Maltillisen islamin tukeminen on paras tapa ehkäistä musliminuorten radikalisoitumista. Jos nuori jo valmistautuu lähtemään sota-alueelle, hänen päätökseensä on hyvin vaikeata enää vaikuttaa, sanoo Jaakkoa Hämeen-Anttila.

 

Valtion­hal­lin­nossa tulisi ymmär­tää uskon­non mer­ki­tys. On väl­tet­tävä vas­tak­kai­na­set­te­lua. Hel­sin­gin yli­opis­ton ara­bian kie­len ja isla­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­rin Jaakko Hämeen-Ant­ti­lan mie­lestä vaa­ral­li­sin kehi­tys­kulku on se, että mus­li­mi­väes­töä integroi­daan kan­ta­vaes­toon seku­la­ri­saa­tion kautta sal­li­malla vain kaksi vaihtoehtoa.

– Sopeu­dut yhteis­kun­taan ja maal­lis­tut. Tai sit­ten olet uskon­nol­li­nen ja pysyt irral­li­sena. Valit­se­maan pako­tettu mus­limi voi tul­kita sen niin, että jos haluan olla mus­limi, minun pitää olla radi­kaali, sanoo Hämeen-Anttila.

– Vies­tin tulisi olla, että suo­ma­lai­nen yhteis­kunta ottaa vas­taan mal­til­li­sen, syvästi uskon­nol­li­sen mus­li­min. Mutta se tukee myös sel­laista mus­li­mia, joka haluaa maal­lis­tua oman tah­tonsa mukaisesti.

Toi­nen tapa ehkäistä vaki­val­taista ekstre­mis­miä on oikea sosi­aa­li­po­li­tiikka. Pure­taan niitä raken­teita, jotka aiheut­ta­vat tyy­ty­mät­tö­myyttä ja syr­jäy­ty­mistä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tuke­mi­nen on kes­kei­nen keino radi­ka­lis­min kitkemisessä.

– Jos sal­limme asui­na­luei­den ghet­tou­tu­van, luomme ilmiölle kas­vu­poh­jaa. Riski on myös etnis­ten tai uskon­nol­lis­ten ryh­mien muo­dos­ta­mat tii­viit ja sisään­päin läm­piä­vät poru­kat. Median olisi tuet­tava kaik­kea sitä kehi­tystä, joka estää naita uhka­ku­via toteu­tu­masta, Hämeen-Ant­tila kiteyttää.

Yksi tapa ehkäistä vakivaltaista ekstremismiä on oikea sosiaalipolitiikka.

Ei uskontoa radikaalien käsiin

Hämeen-Ant­tila koros­taa, ettei uskon­toa ei pidä luo­vut­taa aariai­nes­ten kasiin. Suu­rim­massa radi­ka­li­soi­tu­mis­vaa­rassa ovat syr­jäy­ty­neet nuo­ret, jotka eivät ole sopeu­tu­neet ja tun­te­vat tul­leensa hylätyiksi.

– Kun ei ole mah­dol­li­suutta päteä amma­tin tai työn kautta, ale­taan etsiä ideo­lo­gista sel­kä­ran­kaa muu­alta. Jos sittä hae­taan uskon­nosta ja hyveel­li­sestä elä­mästä, sihän on positiivista.

Pahim­massa tapauk­sessa nämä nuo­ret luo­pu­vat hyl­kää­vän yhteis­kun­nan arvoista ja vas­taa­vat Isi­sin kal­tai­sen ter­ro­ri­jär­jes­tön kut­suun. Hämeen-Ant­tila sanoo, että vaki­val­tai­sen toi­min­nan kautta itse­tun­toa ja päte­mi­sen tun­netta hake­vien mie­len­ter­veys on usein järk­ky­nyt. päin vastainen

– Ei esi­merk­kiä tar­vitse aina uskon­nol­li­sista ääri­liik­keistä hakea. Sak­sa­lai­nen len­to­pe­rä­mies teki Rans­kan Alpeilla hir­vit­tä­vän rat­kai­sunsa saman­lai­sista itsek­käistä syistä.

Hämeen-Ant­tila muis­tut­taa evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon teke­vän hyvää yhteis­työtä mus­li­miyh­tei­sön kanssa. Kir­kon Ulko­maa­napu aloitti juuri vuo­den mit­tai­sen kam­pan­jan nuor­ten radi­ka­li­saa­tion ehkäi­se­mi­seksi. Työn­te­ki­jät ovat kier­tä­neet pää­kau­pun­ki­seu­dun mos­kei­joita, joi­hin he ovat olleet tervetulleita.

Huh­ti­kuussa sisä­mi­nis­te­riö ilmoitti aloit­ta­vansa yhteis­työn saman toi­mi­jan kanssa. Ulko­maa­na­vun asian­tun­te­muk­sen avulla viran­omai­set luo­vat kes­kus­te­lu­yh­teyk­siä. Imaa­mit edus­ta­vat uskon­nol­lista auk­to­ri­teet­tia ja ovat avainasemassa.

– Suo­meen on toi­vottu imaa­mi­kou­lu­tusta, joka pal­ve­lisi hyvin ehkäi­sy­työtä. Mitä enem­män miellä on kou­lu­tet­tuja imaa­meja, sittä vähem­män mos­kei­joissa on sijaa ekstre­mis­min liet­son­nalle, Hämeen-Ant­tila painottaa.

