Sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa ei enää voi toimia kuka tahansa, vaan hänen on oltava sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut vähintään sosiaalityön aineopinnot ja harjoittelun.

 

Tilapäi­sesti sijais­kel­poi­suuden saanut sosiaa­lityön opiskelija voi työsken­nellä tehtä­vässä yhtäjak­soi­sesti enintään vuoden ajan. Työn on tapah­duttava laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän valvon­nassa ja ohjauk­sessa. Käytän­nössä tilanne on kuitenkin se, että tilapäiset sosiaa­li­työn­te­kijät tekevät samaa työtä kuin laillis­te­tutkin eikä valvontaa ja ohjausta ole määri­telty mitenkään.

‒ Kun työsken­nellään pienellä paikka­kun­nalla, jossa väkeä on vähän, on tilapäisen sosiaa­li­työn­te­kijän valvonta aika kosmeet­tista, vaikka se on laissa määri­telty. Yleensä he tekevät myös samaa tehtä­vän­kuvaa eikä päätö­soi­keuksia ole välttä­mättä rajoi­tettu millään tavalla, sanoo Anna Isoviita, joka työsken­telee Pohjois-Satakunnan perus­pal­ve­lu­yhtymä PoSassa sosiaa­li­pal­ve­lu­pääl­likkönä.

Lasten­suo­je­lu­työssä sijaisten toimi­valtaa on rajattu kiireel­listen sijoi­tusten kohdalla, kun lainsää­däntö edellyttää.

‒ Tilapäiset voivat valmis­tella kiireel­listä sijoi­tusta, mutta päätöstä he eivät voi siitä tehdä, vaan se on johtavan viran­hal­tijan tehtävä, sanoo PoSan lasten­suojelun johtava sosiaa­li­työn­tekijä Joanna Koivu­niemi.

PoSassa tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­ki­jöinä toimivia sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä valvoo ja ohjaa johtava sosiaa­li­työn­tekijä oman työnsä ohessa. Sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden asiakas­määrät ovat niin suuria, että valvontaa ei enää ole voitu antaa asiakastyön päälle tehtä­väksi.

Kuntayh­tymään kuuluu kuusi kuntaa: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku ja Siikainen. Kuntayh­tymän lasten­suo­je­lussa sosiaa­li­työn­te­kijän sijaiset ovat aina olleet sosiaa­lityön maiste­ri­vaiheen opiske­li­joita. Aikuis- ja vammais­so­si­aa­lityön puolella on ollut myös avoimen yliopis­tojen opinnot suorit­ta­neita, joilla on ollut jokin relevantti pohja­kou­lutus.

Myös PoSassa sosiaa­li­työn­te­ki­jöistä on ollut koko ajan kova pula ja päteviä hakijoita on vähän. Tilapäiset työnte­kijät kaipaavat enemmän tukea ja ohjausta asiakas­työhön. Heidän kanssaan myös tehdään enemmän yhdessä lausuntoja, linjauksia ja päätöksiä. Toisaalta apua tarvit­sevat myös vasta­val­mis­tuneet laillis­tetut työnte­kijät.

‒ Sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden alhainen palkkataso on isoin heikkous. Sitä on vaikea saada nousemaan. Julkisen puolen rahoitus on niin tiukkaa, että mitään ylimää­räistä ei paljoa voi tehdä, mutta kuitenkin on halu hoitaa työt hyvin ja saada väkeä tekemään työtä, Anna Isoviita sanoo.

Mitä laillistamaton sosiaalityöntekijä saa tehdä?

Työnan­tajan on arvioitava jokaisen tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä työsken­te­levän tilanne erikseen, mihin koulutus ja ammat­ti­taito riittävät ja laadittava tehtä­vänkuva sen mukaan.

‒ Osaamis­vaa­ti­muksien vuoksi tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijänä toimivan henkilön tehtä­vä­kuvaus ei pääsään­töi­sesti voi olla täysin saman­lainen kuin laillis­te­tulla sosiaa­li­työn­te­ki­jällä. Siksi tilapäisen sosiaa­li­työn­te­kijän palkka on yleensä myös Kunnal­lisen työ- ja virkaeh­to­so­pi­muksen vaati­vuus­te­kijät huomioon ottaen alhai­sempi kuin laillis­te­tulla sosiaa­li­työn­te­ki­jällä, Talentian sopimus­asian­tuntija Susanna Pelander sanoo.

