Vuoden alussa löy­sin sosi­aa­li­sesta mediasta haus­kan ilmiön.
Sadat suo­ma­lai­set halusi­vat tukea 19-vuo­tiasta japa­ni­lais­miestä toteut­ta­maan unel­maansa kier­tää vii­dessä vuo­dessa maa­il­man ympäri. Saturo Yamada on pääs­syt puo­les­sa­toista vuo­dessa jo Japa­nista Suo­meen. Mat­ka­bud­jetti ei ole suuri. Kul­ku­vä­li­neenä on Ira­nista läh­tien ollut pol­ku­pyörä, mukana teltta.

Someil­miön myötä hänestä tuli parissa päi­vässä julk­kis: käynti kou­lussa, jut­tuja pai­kal­lis­leh­dissä ja tele­vi­siossa. Hyviä neu­voja ja apua on tar­jottu kuten pol­ku­pyö­rän kor­jausta, huo­mio­lii­vit, untu­va­ma­kuu­pussi ja Tran­gia­kei­tin. Suo­ma­lai­silla tuki­joilla on huoli siitä, ymmär­tääkö Saturo kyl­myy­den ja asu­mat­to­mien seu­tu­jen vaa­rat.

Nuorille tarvitaan tukiverkot, jotta löytyisi suunta, mihin lähteä ja varusteet matkalle.

Maja­paik­koja on tar­jottu telt­ta­ma­joi­tuk­sen sijaan, auto­kyy­tejä mat­kalla Rova­nie­meltä Uts­joelle. Nuori mies haluaa kui­ten­kin koe­tella rajo­jaan ja toi­mia omil­laan. Jän­ni­tämme hänen puo­les­taan ja luomme suo­ja­verk­koa kai­ken varalta.

Kristiina Koskiluoma

Kris­tiina Kos­ki­luoma. Kuva: Jyrki Komu­lai­nen.

Samaan aikaan valo­ku­va­tai­teen museossa avat­tiin suo­ma­lais­ten nuor­ten mies­ten elä­mästä ker­tova Pojat-näyt­tely. Kaisa Rau­ta­hei­mon 16 doku­men­taa­rista kuvaa ovat yksi­tyi­siä het­kiä poi­kien elä­mästä ja tun­ne­ti­loista. Ne ker­to­vat ulko­puo­li­suu­den ja irral­li­suu­den tun­teesta sekä oman pai­kan ja elä­män mie­lek­kyy­den löy­tä­mi­sestä.

”Olis kiva herätä aamulla niin, että tie­täisi mitä tekisi ja olis innos­tu­nut siitä. Halui­sin että asiat muut­tuis, mut­ten osaa tehdä mitään sen eteen, kun en oo varma mis­tään. On mulla visioita, mutta tun­tuu, että ne pysyy pään sisällä. Sitä on vaan niin vitun aikaan­saa­ma­ton. Halui­sin olla nor­maali. Sitä kävis kou­lua, niin kuin muut­kin ihmi­set. Sitä kävis baa­rissa. Har­ras­tais, naut­tis perus­asioista, ei tekis pie­nistä asioista isoja.” (Näyt­te­lyn esit­te­ly­teks­tistä)

Näil­le­kin nuo­rille pitää saada tuki­ver­kot ja välit­tä­vät aikui­set, jotka tuke­vat ja tur­vaa­vat, jotta löy­tyisi unelma ja suunta, mihin läh­teä ja varus­teet mat­kalle.

Kris­tiina Kos­ki­luoma