Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet voivat itse hakeutua turvakotipalvelujen piiriin. Palvelut ovat maksuttomia sekä asiakkaalle että kunnille. Asiakas voi hakeutua turvakotiin ilman kunnan päätöstä.

 

 

Aiem­min tur­va­ko­tia­siak­kuu­teen tar­vit­tiin kun­nan mak­susi­tou­mus ja asiak­kaalta perit­tiin oma­vas­tuu­maksu, joka tosin monissa tapauk­sissa kor­vat­tiin suo­raan sosiaalitoimesta.

Tur­va­ko­tien rahoi­tusta sää­te­levä laki­uu­dis­tus tuli voi­maan vuonna 2015, mutta monelle se on yhä uusi asia. Muu­tok­sen taus­talla on Suo­men vuonna 2015 rati­fioima Istan­bu­lin sopi­mus, jonka tar­koi­tuk­sena on ehkäistä ja tor­jua nai­siin ja lap­siin koh­dis­tu­vaa väki­val­taa. Suo­messa sopi­muk­sen toi­meen­pa­nossa on huo­mioitu myös lähi­suh­de­vä­ki­val­taa koke­neet miehet.

Istan­bu­lissa sol­mittu Euroo­pan neu­vos­ton yleis­so­pi­mus edel­lyt­tää, että tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen tulee olla tas­a­puo­li­set ja hel­posti saa­vu­tet­ta­vissa. Lisäksi on oltava ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen val­ta­kun­nal­li­nen mak­su­ton aut­tava puhe­lin uhreja vasten.

Tur­va­ko­ti­uu­dis­tuk­sen myötä Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos (THL) huo­leh­tii tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen val­ta­kun­nal­li­sesta rahoi­tuk­sesta ja saa­ta­vuu­desta sekä tekee sopi­muk­set pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sesta. Muu­tos on otettu ilolla vas­taan, sillä nyt asiak­kaat pää­se­vät avun pii­riin hel­pom­min ja nopeam­min kuin ennen.

– Pal­ve­lun­tuot­ta­jan näkö­kul­masta tämä on ollut erin­omai­sen hyvä muu­tos, joka hel­pot­taa sekä mei­dän että asiak­kaan tilan­netta. Aikai­sem­min oma­vas­tuu­osuus saat­toi olla asiak­kaille kyn­nys­ky­sy­mys, ja he miet­ti­vät onko tur­va­ko­tiin varaa, ker­too Pää­kau­pun­gin tur­va­koti ry:n toi­min­nan­joh­taja Karola Grön­lund.

– Ennen laki­muu­tosta kun­nat mak­soi­vat vain osta­mis­taan pal­ve­luista, eikä tyh­jistä pai­koista mak­settu mitään. Nyt saamme val­tiolta tie­tyn sum­man, jolla mei­dän tulee tulla toi­meen vuo­den ajan.

Turvakoteja tarvitaan vielä lisää

Vaikka tur­va­ko­ti­toi­min­taan osoi­te­tut mää­rä­ra­hat ovat val­tion rahoi­tus­vas­tuun jäl­keen kas­va­neet mer­kit­tä­västi ja tur­va­ko­tien määrä on lisään­ty­nyt 42 pro­sent­tia, ei tur­va­ko­ti­paik­koja ole vielä tar­peeksi. Pää­kau­pun­gin tur­va­ko­tiyh­dis­tyk­sellä oli aikai­sem­min yksi tur­va­koti, ja nyt laki­muu­tok­sen jäl­keen mää­rää on lisätty kol­meen. Tur­va­ko­ti­paik­koja on tällä het­kellä 25, mutta tun­gosta on silti.

Palveluntuottajan näkökulmasta muutos on  ollut erinomaisen hyvä.

Tällä het­kellä Suo­messa on 27 tur­va­ko­tia, joissa on 179 per­he­paik­kaa. Istan­bu­lin sopi­muk­sen seli­tys­muis­tion mukaan tur­va­ko­ti­paik­koja tulisi olla yksi jokaista 10 000 asu­kasta koh­den, joten las­ken­nal­li­sesti Suo­messa tulisi olla noin 500 paik­kaa. Tark­kaa todel­lista tar­vetta ei tie­detä, sillä kyse on las­ken­nal­li­sesta arviosta. Samaan aikaan Suo­messa on kes­ki­mää­rin 49 vapaata paik­kaa joka päivä (2017). Tavoit­teena on kui­ten­kin, että paik­koja saa­tai­siin lisää ja tar­pee­seen pys­tyt­täi­siin vastaamaan.

