Maltil­lisen islamin tukeminen on paras tapa ehkäistä musli­mi­nuorten radika­li­soi­tu­mista. Jos nuori jo valmis­tautuu lähtemään sota-alueelle, hänen päätök­seensä on hyvin vaikeata enää vaikuttaa, sanoo Jaakkoa Hämeen-Anttila.

 

Valtion­hal­lin­nossa tulisi ymmärtää uskonnon merkitys. On vältettävä vastak­kai­na­set­telua. Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutki­muksen profes­sorin Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä vaaral­lisin kehitys­kulku on se, että musli­mi­väestöä integroidaan kanta­vaestoon sekula­ri­saation kautta salli­malla vain kaksi vaihtoehtoa.

– Sopeudut yhteis­kuntaan ja maallistut. Tai sitten olet uskon­nol­linen ja pysyt irral­lisena. Valit­semaan pakotettu muslimi voi tulkita sen niin, että jos haluan olla muslimi, minun pitää olla radikaali, sanoo Hämeen-Anttila.

– Viestin tulisi olla, että suoma­lainen yhteis­kunta ottaa vastaan maltil­lisen, syvästi uskon­nol­lisen muslimin. Mutta se tukee myös sellaista muslimia, joka haluaa maallistua oman tahtonsa mukaisesti.

Toinen tapa ehkäistä vakival­taista ekstre­mismiä on oikea sosiaa­li­po­li­tiikka. Puretaan niitä raken­teita, jotka aiheut­tavat tyyty­mät­tö­myyttä ja syrjäy­ty­mistä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan tukeminen on keskeinen keino radika­lismin kitkemisessä.

– Jos sallimme asuina­lueiden ghettou­tuvan, luomme ilmiölle kasvu­pohjaa. Riski on myös etnisten tai uskon­nol­listen ryhmien muodos­tamat tiiviit ja sisäänpäin lämpiävät porukat. Median olisi tuettava kaikkea sitä kehitystä, joka estää naita uhkakuvia toteu­tu­masta, Hämeen-Anttila kiteyttää.

Yksi tapa ehkäistä vakivaltaista ekstremismiä on oikea sosiaalipolitiikka.

Ei uskontoa radikaalien käsiin

Hämeen-Anttila korostaa, ettei uskontoa ei pidä luovuttaa aariai­nesten kasiin. Suurim­massa radika­li­soi­tu­mis­vaa­rassa ovat syrjäy­tyneet nuoret, jotka eivät ole sopeu­tuneet ja tuntevat tulleensa hylätyiksi.

– Kun ei ole mahdol­li­suutta päteä ammatin tai työn kautta, aletaan etsiä ideolo­gista selkä­rankaa muualta. Jos sittä haetaan uskon­nosta ja hyveel­li­sestä elämästä, sihän on positiivista.

Pahim­massa tapauk­sessa nämä nuoret luopuvat hylkäävän yhteis­kunnan arvoista ja vastaavat Isisin kaltaisen terro­ri­jär­jestön kutsuun. Hämeen-Anttila sanoo, että vakival­taisen toiminnan kautta itsetuntoa ja pätemisen tunnetta hakevien mielen­terveys on usein järkkynyt. päin vastainen

– Ei esimerkkiä tarvitse aina uskon­nol­li­sista ääriliik­keistä hakea. Saksa­lainen lento­pe­rämies teki Ranskan Alpeilla hirvit­tävän ratkai­sunsa saman­lai­sista itsek­käistä syistä.

Hämeen-Anttila muistuttaa evanke­lis­lu­te­ri­laisen kirkon tekevän hyvää yhteis­työtä musli­miyh­teisön kanssa. Kirkon Ulkomaanapu aloitti juuri vuoden mittaisen kampanjan nuorten radika­li­saation ehkäi­se­mi­seksi. Työnte­kijät ovat kiertäneet pääkau­pun­ki­seudun moskei­joita, joihin he ovat olleet tervetulleita.

Huhti­kuussa sisämi­nis­teriö ilmoitti aloit­ta­vansa yhteistyön saman toimijan kanssa. Ulkomaa­navun asian­tun­te­muksen avulla viran­omaiset luovat keskus­te­lu­yh­teyksiä. Imaamit edustavat uskon­nol­lista aukto­ri­teettia ja ovat avainasemassa.

– Suomeen on toivottu imaami­kou­lu­tusta, joka palvelisi hyvin ehkäi­sy­työtä. Mitä enemmän miellä on koulu­tettuja imaameja, sittä vähemmän moskei­joissa on sijaa ekstre­mismin lietson­nalle, Hämeen-Anttila painottaa.

