Saamenkielisten palvelujen saatavuus on usein kiinni yksittäisistä työntekijöistä tai ammattimaisesta tulkkauksesta.

 

 

Saamen kie­li­lain mukaan saa­me­lai­silla on oikeus käyt­tää omaa äidin­kiel­tään jul­ki­sissa pal­ve­luissa ja viran­omai­s­asioin­nissa. Oikeus kos­kee saa­men kie­lia­lu­een kun­tien sekä laissa nimet­ty­jen val­tion viran­omais­ten palveluja.

Sosiaali- ja ter­veys­pal­ve­luja ei silti aina ole helppo jär­jes­tää asiak­kaan omalla äidin­kie­lellä. Pohjoisen kun­nat ovat asu­kas­mää­räl­tään pie­niä, mutta pinta-alal­taan isoja. Lisäksi Suomessa puhu­taan kol­mea eri saa­men kieltä.

– Palvelurakenne on aika haa­voit­tuva, koska työn­te­ki­jöitä on muu­ten­kin vähän. Jos saa­mea puhuva työn­te­kijä läh­tee toi­siin teh­tä­viin, koko saa­men­kie­li­nen pal­velu saat­taa pois­tua, joh­tava sosi­aa­li­työn­te­kijä Anne-Maria Näkkäläjärvi Enontekiöltä sanoo.

Saamenkielentaitoisia työntekijöitä katoaa suomenkieliseen palvelujärjestelmään.

Näkkäläjärven oma äidin­kieli on saame. Hän on työs­ken­nel­lyt vii­mei­set 20 vuotta sosi­aa­li­työssä ja välillä sosi­aa­li­työn kehit­tä­jänä sekä seu­ran­nut työnsä kautta saa­men­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen kehittymistä.

– Saamenkielinen ammat­ti­lai­nen jou­tuu pon­nis­te­le­maan pal­jon enem­män, koska vält­tä­mättä mate­ri­aa­leja, tes­tejä, työ­ka­luja ja pro­ses­si­ku­vauk­sia ei ole val­miina samalla tavalla kuin suo­men­kie­li­sissä palveluissa.

Etätulkkaus ei sovi kaikkiin tilanteisiin

Viranomaisasioinnissa on tär­keää, että asiat tule­vat hoi­det­tua oikein ja ymmär­ret­tä­västi. Jos oma­kie­listä työn­te­ki­jää ei ole saa­ta­villa, tulk­kaus on yksi mah­dol­li­suus tar­jota palvelu.

Terveyteen ja arjen hyvin­voin­tiin liit­ty­vät asiat ovat usein hen­ki­lö­koh­tai­sia. Voi olla han­ka­laa ilmaista niitä kie­lellä, jota ei hal­litse hyvin tai jolla ei ole edes aja­tel­lut kysei­siä asioita. Muistisairas saat­taa unoh­taa myö­hem­min opi­tut kie­let, mutta pys­tyy silti kom­mu­ni­koi­maan äidin­kie­lel­lään. Myös las­ten­suo­je­lu­ky­sy­myk­sissä on tär­keää tulla ymmärretyksi.

Yhteinen kieli edistää luottamuksen luomista.

Saamen kiel­ten tulk­keja on eri puo­lilla Suomea, ja etä­tulk­kaus tuo tulk­ki­pal­ve­lut hel­pom­min saa­ta­ville. Kaikkiin tilan­tei­siin etä­tulk­kaus ei kui­ten­kaan sovi.

– Etätulkkaus sopii tilan­tei­siin, joissa on koh­tuul­li­sen hel­posti käsi­tel­tä­viä asioita ja asia täy­tyy saada hoi­det­tua nopeasti, Näkkäläjärvi sanoo.

– Psykoterapia tulk­kauk­sen kautta taas ei ole luon­te­vaa. Terapiatyöskentelyssä asiak­kaan omat ilmai­sut ja koke­muk­set ovat oleellisia.

Haasteena löytää työntekijöitä

Yhteinen kieli edis­tää asia­kas­suh­teen ja luot­ta­muk­sen luo­mista. Myös kult­tuu­rin­tun­te­mus on tär­keää. Asioita ei aina voi kään­tää sanasta sanaan, vaan on pys­tyt­tävä etsi­mään ymmär­ret­tä­viä ilmaisuja.

Kulttuurierot näky­vät myös esi­mer­kiksi eri­lai­sena suh­tau­tu­mi­sena aikaan. Perinteisten elin­kei­no­jen pii­rissä toi­miva ei vält­tä­mättä pysty heti sano­maan, pää­seekö läh­te­mään kun­tou­tuk­seen tiet­tynä aikana. Se riip­puu poro­jen liik­ku­mi­sesta, jota ei voi ennus­taa päi­väl­leen etukäteen.

