Terveyssosiaalityöntekijät kokevat, että toimeentulotuen Kela-siirto on mutkistanut joidenkin asiakkaiden toimeentulotuen hakemista ja asiakkaiden toimeentulotukiasioiden hoitaminen vie aiempaa enemmän aikaa.

 

 

Perus­toi­meen­tu­lo­tuen Kela-siir­rosta on kulu­nut nyt run­saat kolme vuotta. Siir­ron vai­ku­tuk­sia kun­tien aikuis­so­si­aa­li­työ­hön on sel­vi­tetty useissa tut­ki­muk­sissa ennen ja jäl­keen siir­ron. Sen sijaan tie­toa siir­ron vai­ku­tuk­sista ter­vey­den­huol­lossa teh­tä­vään sosi­aa­li­työ­hön on vain vähän.

Uudis­tuk­sen yhtey­dessä siir­ret­tiin täy­den­tä­vällä toi­meen­tu­lo­tuella katet­ta­via ter­vey­den­huol­to­me­noja perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen, jonka voi­daan olet­taa lisän­neen ter­veys­so­si­aa­li­työn asiak­kai­den perus­toi­meen­tu­lo­tuen hake­mista. Osalla toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaista talou­del­li­siin ongel­miin yhdis­tyy päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia, joi­den vuoksi he ovat myös ter­veys­so­si­aa­li­työn asiak­kaina.

Edellä mai­ni­tuista asioista huo­li­matta Kela-siir­ron val­mis­te­lussa ei arvioitu uudis­tuk­sen vai­ku­tuk­sia ter­veys­so­si­aa­li­työ­hön. Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­ton perus­toi­meen­tu­lo­tuen Kela-siir­toa kos­keva tar­kas­tus (2020) kui­ten­kin osoit­taa, että uudis­tus on vai­kut­ta­nut myös ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­hön. Vai­ku­tuk­set olleet osin saman­suun­tai­sia kuin aikuis­so­si­aa­li­työssä. Myös ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät koke­vat, että siirto on mut­kis­ta­nut joi­den­kin asiak­kai­den toi­meen­tu­lo­tuen hake­mista ja asiak­kai­den toi­meen­tu­lo­tu­ki­asioi­den hoi­ta­mi­nen vie aiem­paa enem­män aikaa.

Seu­raa­vassa kuvaamme, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia Kela-siir­rolla on ollut ter­veys­so­si­aa­li­työ­hön. Tulok­set perus­tu­vat Perus­toi­meen­tu­lo­tuen siir­toa Kelalle kos­ke­van tar­kas­tus­ker­to­muk­sen yhtey­dessä kerät­tyyn ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöille koh­den­net­tuun kyse­lyyn (N=321, vas­taus­pro­sentti 22 %).

Uudistus on jäykistänyt toimeentulotuen prosesseja ja lisännyt toimeentulotukeen liittyvää työtä

Kyse­lyyn vas­tan­neista ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöistä 88 pro­sent­tia arvioi Kela-siir­ron vai­kut­ta­neen työ­hönsä ja enem­mistö arvioi vai­ku­tus­ten olleen kiel­tei­siä. Vain 11 pro­sent­tia vas­taa­jista arvioi siir­ron vähen­tä­neen omaa työ­taak­kansa tai vähen­tä­neen toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­vien asioi­den hoi­toon käy­tet­tyä aikaa. Uudis­tuk­sen myön­tei­siksi vai­ku­tuk­siksi koet­tiin muun muassa se, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­set lai­te­taan nyt yhteen ja samaan paik­kaan eli Kelaan. Aikai­sem­min ter­veys­so­si­aa­li­työssä saa­tet­tiin toi­meen­tu­lo­tuen hake­muk­sia lait­taa yli kym­me­neen­kin kun­taan. Se koet­tiin myös hyvänä, että asiak­kaan Kelasta saa­ta­via etuuk­sia eikä vero­to­dis­tusta tar­vitse enää liit­tää hake­muk­seen.

Jäykisti prosesseja ja lisäsi työtä.

