Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet voivat itse hakeutua turvakotipalvelujen piiriin. Palvelut ovat maksuttomia sekä asiakkaalle että kunnille. Asiakas voi hakeutua turvakotiin ilman kunnan päätöstä.

 

 

Aiem­min tur­vako­ti­asi­akku­u­teen tarvit­ti­in kun­nan mak­susi­toumus ja asi­akkaal­ta perit­ti­in omavas­tu­umak­su, joka tosin monis­sa tapauk­sis­sa kor­vat­ti­in suo­raan sosi­aal­i­toimes­ta.

Tur­vako­tien rahoi­tus­ta säätelevä lak­i­u­ud­is­tus tuli voimaan vuon­na 2015, mut­ta mon­elle se on yhä uusi asia. Muu­tok­sen taustal­la on Suomen vuon­na 2015 rat­i­fioima Istan­bu­lin sopimus, jon­ka tarkoituk­se­na on ehkäistä ja tor­jua naisi­in ja lap­si­in kohdis­tu­vaa väki­val­taa. Suomes­sa sopimuk­sen toimeen­panos­sa on huomioitu myös lähisuhde­väki­val­taa koke­neet miehet.

Istan­bu­lis­sa solmit­tu Euroopan neu­vos­ton yleis­sopimus edel­lyt­tää, että tur­vakoti­palvelu­jen tulee olla tas­a­puoliset ja hel­posti saavutet­tavis­sa. Lisäk­si on olta­va ympärivuorokau­ti­nen val­takun­nalli­nen mak­su­ton aut­ta­va puhe­lin uhre­ja vas­ten.

Tur­vakotiu­ud­is­tuk­sen myötä Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos (THL) huole­htii tur­vakoti­palvelu­jen val­takun­nal­lis­es­ta rahoituk­ses­ta ja saatavu­ud­es­ta sekä tekee sopimuk­set palvelu­jen tuot­tamis­es­ta. Muu­tos on otet­tu ilol­la vas­taan, sil­lä nyt asi­akkaat pää­sevät avun piiri­in helpom­min ja nopeam­min kuin ennen.

– Palvelun­tuot­ta­jan näkökul­mas­ta tämä on ollut eri­no­maisen hyvä muu­tos, joka helpot­taa sekä mei­dän että asi­akkaan tilan­net­ta. Aikaisem­min omavas­tu­u­o­su­us saat­toi olla asi­akkaille kyn­nyskysymys, ja he miet­tivät onko tur­vakoti­in varaa, ker­too Pääkaupun­gin tur­vakoti ry:n toimin­nan­jo­hta­ja Karo­la Grön­lund.

– Ennen lakimuu­tos­ta kun­nat mak­soi­vat vain ostamis­taan palveluista, eikä tyhjistä paikoista mak­set­tu mitään. Nyt saamme val­ti­ol­ta tietyn sum­man, jol­la mei­dän tulee tul­la toimeen vuo­den ajan.

Turvakoteja tarvitaan vielä lisää

Vaik­ka tur­vakoti­toim­intaan osoite­tut määrära­hat ovat val­tion rahoi­tus­vas­tu­un jäl­keen kas­va­neet merkit­tävästi ja tur­vako­tien määrä on lisään­tynyt 42 pros­ent­tia, ei tur­vakoti­paikko­ja ole vielä tarpeek­si. Pääkaupun­gin tur­vakotiy­hdis­tyk­sel­lä oli aikaisem­min yksi tur­vakoti, ja nyt lakimuu­tok­sen jäl­keen määrää on lisät­ty kolmeen. Tur­vakoti­paikko­ja on täl­lä het­kel­lä 25, mut­ta tun­gos­ta on silti.

Palveluntuottajan näkökulmasta muutos on  ollut erinomaisen hyvä.

Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on 27 tur­vako­tia, jois­sa on 179 per­he­p­aikkaa. Istan­bu­lin sopimuk­sen seli­tys­muis­tion mukaan tur­vakoti­paikko­ja tulisi olla yksi jokaista 10 000 asukas­ta kohden, joten lasken­nal­lis­es­ti Suomes­sa tulisi olla noin 500 paikkaa. Tarkkaa todel­lista tarvet­ta ei tiede­tä, sil­lä kyse on lasken­nal­lis­es­ta arvios­ta. Samaan aikaan Suomes­sa on keskimäärin 49 vapaa­ta paikkaa joka päivä (2017). Tavoit­teena on kuitenkin, että paikko­ja saataisi­in lisää ja tarpeeseen pystyt­täisi­in vas­taa­maan.

