Turvakodit ovat maksuttomia, eikä lähetettä tarvita

Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet voivat itse hakeutua turvakotipalvelujen piiriin. Palvelut ovat maksuttomia sekä asiakkaalle että kunnille. Asiakas voi hakeutua turvakotiin ilman kunnan päätöstä.

Aiemmin turvakotiasiakkuuteen tarvittiin kunnan maksusitoumus ja asiakkaalta perittiin omavastuumaksu, joka tosin monissa tapauksissa korvattiin suoraan sosiaalitoimesta.

Turvakotien rahoitusta säätelevä lakiuudistus tuli voimaan vuonna 2015, mutta monelle se on yhä uusi asia. Muutoksen taustalla on Suomen vuonna 2015 ratifioima Istanbulin sopimus, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja torjua naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa sopimuksen toimeenpanossa on huomioitu myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet.

Istanbulissa solmittu Euroopan neuvoston yleissopimus edellyttää, että turvakotipalvelujen tulee olla tasapuoliset ja helposti saavutettavissa. Lisäksi on oltava ympärivuorokautinen valtakunnallinen maksuton auttava puhelin uhreja vasten.

Turvakotiuudistuksen myötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta rahoituksesta ja saatavuudesta sekä tekee sopimukset palvelujen tuottamisesta. Muutos on otettu ilolla vastaan, sillä nyt asiakkaat pääsevät avun piiriin helpommin ja nopeammin kuin ennen.

– Palveluntuottajan näkökulmasta tämä on ollut erinomaisen hyvä muutos, joka helpottaa sekä meidän että asiakkaan tilannetta. Aikaisemmin omavastuuosuus saattoi olla asiakkaille kynnyskysymys, ja he miettivät onko turvakotiin varaa, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

– Ennen lakimuutosta kunnat maksoivat vain ostamistaan palveluista, eikä tyhjistä paikoista maksettu mitään. Nyt saamme valtiolta tietyn summan, jolla meidän tulee tulla toimeen vuoden ajan.

Turvakoteja tarvitaan vielä lisää

Vaikka turvakotitoimintaan osoitetut määrärahat ovat valtion rahoitusvastuun jälkeen kasvaneet merkittävästi ja turvakotien määrä on lisääntynyt 42 prosenttia, ei turvakotipaikkoja ole vielä tarpeeksi. Pääkaupungin turvakotiyhdistyksellä oli aikaisemmin yksi turvakoti, ja nyt lakimuutoksen jälkeen määrää on lisätty kolmeen. Turvakotipaikkoja on tällä hetkellä 25, mutta tungosta on silti.

Palveluntuottajan näkökulmasta muutos on ollut erinomaisen hyvä.

Tällä hetkellä Suomessa on 27 turvakotia, joissa on 179 perhepaikkaa. Istanbulin sopimuksen selitysmuistion mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohden, joten laskennallisesti Suomessa tulisi olla noin 500 paikkaa. Tarkkaa todellista tarvetta ei tiedetä, sillä kyse on laskennallisesta arviosta. Samaan aikaan Suomessa on keskimäärin 49 vapaata paikkaa joka päivä (2017). Tavoitteena on kuitenkin, että paikkoja saataisiin lisää ja tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan.

– Turvakotipalveluissa on edelleen katvealueita esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Suomessa, missä etäisyydet turvakotiin ovat vielä pitkiä. Pääkaupunkiseudulla turvakodit taas ovat usein täynnä ja asiakkaita joudutaan ohjaamaan esimerkiksi lähikaupunkeihin. Nyt ollaan kuitenkin valitsemassa taas uusia palveluntuottajia, joiden olisi määrä aloittaa vuonna 2019, kertoo THL:n turvakotipalvelujen erityisasiantuntija Riina Karjalainen.

THL pyrkii vaikuttamaan turvakotipalveluiden saatavuuteen, siten että alueellisesti asiakkaiden etäisyydet lähimpään turvakotiin olisivat mahdollisimman lyhyet ja toisaalta niin, että siellä missä kysyntää on paljon, olisi riittävästi turvakotipaikkoja.

Turvakotipalvelujentuottajat voivat olla yksityisiä toimijoita, järjestöjä tai kuntia ja kuntayhtymiä. Palvelun tuottajalla tulee olla kokemusta ympärivuorokautisen sosiaali- tai terveyspalvelun tuottamisesta, kriisityöstä ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä sekä asianmukaiset toimitilat ja riittävät mahdollisuudet järjestää palvelua.

THL valitsee tuottajat avoimen haun kautta ja tekee heidän kanssaan sopimuksen määräajaksi. THL:n vastuulla on myös turvakotitoiminnan ohjaus sekä palvelujen koordinointi ja kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirastot sen sijaan huolehtivat turvakotitoiminnan valvonnasta.

Miten apua saa?

Turvakotiuudistuksen myötä asiakkaat voivat hakeutua turvakotipalvelujen piiriin täysin itsenäisesti. Apua saa soittamalla haluamaansa turvakotiin tai THL:n järjestämään ympärivuorokautiseen lähisuhdeväkivallan auttavaan puhelimeen Nollalinjalle, puh. 080 005 005. Nollalinjalla tiedetään turvakotien paikkatilanne ja osataan muutenkin neuvoa.

Nollalinja neuvoo tarvittaessa myös ammattilaisia.

– Nollalinjaan soittaminen on maksutonta ja sinne voi halutessaan soittaa nimettömänä, sillä päivystäjä ei näe soittajan numeroa. Sinne voi myös soittaa, jos haluaa vain jutella eikä ole esimerkiksi ihan varma, onko kokenut väkivaltaa tai tarvitseeko turvakotipaikkaa, Riina Karjalainen kertoo.

Nollalinja neuvoo tarvittaessa myös ammattilaisia. Linja palvelee suomen kielen lisäksi myös ruotsin ja englannin kielellä.

Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistyksessä on havaittu, että ihmiset osaavat nykyään hakeutua paremmin turvakotipalvelujen piiriin ja yhdistys on viime vuosina tiedottanut väkivaltatyöstä ja turvakotipalveluista.

– Ihmiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin aiemmin kuin aikaisemmin. Merkittävä muutos on myös se, että nyt asiakas voi itse määritellä olevansa avun tarpeessa, vaikka toki vielä turvakodissa asiantuntijat arvioivat, onko hänellä tarvetta juuri turvakotipalveluun, kertoo Karola Grönlund.

On myös hyvä muistaa, että turvakotiin tullaan vain akuutissa lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä hädässä ja jakson pituuden määrittelee turvakoti.

– Kun akuuttijakso on ohitse, ei enää ole syytä turvakotipalveluille, Karola Grönlund sanoo.

Turvakodeista ohjataankin usein kunnan sosiaalitoimen palvelujen piiriin, ja jos perheeseen kuuluu lapsia, on tilanteesta ilmoitettava lastensuojeluun.

Kaisa Yliruokanen