Kuviossa 1 esi­te­tään Kela-siir­ron ylei­sim­piä vai­ku­tuk­sia ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­hön. Vas­taa­jat voi­vat valita esi­te­tyistä vaih­toeh­doista useam­man vaih­toeh­toeh­don. Kyse­lyn perus­teella uudis­tus on lisän­nyt asiak­kai­den kon­kreet­ti­sen avun tar­vetta hake­mus­ten teke­mi­sessä ja sai­raa­la­hoi­dossa ole­vien asiak­kai­den avun­tar­vetta eri­tyi­sesti akuut­tien toi­meen­tu­lo­tu­ki­asioi­den hoi­dossa.  Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den vas­taus­ten perus­teella hake­mus­lo­make on vai­kea­sel­koi­nen, kai­killa ei ole sai­raa­lassa verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia mukana tai verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia ei ole lain­kaan. Asiak­kai­den sai­raa­lassa ole­mi­nen vai­keut­taa myös hake­muk­seen vaa­dit­ta­vien liit­tei­den han­kin­taa ja hake­muk­sen toi­mit­ta­mista Kelaan. Asiak­kaat tar­vit­se­vat apua myös hake­muk­sensa perus­te­lu­jen kir­joit­ta­mi­sessa. Osalle asiak­kaista on epä­sel­vää, mitkä menot ja muut teki­jät huo­mioi­daan tukea myön­net­täessä ja tapaus­koh­tai­sessa har­kin­nassa. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mukaan huo­nosti tai puut­teel­li­sesti kir­joi­te­tut perus­te­lut voi­vat joh­taa hake­muk­sen hyl­kää­mi­seen. Tämän seu­rauk­sena esi­mer­kiksi lää­ke­hoi­toon voi tulla kat­kok­sia. Edellä mai­ni­tut asiat lisää­vät asiak­kai­den tur­vau­tu­mista ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den puo­leen, jotta he saa­vat toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­sensa suju­vasti vireille.

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät myös sel­vit­te­le­vät asiak­kai­den puo­lesta perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­viä asioita Kelasta. He vaa­ti­vat esi­mer­kiksi asiak­kai­den toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tös­ten tar­kis­ta­mista. Kun­nan aikuis­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den tavoin näin ollen myös he toi­mi­vat asiak­kai­densa ”asia­na­ja­jina”. Asiak­kai­den puo­lesta asioi­den sel­vit­tely Kelasta viit­taa myös sii­hen, että perus­toi­meen­tu­lo­tuen ja täy­den­tä­vän toi­meen­tu­lo­tuen väli­nen raja ei ole aina selvä asiak­kaille tai toi­meen­tu­lo­tuen parissa työs­ken­te­le­ville. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät käyt­tä­vät toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­viin asioi­hin myös enem­män aikaa. Kyse­lyn perus­teella tämä joh­tuu osin siitä, että Kelan viran­omais­nu­me­roon jou­tuu jonot­ta­maan jos­kus pit­kän­kin aikaa (40–45 minuut­tia). Viran­omais­nu­me­rossa ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät eivät kui­ten­kaan pääse kes­kus­te­le­maan asiak­kaan hake­musta käsit­te­le­vän rat­kai­si­jan kanssa, vaan tie­don vas­taa­not­ta­nut taho välit­tää tie­don eteen­päin.

Kolmen luukun palvelu.

Vas­taa­jien mukaan suul­li­sesti annettu tieto esi­mer­kiksi asiak­kaan sai­raa­la­las­kusta tai tule­vasta ajan­va­rauk­sesta ei kui­ten­kaan riitä, vaan hake­muk­seen pitää liit­tää niitä kos­ke­vat tosit­teet. Pape­ris­ten tosit­tei­den han­kinta ja säh­köi­seen muo­toon siir­tä­mi­nen vaa­ti­vat työtä ja vie­vät aikaa. Vas­tauk­sissa tuo­tiin esille, että Kelalle ei aina kui­ten­kaan riitä hake­muk­seen liit­teeksi lai­tettu resep­ti­ko­pio eri­kois­sai­raan­hoi­don lää­kä­rin kir­joit­ta­masta resep­tistä, vaan tämän lisäksi ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät voi­vat jou­tua pyy­tä­mään lää­kä­riä kir­joit­ta­maan eril­li­sen sel­vi­tyk­sen siitä, miksi lääke on asiak­kaalle vält­tä­mä­tön. Erään vas­taa­jaan mukaan esi­mer­kiksi lää­ke­ku­lu­jen ilmoit­ta­mi­nen voi pahim­mil­laan edel­lyt­tää usean hen­ki­lön työ­pa­nosta, jotta tar­vit­ta­vat liit­teet ja poti­las­oh­jeet pys­ty­tään toi­mit­ta­maan kii­reel­li­sesti Kelaan.

