupu­nut tai myö­tä­tun­toi­nen, että hän ei pysty val­vo­maan oikeuksiaan.

Työväkivalta ja uhkauk­set ovat sosiaali­alalla ylei­siä. Syyskuussa Hämeenlinnan sosi­aali- ja krii­si­päi­vys­tys jou­tui ampu­ma­vä­li­koh­tauk­seen, eikä näin vakava tilanne ole Suomessa ensimmäinen.

Tuskin myös­kään vii­mei­nen. Valitettavasti.

On tär­keää, että väki­val­taan on myös sosiaali­alalla nol­la­to­le­ranssi ja sel­keästi tie­dossa, kuinka toi­mi­taan, jos joku uhkaa väki­val­lalla tai toteut­taa sitä.

Lain mukaan työ­pai­koilla on oltava menet­te­ly­ta­paoh­jeet, jossa on kuvattu, kuinka väki­val­ta­ti­lan­teessa toi­mi­taan ja mistä saa apua ja jäl­ki­hoi­toa. Lisäksi ohjee­seen on kar­toi­tet­tava uhat, joita työ­hön sisäl­tyy ja ker­rot­tava kei­not, joilla uhkien toteu­tu­mista estetään.

Itse noin 20 vuotta sit­ten kuvit­te­lin, että koke­mani oli lähinnä amma­tin­va­lin­ta­ky­sy­mys, jonka seu­rauk­set on kes­tet­tävä. Näin ei kui­ten­kaan ole, vaan meillä jokai­sella on laki­sää­tei­nen oikeus tur­val­li­seen työ­hön ja työsuojeluun.

Jos koet työs­säsi uhkaa tai tur­val­li­suut­tasi lou­ka­taan, ota asia heti puheeksi esi­hen­ki­lösi, työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun ja luot­ta­mus­mie­hen kanssa.

Jos koki­sin nyt saman kuin aika­naan, en suos­tuisi siihen.

Pidä siis huolta oikeuk­sis­tasi ja muista, että tuke­nasi on myös Talentia.

Kaisa Yliruokanen