Tilapäiset työntekijät kaipaavat enemmän tukea ja ohjausta asiakastyöhön.

Ammat­ti­hen­ki­lö­laissa (9 §) laillis­te­tulle sosiaa­li­työn­te­ki­jälle säädetään erityisiä velvol­li­suuksia. Säännös perustuu sekä sosiaa­li­huol­tolain että sosiaa­li­huollon erityis­lain­sää­dännön mukai­sesti sosiaa­li­työn­te­ki­jälle kuuluviin tehtäviin. Sosiaa­li­työn­te­kijän vastuulla on yksilöiden, perheiden ja yhtei­söjen sosiaa­lisen tuen ja palve­lujen tarpeeseen vastaava asiakas- ja asian­tun­ti­jatyö sekä työn vaiku­tusten seuranta ja arviointi. Lisäksi ammat­ti­hen­ki­lölain (12 §) mukaan vain laillis­tettu sosiaa­li­työn­tekijä voi tehdä päätöksiä kiireel­li­sissä tapauk­sissa tahdosta riippu­mat­toman huollon antami­sesta tai siihen liitty­vistä toimen­pi­teistä.

Asiakas- ja asian­tun­ti­ja­työhön kohden­tuvan sosiaa­lityön ammatil­linen johta­minen on ammat­ti­hen­ki­lö­laissa (9 §) säädetty sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­väksi. Ammatil­linen johta­minen tarkoittaa ensisi­jai­sesti vastuuta sosiaa­lityön ja sen prosessien toimi­vuu­desta sekä vaikut­ta­vuuden kehit­tä­mi­sestä. Ammatil­li­sesta johta­mi­sesta vastaavan sosiaa­li­työn­te­kijän ei ole välttä­mä­töntä olla hallin­nol­li­sessa esimies­a­se­massa. Johtamis- ja esimies­toi­minnan organi­sointi on työnan­tajan päätet­tä­vissä.

Tiettyjen tehtävien pätevyys­vaa­ti­muk­sista säädetään muun muassa sosiaa­li­huol­to­laissa, lasten­suo­je­lu­laissa sekä oppilas- ja opiske­li­ja­huol­to­laissa. Ne on otettava huomioon tehtä­vien­jaossa. Esimer­kiksi erityistä tukea tarvit­sevien asiak­kaiden palve­lu­tarpeen arvioinnit ja hoidon ja huolen­pidon turvaavat sosiaa­li­pal­ve­lu­pää­tökset ovat sosiaa­li­huol­tolain mukaan virka­suh­teessa olevien sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden vastuulla. Lisäksi sosiaa­li­työn­te­ki­jöillä on keskeinen rooli raken­teel­li­sessa sosiaa­li­työssä.

Pitääkö tilapäiselle maksaa samaa palkkaa?

Tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtäviä hoita­ville henki­löille on aina laadittava oma tehtä­vä­kuvaus, josta myös johdetaan KVTES:n mukainen tehtävän vaati­vuutta vastaava palkkaus.

‒ Jos tilapäisen sosiaa­li­työn­te­kijän työteh­tävät eivät millään tavoin poikkea laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vistä, eikä tehtä­vän­ku­vausta ole laadittu, niin tällöin on palkkauksen oltava sama kuin laillis­te­tulla sosiaa­li­työn­te­ki­jällä, sanoo Susanna Pelander.

Toisaalta tällaisen tilanteen tulee olla täysin poikkeuk­sel­linen ja tällöin sekä työnan­tajan että tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä toimivan on huolel­li­sesti arvioitava työnte­kijän edelly­tyksiä hoitaa samoja tehtäviä kuin laillis­tettu sosiaa­li­työn­tekijä.