– Tur­va­ko­ti­pal­ve­luissa on edel­leen kat­vea­lueita esi­mer­kiksi Keski- ja Poh­jois-Suo­messa, missä etäi­syy­det turva­kotiin ovat vielä pit­kiä. Pää­kau­pun­ki­seu­dulla tur­va­ko­dit taas ovat usein täynnä ja asiak­kaita jou­du­taan ohjaa­maan esi­mer­kiksi lähi­kau­pun­kei­hin. Nyt ollaan kui­ten­kin valit­se­massa taas uusia pal­ve­lun­tuot­ta­jia, joi­den olisi määrä aloit­taa vuonna 2019, ker­too THL:n tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen eri­tyis­asian­tun­tija Riina Kar­ja­lai­nen.

THL pyr­kii vai­kut­ta­maan tur­va­ko­ti­pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­teen, siten että alu­eel­li­sesti asiak­kai­den etäi­syy­det lähim­pään tur­va­ko­tiin oli­si­vat mah­dol­li­sim­man lyhyet ja toi­saalta niin, että siellä missä kysyn­tää on pal­jon, olisi riit­tä­västi turvakotipaikkoja.

Tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen­tuot­ta­jat voi­vat olla yksi­tyi­siä toi­mi­joita, jär­jes­töjä tai kun­tia ja kun­tayh­ty­miä. Pal­ve­lun tuot­ta­jalla tulee olla koke­musta ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen sosi­aali- tai ter­veys­pal­ve­lun tuot­ta­mi­sesta, krii­si­työstä ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan vas­tai­sesta työstä sekä asian­mu­kai­set toi­mi­ti­lat ja riit­tä­vät mah­dol­li­suu­det jär­jes­tää palvelua.

THL valit­see tuot­ta­jat avoi­men haun kautta ja tekee hei­dän kans­saan sopi­muk­sen mää­rä­ajaksi. THL:n vas­tuulla on myös tur­va­ko­ti­toi­min­nan ohjaus sekä pal­ve­lu­jen koor­di­nointi ja kehit­tä­mi­nen. Sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­rasto Val­vira sekä alue­hal­lin­to­vi­ras­tot sen sijaan huo­leh­ti­vat tur­va­ko­ti­toi­min­nan valvonnasta.

Miten apua saa?

Tur­va­ko­ti­uu­dis­tuk­sen myötä asiak­kaat voi­vat hakeu­tua tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen pii­riin täy­sin itse­näi­sesti. Apua saa soit­ta­malla halua­maansa tur­va­ko­tiin tai THL:n jär­jes­tä­mään ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen lähi­suh­de­vä­ki­val­lan aut­ta­vaan puhe­li­meen Nol­la­lin­jalle, puh. 080 005 005. Nol­la­lin­jalla tie­de­tään tur­va­ko­tien paik­ka­ti­lanne ja osa­taan muu­ten­kin neuvoa.

Nollalinja neuvoo tarvittaessa myös ammattilaisia.

– Nol­la­lin­jaan soit­ta­mi­nen on mak­su­tonta ja sinne voi halu­tes­saan soit­taa nimet­tö­mänä, sillä päi­vys­täjä ei näe soit­ta­jan nume­roa. Sinne voi myös soit­taa, jos haluaa vain jutella eikä ole esi­mer­kiksi ihan varma, onko koke­nut väki­val­taa tai tar­vit­seeko tur­va­ko­ti­paik­kaa, Riina Kar­ja­lai­nen kertoo.

Nol­la­linja neu­voo tar­vit­taessa myös ammat­ti­lai­sia. Linja pal­ve­lee suo­men kie­len lisäksi myös ruot­sin ja englan­nin kielellä.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun turvakoti­yhdistyksessä on havaittu, että ihmi­set osaa­vat nyky­ään hakeu­tua parem­min tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen pii­riin ja yhdis­tys on viime vuo­sina tie­dot­ta­nut väki­val­ta­työstä ja turvakotipalveluista.

– Ihmi­set ovat tie­toi­sia oikeuk­sis­taan ja hakeu­tu­vat avun pii­riin aiem­min kuin aikai­sem­min. Mer­kit­tävä muu­tos on myös se, että nyt asia­kas voi itse mää­ri­tellä ole­vansa avun tar­peessa, vaikka toki vielä tur­va­ko­dissa asian­tun­ti­jat arvioi­vat, onko hänellä tar­vetta juuri tur­va­ko­ti­pal­ve­luun, ker­too Karola Grönlund.

On myös hyvä muis­taa, että tur­va­ko­tiin tul­laan vain akuu­tissa lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liit­ty­vässä hädässä ja jak­son pituu­den mää­rit­te­lee turvakoti.

– Kun akuut­ti­jakso on ohitse, ei enää ole syytä tur­va­ko­ti­pal­ve­luille, Karola Grön­lund sanoo.

Tur­va­ko­deista ohja­taan­kin usein kun­nan sosi­aa­li­toi­men pal­ve­lu­jen pii­riin, ja jos per­hee­seen kuu­luu lap­sia, on tilan­teesta ilmoi­tet­tava lastensuojeluun.

Kaisa Yli­ruo­ka­nen