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­ai­kaa saat­taa kyse­lyn perus­teella kulua myös sii­hen, että he soit­te­le­vat asiak­kai­den puo­lesta vuo­roin suo­raan vakuu­tus­pii­riin ja vuo­roin aikuis­so­si­aa­li­työ­hön ja neu­vot­te­le­vat molem­pien osa­puol­ten kanssa asiak­kai­den toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­vistä asioista. Käy­tän­nössä tämä mer­kit­see sitä, että sosi­aali- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen pii­rissä ole­vien toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kai­den asioita hoi­de­taan kah­den luu­kun sijasta kol­mella luu­kulla: Kelassa, kun­nassa ja sai­raa­lassa.

Kuvio 1. Perus­toi­meen­tu­lo­tuen Kela-siir­ron vai­ku­tuk­sia ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­hön.

Kiireellisen toimeentulotuen toimeenpanoon liittyvät ongelmat kotiuttamisvaiheessa

Kela-siir­toa kos­ke­vassa täy­den­tä­vässä hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä (HE 217/2016 vp) sään­nel­tiin kun­nan mah­dol­li­suu­desta myön­tää ehkäi­se­vää toi­meen­tu­lo­tu­kea kii­reel­li­sen ja vält­tä­mät­tö­män avun tur­vaa­mi­seksi ilman, että asiak­kaan oikeutta perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen on ensin sel­vi­tetty ja rat­kaistu. Asiaa tar­kas­tel­tiin kui­ten­kin vain kun­nan sosi­aa­li­toi­men näkö­kul­masta ja sen kat­sot­tiin kos­ke­van vain ajan­koh­tia, jol­loin Kelan pal­ve­lut ovat sul­jettu. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den vas­taus­ten perus­teella kii­reel­li­sen toi­meen­tu­lo­tuen toi­meen­pano ei ter­vey­den­huol­lon näkö­kul­masta näytä kui­ten­kaan yksi­se­lit­tei­seltä ja suju­valta. Vas­taa­jat koki­vat, että Kela-siirto on moni­mut­kais­ta­nut, vai­keut­ta­nut ja hidas­ta­nut kii­reel­lis­ten asioi­den käsit­te­lyä ja pahim­massa tapauk­sessa tämä kuor­mit­taa eri­kois­sai­raan­hoi­toa. Kii­reel­lis­ten asioi­den käsit­te­lyssä byro­kra­tian lisään­ty­mi­nen kos­ket­taa eten­kin rahat­to­mien asiak­kai­den kotiu­tus­ti­lan­teita, kuten lääk­kei­den kii­reel­li­siä mak­susi­tou­muk­sia ja kotiut­ta­mis­kyy­tien mak­su­jen oma­vas­tuu­osuuk­sia.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain (1412/1997) 14 b § mukaan kii­reel­li­sessä tapauk­sessa pää­tös toi­meen­tu­lo­tuesta on teh­tävä käy­tet­tä­vissä ole­vien tie­to­jen perus­teella samana päi­vänä tai vii­meis­tään seu­raa­vana arki­päi­vänä hake­muk­sen saa­pu­mi­sesta. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mukaan eri­kois­sai­raan­hoi­dosta kotiu­te­taan kui­ten­kin heti kun se on mah­dol­lista. Vas­taus­ten perus­teella tämä on saat­ta­nut joh­taa esi­mer­kiksi sii­hen, että raha­ton asia­kas on hake­nut kii­reel­li­senä toi­meen­tu­lo­tu­kena kotiut­ta­mis­kyy­din oma­vas­tuu­osuutta ja odot­ta­nut pää­töstä sai­raa­lassa kaksi yli­mää­räistä vuo­ro­kautta. Kotiu­tet­tava raha­ton asia­kas on voi­nut myös tar­vita mak­susi­tou­muk­sen lääk­kei­siin, jol­loin hake­muk­sessa tar­vit­ta­vien liit­tei­den kasaa­mi­nen nopeasti koe­taan haas­ta­vaksi. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät koke­vat tilan­teen eri­tyi­sen haas­ta­vaksi sil­loin, jos asia­kas on jou­tu­nut sai­raa­laan akuu­tisti. Täl­löin asiak­kaalla ei toden­nä­köi­sesti ole muka­naan hake­muk­sessa tar­vit­ta­via liit­teitä. Tilan­netta han­ka­loit­taa enti­ses­tään, jos asia­kas on uusi toi­meen­tu­lo­tuen asia­kas eikä Kelalla ole mitään tie­toja asiak­kaasta. Jos kii­reel­li­nen hake­mus hylä­tään tai sitä ei hyväk­sytä kii­reel­li­seksi, täy­tyy asiak­kaan yrit­tää kään­tyä kun­nan sosi­aa­li­toi­men puo­leen saa­dak­seen lääk­kee­seen mak­susi­tou­muk­sen tai vaih­toeh­toi­sesti jät­tää lääke osta­matta.