– Jo sekin on tär­keää, että osaa koh­data toi­sen kult­tuu­rin arvos­taen. Joillain ammat­ti­lai­silla kult­tuu­rin­taju on sisä­syn­tyi­nen ja he ovat tai­ta­via tule­maan vie­ras­kult­tuu­ri­seen ympä­ris­töön, Näkkäläjärvi pohtii.

Miten saamelaisten ääni saadaan kuulumaan tulevissa päätöksenteko-organisaatioissa?

Yleisellä tasolla sote-pal­ve­lu­jen saa­vu­tet­ta­vuu­den haas­teet ovat saa­me­lai­sa­lu­eella samoja kuin muil­la­kin har­vaan asu­tuilla alueilla.

Työn alla oleva sote-uudis­tus herät­tää saman­ai­kai­sesti toi­veita ja huolta. Laajempi pal­ve­lu­jen­jär­jes­tä­jä­taho voisi tuoda koor­di­naa­tio­etua ja saa­men­kie­li­siä pal­ve­luja tar­jolle sin­ne­kin, missä niitä ei tällä het­kellä ole.

– Haasteena on löy­tää työn­te­ki­jöitä, jotka ovat val­miit työs­ken­te­le­mään koko laa­jalla saa­me­lai­sa­lu­eella. Huomaamme jo nyt, että saa­men­kie­len­tai­toi­sia työn­te­ki­jöitä katoaa suo­men­kie­li­seen pal­ve­lu­jär­jes­tel­mään, jossa työ on hel­pom­paa ja ver­tais­tu­kea on parem­min saa­ta­villa, Näkkäläjärvi pohtii.

Sote-uudis­tuk­sen myötä pien­ten poh­jois­ten kun­tien pää­tös­valta kutis­tuu. Yksi kysy­mys on, miten saa­me­lais­ten ääni saa­daan kuu­lu­maan tule­vissa päätöksenteko-organisaatioissa.

– Teemme saa­me­lai­sa­lu­eella myös yhteis­työtä Ruotsin ja Norjan kun­tien kanssa sote-pal­ve­luissa. Vielä ei ole sel­vyyttä, miten rajayh­teis­työ istuu sote-uudis­tuk­seen ja näkyy sen osana.

Uusi koulutus vahvistaa saamen kielen tulkkausosaamista

Saamen kiel­ten tulk­ki­pu­laan etsi­tään rat­kai­sua Inarissa jär­jes­tet­tä­västä täs­mä­kou­lu­tuk­sesta. Koulutus toteu­te­taan kai­killa kol­mella Suomessa puhu­tulla saa­men kielellä.

Koulutuksen suun­nit­te­lussa on yhdis­tetty Diakonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tulk­kausa­lan osaa­mista sekä Saamelaisalueen kou­lu­tus­kes­kuk­sen ja Oulun yli­pis­ton Giellagas-ins­ti­tuu­tin saa­men kiel­ten ja saa­me­lai­sa­lu­een asiantuntemusta.

Maksuton kou­lu­tus on laa­juu­del­taan 25 opin­to­pis­tettä ja se jär­jes­te­tään osit­tain etäyhteydellä.
‒ Olemme yhdessä pääs­seet parem­paan tulok­seen, kuin mihin oli­simme pääs­seet yksin. Yhteistyö on ollut erit­täin antoi­saa, tulk­kauk­sen yli­opet­taja Gun-Viol Vik Diakista sanoo.

Saamen kiel­ten tulk­kaus ‑hank­keessa sel­vi­te­tään myös etä­tulk­kauk­sen kei­noja ja etä­tulk­kauk­seen sovel­tu­via ohjel­mia. Etätulkkaus mah­dol­lis­taa pal­ve­lun tar­joa­mi­sen myös kauempaa.
‒ Tämä voi olla rat­kaisu tilan­tei­siin, joissa ihmi­nen ei halua puhua hen­ki­lö­koh­tai­sista asiois­taan muu­ten­kin tutulle tul­kille, asian­tun­tija Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Saamelaisalueen kou­lu­tus­kes­kuk­sesta sanoo.

Etätulkkaus mah­dol­lis­taa saa­men­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen parem­man tar­joa­mi­sen myös esi­mer­kiksi Etelä-Suomessa, jossa viran­omai­set voi­vat tar­jota oma­kie­listä pal­ve­lua posi­tii­vi­sen eri­tyis­koh­te­lun hengessä.

Saamen kiel­ten tulk­kaus ‑hanke toteu­te­taan vuo­sina 2020–2021. Hanketta rahoit­ta­vat Euroopan sosi­aa­li­ra­hasto, Saamelaiskäräjät sekä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat.

Hanna Moilanen