KVTES:n mukaan työn vaati­vuus­te­kijät ovat työn vaikutus ja vastuu, yhteis­työ­taidot, työolo­suhteet ja osaaminen. Koska sosiaa­li­työn­te­kijän ammatti on tarkkaan säädelty vain laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän osaaminen voi olla sillä ammat­ti­hen­ki­lölain edellyt­tä­mällä tasolla, jolla voi kokonais­val­tai­sesti suoriutua kaikista laillis­tetun sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vistä.

‒ Kun tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimivan henkilön osaamis­vaa­ti­mukset ja KVTES:n vaati­vuus­te­kijät otetaan huomioon tehtä­vä­ku­vausta laadit­taessa, asettuu hänen tehtä­vä­koh­tainen palkkansa yleensä alhai­sem­malle tasolle kuin laillis­te­tulla sosiaa­li­työn­te­ki­jällä. Ohjaus ja valvonta keven­tävät työn vaati­vuutta kun työtä arvioidaan yhdessä, mikä tekee työstä KVTES:n vaati­vuus­te­ki­jöiden mukaan vähemmän vaativaa, Susanna Pelander sanoo.

Millaista ohjauksen on oltava?

Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölaki ei määrittele tarkasti, mitä tilapäisen sosiaa­li­työn­te­kijän ohjauksen ja valvonnan tulisi olla ja mitkä ovat ohjaavan työnte­kijän oikeudet. Työnan­ta­jalla on aina velvol­lisuus järjestää riittävä valvonta sekä ohjaus ja tilapäisenä ammat­ti­hen­kilönä toimi­valla on aina oikeus riittävään ohjaukseen. Asiak­kaalla on aina oikeus palveluun, jossa tilapäisenä ammat­ti­hen­kilönä toimivan työnte­kijän ohjaus ja valvonta on järjes­tetty niin, että asiakas­tur­val­lisuus on varmis­tettu. Sosiaali- ja tervey­salan lupa- ja valvon­ta­vi­rasto Valviran mukaan olennaista on, että ohjausta on saata­villa.

Tilapäisenä sosiaalityöntekijänä ei saa tehdä työtehtäviä, joihin hänen koulutuksensa tai ammattitaitonsa ei riitä.

‒ Koska laissa ei konkreet­ti­sesti määri­tellä ohjausta, on näitä jouduttu katsomaan Valvi­rassa tilan­ne­koh­tai­sesti. Olennaista on, että tilapäisen työnte­kijän käytet­tä­vissä on kysei­sessä ammatissa toimiva laillis­tettu sosiaa­li­huollon ammat­ti­henkilö, joka ohjaa häntä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valvonnan ja ohjauksen tulisi olla välitöntä eli että ohjaajan ja ohjat­tavan tulisi esimer­kiksi työsken­nellä samassa huoneessa tai edes raken­nuk­sessa, sanoo ylitar­kastaja Pekka Ojaniemi Valvi­rasta.

‒ Pääasia on, ohjaaja on koko ajan selvillä siitä, miten työntekijä tekee töitä ja että tilapäisen ammat­ti­hen­kilön käytet­tä­vissä on ohjausta aina, kun hän sitä tarvitsee.

Laissa ei ole liioin määri­telty, kuinka tiheää ohjauksen tulee olla, mutta sitä täytyy kuitenkin olla tarvit­taessa saata­villa, jotta työntekijä voi hoitaa työnsä asiakas­tur­val­li­sesti. Yhdellä työnte­ki­jällä olevien ohjat­tavien määrää ei laissa liioin ole rajoi­tettu, mutta ohjaajan on pystyttävä hoitamaan myös omat työnsä.

‒ Vaati­muksena on, että ohjaajan on oltava kyseiseen ammattiin laillis­tettu sosiaa­li­huollon ammat­ti­henkilö. Tilapäisenä sosiaa­li­työn­te­kijänä toimivan ohjaajana on siis oltava laillis­tettu sosiaa­li­työn­tekijä, tilapäisenä sosio­nomina toimivan ohjaajana laillis­tettu sosionomi, Ojaniemi sanoo.

Ammat­ti­jär­jestö Talentian kanta ohjaukseen on selkeä.