Islamin opetuksen tasoa nostettava

Sisämi­nis­teriö julkaisi helmi­kuussa vakival­taisen ekstre­mismin tilan­ne­kat­sauksen, jonka mukaan suoma­lai­sissa lukioissa ja ammat­ti­kou­luissa havaitaan vakival­taista aaria­jat­telua. Neljäsosa kyselyyn vastan­neista opetta­jista oli huomannut opiske­li­joissa huoles­tut­tavia viitteitä radikalisoitumisesta.

Esimerkkiä ei tarvitse hakea vain uskonnollisista ääriliikkeistä. Lentoperämies Ranskan Alpeilla teki tuhoisan ratkaisunsa samanlaisista itsekkäistä syistä.

– Koulussa on todettu olevan ongelmia muutenkin. Siellä on hurma­hen­ki­syyttä ja vakivaltaa, joka on pahim­millaan johtanut kouluam­pu­misiin. Vain osa tästä liittyy islam­ky­sy­mykseen, Hämeen-Anttila huomauttaa.

Koululla on kuitenkin suuri merkitys. Musli­miop­pi­laiden tulisi saada pitää identi­teet­tinsä ja olla ylpeä siiat. Hämeen-Anttila ei usko ratkaisun löytyvän islamin opetuksen lisää­mi­sestä kyettävä nostamaan. Kouluihin olisi saatava enemmän päteviä islamin opettajia, mikä voisi kohentaa koulu­laisten arvos­tusta oppiai­netta kohtaan.

Suomeen on omaksuttu katso­musai­neiden monimuo­toisen opetuksen malli. Oppilaalla on oikeus saada oman uskon­tonsa tai elämän­kat­so­mus­tiedon mukaista opetusta sekä perus­kou­lussa että lukiossa. Uskonnon harjoit­ta­miseen tähtäävä kasvatus on jäänyt uskon­nol­listen yhteis­kuntien harteille. Perheiden ja vakau­muk­sel­listen musli­mio­pet­tajien keskuu­dessa on aiheut­tanut hämmen­nystä se, että rukous ei olekaan koulussa osa opetusta. Toinen keskus­telua herät­tänyt kysymys on opetus­suun­ni­telmien ”yleisislam”. Siiat on karsittu erilaiset tulkintaperiaatteet.

Media käsit­telee ongelmakeskeisesti

Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä islamin käsit­telyä niin suoma­lai­sessa mediassa kuin koulujen opetus­kir­jal­li­suu­des­sakin leimaa ongel­ma­kes­keisyys. Aina nostetaan esiin ne samat länsi­maiseen ajatteluun huonosti sopivat asiat kuten naisen asema tai radikalismi.

– Saatetaan pyrkiä hyvän­tah­toi­sesti osoit­tamaan ennak­ko­luuloja vaariksi. Kun islam kuitenkin toistu­vasti nostetaan esiin kieltei­sissä yhteyk­sissä, hyvä tarkoitus ei toteudu.

Tarjot­tavien mieli­kuvien yksipuo­li­suu­desta johtuen uskonto ja sen harjoit­tajat demoni­soi­tuvat. Iltapäi­vä­lehtien lukijalle sana ”islam” yhdistyy usein sanaan ”terro­rismi”.

– Ranskan Alppien lento­tur­mas­takin sosiaa­li­sessa mediassa levitettiin aluksi varmaa tietoa siiat, että turmaan syyllinen lento­pe­rämies oli muslimi. Sihän ei pitänyt paikkaansa.

Hämeen-Anttilan kaltai­selle arabian- ja persian­kie­lisen runouden kääntä­jälle islam tuo mieleen ruusun ja satakielen. Hän ei halua moittia medioita yksin, koska nehän vastaavat lukijoiden odotuksiin. Tiedon pimit­tä­mi­nenkään ei palvele ketään. Kun Tapanilan joukko­rais­kauksen nuorien tekijöiden somali­taustaa ei aluksi kerrottu, siiat närkäs­tyttiin ja huhut levisivät. Somaliyh­teisöä vaadittiin tulemaan esiin ja irtisa­nou­tumaan teosta.

– Ei voi vaatia anteek­si­pyyntöä jonkun toisen puolesta. Mutta jos kyseessä on Charlie Hebdon toimi­tukseen tehdyn iskun kaltainen terro­riteko, musli­miyh­tei­solla on toki hyvä tilaisuus tuoda esille, että niiden edustama islam on eri kuin terro­ristien näkemys islamista.

Markku Tasala