Islamin opetuksen tasoa nostettava

Sisä­mi­nis­te­riö jul­kaisi hel­mi­kuussa vaki­val­tai­sen ekstre­mis­min tilan­ne­kat­sauk­sen, jonka mukaan suo­ma­lai­sissa lukioissa ja ammat­ti­kou­luissa havai­taan vaki­val­taista aaria­jat­te­lua. Nel­jäs­osa kyse­lyyn vas­tan­neista opet­ta­jista oli huo­man­nut opis­ke­li­joissa huo­les­tut­ta­via viit­teitä radikalisoitumisesta.

Esimerkkiä ei tarvitse hakea vain uskonnollisista ääriliikkeistä. Lentoperämies Ranskan Alpeilla teki tuhoisan ratkaisunsa samanlaisista itsekkäistä syistä.

– Kou­lussa on todettu ole­van ongel­mia muu­ten­kin. Siellä on hur­ma­hen­ki­syyttä ja vaki­val­taa, joka on pahim­mil­laan joh­ta­nut kou­luam­pu­mi­siin. Vain osa tästä liit­tyy islam­ky­sy­myk­seen, Hämeen-Ant­tila huomauttaa.

Kou­lulla on kui­ten­kin suuri mer­ki­tys. Mus­li­miop­pi­lai­den tulisi saada pitää iden­ti­teet­tinsä ja olla ylpeä siiat. Hämeen-Ant­tila ei usko rat­kai­sun löy­ty­vän isla­min ope­tuk­sen lisää­mi­sestä kyet­tävä nos­ta­maan. Kou­lui­hin olisi saa­tava enem­män päte­viä isla­min opet­ta­jia, mikä voisi kohen­taa kou­lu­lais­ten arvos­tusta oppiai­netta kohtaan.

Suo­meen on omak­suttu kat­so­musai­nei­den moni­muo­toi­sen ope­tuk­sen malli. Oppi­laalla on oikeus saada oman uskon­tonsa tai elä­män­kat­so­mus­tie­don mukaista ope­tusta sekä perus­kou­lussa että lukiossa. Uskon­non har­joit­ta­mi­seen täh­täävä kas­va­tus on jää­nyt uskon­nol­lis­ten yhteis­kun­tien har­teille. Per­hei­den ja vakau­muk­sel­lis­ten mus­li­mio­pet­ta­jien kes­kuu­dessa on aiheut­ta­nut häm­men­nystä se, että rukous ei ole­kaan kou­lussa osa ope­tusta. Toi­nen kes­kus­te­lua herät­tä­nyt kysy­mys on ope­tus­suun­ni­tel­mien ”ylei­sis­lam”. Siiat on kar­sittu eri­lai­set tulkintaperiaatteet.

Media käsittelee ongelmakeskeisesti

Jaakko Hämeen-Ant­ti­lan mie­lestä isla­min käsit­te­lyä niin suo­ma­lai­sessa mediassa kuin kou­lu­jen ope­tus­kir­jal­li­suu­des­sa­kin lei­maa ongel­ma­kes­kei­syys. Aina nos­te­taan esiin ne samat län­si­mai­seen ajat­te­luun huo­nosti sopi­vat asiat kuten nai­sen asema tai radikalismi.

– Saa­te­taan pyr­kiä hyvän­tah­toi­sesti osoit­ta­maan ennak­ko­luu­loja vaa­riksi. Kun islam kui­ten­kin tois­tu­vasti nos­te­taan esiin kiel­tei­sissä yhteyk­sissä, hyvä tar­koi­tus ei toteudu.

Tar­jot­ta­vien mie­li­ku­vien yksi­puo­li­suu­desta joh­tuen uskonto ja sen har­joit­ta­jat demo­ni­soi­tu­vat. Ilta­päi­vä­leh­tien luki­jalle sana ”islam” yhdis­tyy usein sanaan ”ter­ro­rismi”.

– Rans­kan Alp­pien len­to­tur­mas­ta­kin sosi­aa­li­sessa mediassa levi­tet­tiin aluksi var­maa tie­toa siiat, että tur­maan syyl­li­nen len­to­pe­rä­mies oli mus­limi. Sihän ei pitä­nyt paikkaansa.

Hämeen-Ant­ti­lan kal­tai­selle ara­bian- ja per­sian­kie­li­sen runou­den kään­tä­jälle islam tuo mie­leen ruusun ja sata­kie­len. Hän ei halua moit­tia medioita yksin, koska nehän vas­taa­vat luki­joi­den odo­tuk­siin. Tie­don pimit­tä­mi­nen­kään ei pal­vele ketään. Kun Tapa­ni­lan jouk­ko­rais­kauk­sen nuo­rien teki­jöi­den soma­li­taus­taa ei aluksi ker­rottu, siiat när­käs­tyt­tiin ja huhut levi­si­vät. Soma­liyh­tei­söä vaa­dit­tiin tule­maan esiin ja irti­sa­nou­tu­maan teosta.

– Ei voi vaa­tia anteek­si­pyyn­töä jon­kun toi­sen puo­lesta. Mutta jos kyseessä on Char­lie Heb­don toi­mi­tuk­seen teh­dyn iskun kal­tai­nen ter­ro­ri­teko, mus­li­miyh­tei­solla on toki hyvä tilai­suus tuoda esille, että nii­den edus­tama islam on eri kuin ter­ro­ris­tien näke­mys islamista.

Markku Tasala