‒ Ohjauksen on vastattava ohjat­tavan tarpeisiin ja oltava säännöl­listä, sanoo Talentian erityis­asian­tuntija Jaana Manssila.

Talentia haluaa myös korostaa, että tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimivan on saatava palau­tetta toimin­nastaan ja hänen on voitava parantaa omia ammatil­lisia valmiuk­siaan.

‒ Nimel­linen ohjaus ei vastaa ammat­ti­hen­ki­lölain vaati­muksia eikä siihen oman oikeus­tur­vansa kannalta ole järkeä suostua. Ohjaajan tulee valvoa tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä toimivan henkilön työtä ja täydentää sitä omalla osaami­sellaan. Lisäksi ohjaajan on viipy­mättä puututtava mahdol­li­sesti ilmeneviin epäkohtiin, Jaana Manssila muistuttaa.

Tärkeää on myös osaava ja läsnä oleva esimiestyö, tiimin tuki, täyden­nys­kou­lutus ja työnohjaus sekä tarvit­taessa mahdol­lisuus juristin apuun.

Mikä on työnantajan vastuu?

Ohjauksen ja valvonnan lisäksi työnan­tajan on aina arvioitava tapaus­koh­tai­sesti tilapäisen henki­löstön valmiudet ja edelly­tykset hoitaa työnsä.

Lisätietoa saat osoitteesta talentia.fi/tilapainen.

‒ Työnantaja vastaa siitä, että tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimiva henkilö täyttää ammat­ti­hen­ki­lö­laissa säädetyt edelly­tykset tilapäi­selle sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimi­mi­selle, Jaana Manssila muistuttaa.

Työnan­tajan on aina varmis­tettava, että tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vässä toimi­valla ammat­ti­hen­ki­lölain vaatimat opinnot ja niihin liittyvä käytännön harjoittelu hyväk­sy­tysti suori­tettu.

Työnan­tajan tehtävä on myös huolehtia siitä, ettei laissa säädettyä tilapäisen työsken­telyn yhden vuoden määrä­aikaa ylitetä ketjut­ta­malla sijai­suuksia tai muulla vastaa­valla tavalla.

‒ Työpaikka on aina laitettava hakuun vuoden määrä­ai­kai­suuden jälkeen, Susanna Pelander jatkaa.

Mikä on tilapäisen oma vastuu?

Tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimi­minen edellyttää, että henkilö ei tee sellaisia työteh­täviä, joihin hänen koulu­tuk­sensa tai ammat­ti­tai­tonsa ei riitä. Hänen on myös huoleh­dittava, että hän toimii ammattihenkilö­lain (4 §) ammat­tieet­tisten velvol­li­suuksien mukaan.

Sekä työnantaja että työntekijä ovat ammat­ti­hen­ki­lölain (5 §) mukaan vastuussa työnte­kijän ammat­ti­tai­dosta sekä siitä, että työntekijä tuntee riittä­västi ammat­ti­toi­min­taansa koskevan säätelyn.

Riittävän osaamisen ja ammat­tieet­tisen toiminnan jatkuva seuranta on merki­tyk­sel­listä niin asiakkaan kuin tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimivan henkilön oman oikeus­turvan kannalta. Myös tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimiviin sovel­letaan ammat­ti­hen­ki­lölain säännöksiä mahdol­li­sista seuraa­muk­sista virheel­li­sessä menet­te­lyssä.

Niin asiak­kaiden kuin tilapäi­sesti ammatissa toimivan sosiaa­li­työn­te­kijän oikeus­turvan kannalta on hyvä, että tilapäisyys tulee esille myös ammat­ti­ni­mik­keessä. Talentian työelä­mä­toi­mi­kunta suosit­telee, että tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijän ammatissa toimi­vista henki­löistä käytet­täisiin nimikettä sosiaa­lityön opiskelija. Näin kaikille on selvää, että työntekijä ei ihan vielä ole valmis, mutta on jo hyvällä matkalla kohti sosiaa­li­työn­te­kijän ammattia.

Kaisa Yliruo­kanen