Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuudesta on valmistunut.

 

 

Selvityksen tekijöiden YTT Anna Metterin, VTL Pekka Karja­laisen ja VTM Minna Strömberg-Jakan tehtävänä oli rakentaa visio aikuis­so­si­aa­lityön tulevai­suu­desta sekä valmis­tella sosiaa­lityön yhteis­kun­nal­lisen tehtävän tiekartta ja toimenpide-ehdotukset.

– Pääteh­tä­vämme oli sosiaa­lityön kirkas­ta­minen. Tavoit­teena oli määri­tellä, mihin sosiaa­li­työssä pyritään yhteis­kun­nassa, yhtei­söissä, ja yksilöiden kohdalla ja tunnistaa keskeiset ilmiöt ja toiminta-areenat, joissa sosiaa­li­työtä tarvitaan, Pekka Karja­lainen sanoo.

– Lisäksi oli löydettävä keinoja sosiaa­lityön tavoit­teel­li­suuden ja vaikut­ta­vuuden näkyväksi tekemiseen ja toden­ta­miseen arjen perus­työssä, hän jatkaa.

Työryhmä päätyi esittämään sosiaa­lityön valta­kun­nal­lista kehit­tä­mis­oh­jelmaa, jossa määri­tetään esimer­kiksi pilottien avulla sosiaa­lityön paikat ja roolit uudis­tu­vassa sosiaa­li­tur­vassa, palve­lu­jär­jes­tel­mässä sekä paikal­li­sissa toimin­taym­pä­ris­töissä.

Ohjel­massa tulisi myös kehittää toimiva tehtä­vä­ra­kenne sosiaa­lityön ja sosiaa­lioh­jauksen välille ja hyödyntää Toimi-hankkeen, PRO SOS ja ISO SOS ‑hankkeiden sekä Osallis­tavan sosiaa­li­turvan kunta­ko­keilun tulokset. Palve­lujen keskiössä tulisi olla vuoro­vai­ku­tukseen pohjautuva asiakastyö, jossa asiakas­suun­ni­telma, sen toteutus ja arviointi ovat saman sosiaa­lityön ammat­ti­laisen vastuulla.

Sosiaalityön tulevaisuuden tiekartan teemat jakautuvat neljään osaan.

– On ilahdut­tavaa huomata, että osa selvi­tyksen elemen­teistä on päässyt mukaan Antti Rinteen halli­tus­oh­jelmaan. Esimerkkinä mainit­takoon selvi­tyk­sessä esille tuotu sosiaa­linen luototus, jonka valta­kun­nal­lis­ta­mista lähdetään nyt selvit­tämään, toteaa Minna Strömberg-Jakka.

Sosiaa­lityön tulevai­suuden tiekartan teemat jakau­tuvat neljään osaan: Osaava ja vaikuttava sosiaa­lityö, kumppa­nuuksia rakentava sosiaa­lityö, osallistava ja valtaistava sosiaa­lityö sekä ilmiö­läh­töinen ja yhteis­kun­nassa vaikuttava sosiaa­lityö.

1. Osaava ja vaikuttava sosiaalityö

Osaavan ja vaikut­tavan sosiaa­lityön teemassa nostetaan esiin vaikut­ta­vaksi osoitetut työme­ne­telmät ja asiakas­tie­to­jär­jes­telmiin integroidut vaikut­ta­vuus­mit­tarit, joiden tulee eritellä työsken­telyn tavoitteet, käytetyt työme­ne­telmät, asiakkaan elino­lo­suhteet ja työsken­te­lyssä saavu­tettu muutos.

Myös sosiaa­lityön osaamisen kehit­tä­minen tutki­muksen, tutkivan kehit­tä­misen, innovaa­tio­toi­minnan ja osaamisen johta­misen avulla on kirjattu.

– Meillä on sosiaa­li­työssä valtava paketti menetelmiä, ja ne pitäisi integroida laajem­miksi osa-alueiksi. Se vaatii rohkeutta ja vapausas­teita. Ylipäätään vaikut­tavuus tulisi nähdä laajemmin palve­luita läpäi­sevänä periaat­teena. Asiakastyön tulisi olla osa metodi­suutta, Pekka Karja­lainen sanoo.

– Yksi tapa voisi olla sosiaa­lityön ymmär­tä­minen osaamisen orien­taa­tiona, joissa menetel­mäl­lisyys voi kehittyä riittävän laaja-alaisina kokonai­suuksina, kuten esimer­kiksi tehos­tettu yksilötyö, yhtei­sö­so­si­aa­lityö tai raken­teel­linen sosiaa­lityö, hän jatkaa.

– Sosiaa­lityön tekemi­sestä ei ole saata­vissa tietoa nappia paina­malla. Tieto täytyy kerätä nyt monesta eri paikasta käsipe­lillä. Sosiaa­lityön näkyväksi saaminen tilas­toissa olisi iso juttu, huomauttaa Anna Metteri.

2. Kumppanuuksia rakentava sosiaalityö

Kumppa­nuuksia raken­ta­vassa sosiaa­lityön teemassa koros­tetaan käyttäjä- ja elämän­ti­lan­ne­läh­töi­syyttä: asiakkaan tulisi tarvit­taessa saada akuuttia apua ensim­mäi­sessä palve­lussa. Myös Kelan ja sosiaa­lityön rooleja, työnjakoa ja asiakas­oh­jausta tulee selkiyttää ja kehittää.