– Tur­vakoti­palveluis­sa on edelleen katvealuei­ta esimerkik­si Kes­ki- ja Pohjois-Suomes­sa, mis­sä etäisyy­det turva­kotiin ovat vielä pitk­iä. Pääkaupunkiseudul­la tur­vakodit taas ovat usein täyn­nä ja asi­akkai­ta joudu­taan ohjaa­maan esimerkik­si lähikaupunkei­hin. Nyt ollaan kuitenkin val­it­se­mas­sa taas uusia palvelun­tuot­ta­jia, joiden olisi määrä aloit­taa vuon­na 2019, ker­too THL:n tur­vakoti­palvelu­jen eri­ty­isas­iantun­ti­ja Riina Kar­jalainen.

THL pyrkii vaikut­ta­maan tur­vakoti­palvelu­iden saatavu­u­teen, siten että alueel­lis­es­ti asi­akkaiden etäisyy­det lähim­pään tur­vakoti­in oli­si­vat mah­dol­lisim­man lyhyet ja toisaal­ta niin, että siel­lä mis­sä kysyn­tää on paljon, olisi riit­tävästi tur­vakoti­paikko­ja.

Tur­vakoti­palvelu­jen­tuot­ta­jat voivat olla yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta, jär­jestöjä tai kun­tia ja kun­tay­htymiä. Palvelun tuot­ta­jal­la tulee olla koke­mus­ta ympärivuorokautisen sosi­aali- tai ter­veyspalvelun tuot­tamis­es­ta, kri­isi­työstä ja lähisuhde­väki­val­lan vas­tais­es­ta työstä sekä asian­mukaiset toim­i­ti­lat ja riit­tävät mah­dol­lisu­udet jär­jestää palvelua.

THL val­it­see tuot­ta­jat avoimen haun kaut­ta ja tekee hei­dän kanssaan sopimuk­sen määräa­jak­si. THL:n vas­tu­ul­la on myös tur­vakoti­toimin­nan ohjaus sekä palvelu­jen koordi­noin­ti ja kehit­tämi­nen. Sosi­aali- ja ter­veysalan lupa- ja valvon­tavi­ras­to Valvi­ra sekä alue­hallintovi­ras­tot sen sijaan huole­hti­vat tur­vakoti­toimin­nan valvon­nas­ta.

Miten apua saa?

Tur­vakotiu­ud­is­tuk­sen myötä asi­akkaat voivat hakeu­tua tur­vakoti­palvelu­jen piiri­in täysin itsenäis­es­ti. Apua saa soit­ta­mal­la halu­a­maansa tur­vakoti­in tai THL:n jär­jestämään ympärivuorokautiseen lähisuhde­väki­val­lan aut­tavaan puhe­limeen Nol­lal­in­jalle, puh. 080 005 005. Nol­lal­in­jal­la tiede­tään tur­vako­tien paikkati­lanne ja osa­taan muutenkin neu­voa.

Nollalinja neuvoo tarvittaessa myös ammattilaisia.

– Nol­lal­in­jaan soit­ta­mi­nen on mak­su­ton­ta ja sinne voi halutes­saan soit­taa nimet­tömänä, sil­lä päivys­täjä ei näe soit­ta­jan numeroa. Sinne voi myös soit­taa, jos halu­aa vain jutel­la eikä ole esimerkik­si ihan var­ma, onko kokenut väki­val­taa tai tarvit­seeko tur­vakoti­paikkaa, Riina Kar­jalainen ker­too.

Nol­lal­in­ja neu­voo tarvit­taes­sa myös ammat­ti­laisia. Lin­ja palvelee suomen kie­len lisäk­si myös ruotsin ja englan­nin kielel­lä.

Pääkaupunkiseudun turvakoti­yhdistyksessä on havait­tu, että ihmiset osaa­vat nykyään hakeu­tua parem­min tur­vakoti­palvelu­jen piiri­in ja yhdis­tys on viime vuosi­na tiedot­tanut väki­val­tatyöstä ja tur­vakoti­palveluista.

– Ihmiset ovat tietoisia oikeuk­sis­taan ja hakeu­tu­vat avun piiri­in aiem­min kuin aikaisem­min. Merkit­tävä muu­tos on myös se, että nyt asi­akas voi itse määritel­lä ole­vansa avun tarpeessa, vaik­ka toki vielä tur­vakodis­sa asiantun­ti­jat arvioi­vat, onko hänel­lä tarvet­ta juuri tur­vakoti­palvelu­un, ker­too Karo­la Grön­lund.

On myös hyvä muis­taa, että tur­vakoti­in tul­laan vain akuutis­sa lähisuhde­väki­val­taan liit­tyvässä hädässä ja jak­son pitu­u­den määrit­telee tur­vakoti.

– Kun aku­ut­ti­jak­so on ohitse, ei enää ole syytä tur­vakoti­palveluille, Karo­la Grön­lund sanoo.

Tur­vakodeista ohjataankin usein kun­nan sosi­aal­i­toimen palvelu­jen piiri­in, ja jos per­heeseen kuu­luu lap­sia, on tilanteesta ilmoitet­ta­va las­ten­suo­jelu­un.

Kaisa Yliruoka­nen