Lääkäri joutuu perustelemaan lääkkeen tarpeellisuuden – resepti ei riitä.

Kii­reel­li­sen toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mi­nen kuu­luu kun­nille kui­ten­kin vain Kelan toi­mis­to­jen aukio­loai­ko­jen ulko­puo­lella. Kunta voi siis har­kin­tansa mukaan myön­tää asiak­kaalle mak­susi­tou­muk­sen kii­reel­li­senä, mutta asiak­kaan näkö­kul­masta on hyvin ongel­mal­lista, jos kii­reel­li­sen toi­meen­tu­lo­tuen kri­tee­rit ovat Kelassa ja kun­nissa eri­lai­set. Asian kii­reel­li­syy­den tulisi olla riip­pu­ma­ton käsit­te­le­västä viran­omai­sesta. Kun­tien ehkäi­se­vän toi­meen­tu­lo­tuen menot ovat kas­va­neet koko 2000-luvun ja niillä mak­se­taan myös asiak­kai­den lää­ke­me­noja. Tie­toa ei kui­ten­kaan ole siitä, kuinka suuri osuus kun­tien ehkäi­se­vän toi­men­tu­lo­tuen menoista on mak­settu kii­reel­li­senä tilan­teissa, joissa asiaa ei ole otettu Kelassa kii­re­kä­sit­te­lyyn.

Lopuksi

Kela-siir­ron vai­ku­tuk­set ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työ­hön ovat olleet sekä myön­tei­siä että kiel­tei­siä. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöille koh­den­ne­tun kyse­lyn avo­vas­tauk­set viit­taa­vat myös sii­hen, että ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät eivät vält­tä­mättä itse­kään osan­neet kuvi­tella, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia uudis­tuk­sella voi olla hei­dän työ­hönsä. Osalle siir­rosta aiheu­tu­neet vai­ku­tuk­set näyt­tä­vät­kin tul­leen yllä­tyk­senä.

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöille koh­den­ne­tun kyse­lyn tulok­set osoit­ta­vat, että perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­viä asioita teh­dään aikai­sem­man kah­den luu­kun sijasta nyt kol­messa luu­kussa. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät teke­vät osin samoja perus­toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­viä teh­tä­viä kuin aikuis­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät kun­nissa ja ajan­va­raus­pal­ve­lussa toi­mi­vat pal­ve­lu­asian­tun­ti­jat Kelan asia­kas­pal­ve­lu­pis­teissä. Vaikka Kela-siir­rolla tavoi­tel­tiin toi­meen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­tel­män tehos­ta­mista, myös ter­vey­den­huol­lon näkö­kul­masta toi­meen­tu­lo­tuen koko­nai­suu­den jakau­tu­mi­nen kah­delle toi­mi­jalle on lisän­nyt byro­kra­tiaa. Tämä näkyy eri­tyi­sesti kii­reel­li­sen toi­meen­tu­lo­tuen haku­pro­ses­sissa. Osa ongel­mista olisi toden­nä­köi­sesti voitu vält­tää tai aina­kin tie­dos­taa, jos lain­val­mis­te­lu­vai­heessa vai­ku­tusar­vioin­nit olisi tehty perus­teel­li­sesti. Kela-siirto opetti aina­kin kaksi asiaa. Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jär­jes­tel­mään koh­dis­tu­vissa uudis­tuk­sissa viran­omais­vai­ku­tuk­set tulisi arvioida mah­dol­li­sim­man kat­ta­vasti eikä rajata vain ilmei­sim­piin viran­omai­siin. Lisäksi lain­val­mis­te­lussa tulisi aina kiin­nit­tää eri­tyistä huo­miota sen käy­tän­nön toi­meen­pa­noon.

Taina Rin­tala
tulok­sel­li­suus­tar­kas­tus­neu­vos
Antti Hal­me­toja
yli­tar­kas­taja
Val­tion­ta­lou­den­tar­kas­tus­vi­rasto

 

Lue lisää: Perus­toi­meen­tu­lo­tuen siir­rossa Kelalle ongel­mia