Sosiaa­lityön asian­tun­tijuus ja toiminnan edelly­tykset on varmis­tettava eri areenoilla kuten tervey­den­huol­lossa, mielen­ter­veys­työssä, kuntou­tuk­sessa, työter­veys­huol­lossa ja päihde­työssä sekä raken­nettava järjes­töjen ja sosiaa­lityön yhteis­työtä.

– Etuus­jär­jes­telmä ja palve­lu­jär­jes­telmä täytyy huomioida kokonai­suutena. Yhteis­työ­muo­tojen raken­ta­minen on vielä alkute­ki­jöissä monilla yhdys­pin­noilla ja esimer­kiksi Kela työllistää edelleen sosiaa­li­työtä turhaan, Pekka Karja­lainen sanoo.

– Vahvuutena tässä on se, että meillä on hyvä lainsää­däntö, mikä antaa eettistä varmuutta Anna Metteri muistuttaa.

Alalla ollaankin varsin tyyty­väisiä uudis­tettuun sosiaa­li­huol­to­lakiin, joka nähdään myös mahdol­li­suutena. Toisaalta sen haltuu­no­tossa on ollut monin paikoin ongelmia ja haasteena on nähty esimer­kiksi raken­teel­lisen sosiaa­lityön aito toteut­ta­minen.

– Selvi­tyk­ses­sämme annoimme lukuisia lakimuu­to­seh­do­tuksia, joista osa liittyy nimenomaan sosiaa­li­huol­to­lakiin, mutta myös esimer­kiksi lakiin sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löistä, Minna Strömberg-Jakka jatkaa.

3. Osallistava ja valtaistava sosiaalityö

Osallis­tavan ja valtais­tavan sosiaa­lityön teema sisältää asiakas­läh­töi­syyden elementin, kuten asiak­kaiden asiatun­te­muksen hyödyn­tä­misen, yhteis­ke­hit­tä­misen ja toimin­nal­liset työme­ne­telmät ja työnte­ki­jöiden jalkau­tu­misen toimis­tosta. Digita­li­saa­tiosta huoli­matta kaikilla on oltava yhtäläiset mahdol­li­suudet hyödyntää palveluja.

Selvityksessä annettiin lakimuutosehdotuksia, joista osa liittyy sosiaalihuoltolakiin ja osa ammattihenkilölakiin.

– Viime aikoina on ollut paljon kehit­tä­mis­toi­mintaa, kuten PRO SOS ‑hanke, ISO SOS ‑hanke ja osallis­tavan sosiaa­li­turvan kunta­ko­keilu. Lisäksi on hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät usein jalkau­tu­miseen, Pekka Karja­lainen sanoo.

4. Ilmiölähtöinen ja yhteiskunnassa vaikuttava sosiaalityö

Ilmiö­läh­töisen ja yhteis­kun­nassa vaikut­tavan sosiaa­lityön osiossa ehdotetaan, että sosiaa­li­työtä kehitetään sekto­ri­rajat ylittäen ilmiö­läh­töi­seksi, sillä näin voidaan löytää ongelmien juuri­syitä, joilla on merki­tystä työn vaikut­ta­vuuden ja varhaisen tukemisen kannalta.

Myös raken­teel­linen sosiaa­lityö tulisi vakiin­nuttaa jatku­vasti käytössä olevaksi toimin­ta­muo­doksi ja luoda käytännöt, jotka mahdol­lis­tavat raken­teel­lisen sosiaa­lityön ja sosiaa­lisen rapor­toinnin tuottaman tiedon hyödyn­tä­misen päätök­sen­teossa. Lisäksi Globaalit ja ylira­jaiset ilmiöt tulee huomioida sosiaa­lityön osaami­sa­lueina.

Mielekäs ura sosiaalialalla

Selvi­tyk­sessä pohditaan myös sosiaa­lityön ammat­ti­laisten tilan­netta ja todetaan, että sosiaa­lityön ammat­ti­laisten ja asian­tun­ti­joiden työn tulee olla riittävän autono­mista ja motivoivaa. Työnte­ki­jöillä tulisi olla uralla etene­misen rakenteet myös omissa organi­saa­tioissaan.

– Meillä on yliopiston sosiaa­lityön ja ammat­ti­kor­kea­koulun sosio­no­mi­kou­lutus eikä niitä voi moittia. Sen sijaan meiltä puuttuvat uralla etene­misen rakenteet toisin kun tervey­den­huol­lossa, jossa on käytössä esimer­kiksi erikois­lää­kärin nimike, joka pohjautuu erikois­tu­mis­kou­lu­tukseen. Osaaminen ja sen kehit­tä­minen tulisi tunnistaa myös nimik­keissä, sanoo Anna Metteri.

Työn mielek­kyyden ja työssä jaksa­misen vuoksi on tärkeää myös huolehtia, että resurssit, palkkaus, työtilat ja johta­minen on kunnossa.

– Paljon on noussut huolta siitä, mikä on sosiaa­lityön brändi. Onko se vetovoi­mainen ammatti? Onko työ näkymä­töntä vai näkyvää? Nyt tarvitaan enemmän rohkeutta ja sosiaa­lityön julki­suu­den­hal­lintaa. On mietittävä, onko sosiaa­lityö rajau­tunut huollol­li­seksi työksi, vai pystyykö se kohden­tamaan toimin­taansa muuttu­vassa etuus- ja palve­lu­jär­jes­tel­mässä. Sosiaa­li­työssä on oltava mahdol­li­suudet aitoon kohtaa­miseen, sanoo Pekka Karja­lainen.

Kaisa Yliruo­kanen

Tutustu selvi­tykseen: TIEKARTTA 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaa­lityön tulevai­suus­sel­vitys. STM:n raportteja ja muistioita: 2019:41.