Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuudesta on valmistunut.

 

 

Selvi­tyk­sen tek­i­jöi­den YTT Anna Met­terin, VTL Pekka Kar­jalaisen ja VTM Min­na Ström­berg-Jakan tehtävänä oli rak­en­taa visio aikuis­sosi­aal­i­työn tule­vaisu­ud­es­ta sekä valmis­tel­la sosi­aal­i­työn yhteiskun­nal­lisen tehtävän tiekart­ta ja toimen­pide-ehdo­tuk­set.

– Pääte­htävämme oli sosi­aal­i­työn kirkas­t­a­mi­nen. Tavoit­teena oli määritel­lä, mihin sosi­aal­i­työssä pyritään yhteiskun­nas­sa, yhteisöis­sä, ja yksilöi­den kohdal­la ja tun­nistaa keskeiset ilmiöt ja toim­inta-areenat, jois­sa sosi­aal­i­työtä tarvi­taan, Pekka Kar­jalainen sanoo.

– Lisäk­si oli löy­det­tävä keino­ja sosi­aal­i­työn tavoit­teel­lisu­u­den ja vaikut­tavu­u­den näkyväk­si tekemiseen ja toden­tamiseen arjen perustyössä, hän jatkaa.

Työryh­mä pää­tyi esit­tämään sosi­aal­i­työn val­takun­nal­lista kehit­tämiso­hjel­maa, jos­sa määritetään esimerkik­si pilot­tien avul­la sosi­aal­i­työn paikat ja roolit uud­is­tu­vas­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa, palvelu­jär­jestelmässä sekä paikalli­sis­sa toim­intaym­päristöis­sä.

Ohjel­mas­sa tulisi myös kehit­tää toimi­va tehtävärakenne sosi­aal­i­työn ja sosi­aalio­h­jauk­sen välille ja hyö­dyn­tää Toi­mi-han­kkeen, PRO SOS ja ISO SOS ‑han­kkei­den sekä Osal­lis­ta­van sosi­aal­i­tur­van kun­takokeilun tulok­set. Palvelu­jen keskiössä tulisi olla vuorovaiku­tuk­seen poh­jau­tu­va asi­akastyö, jos­sa asi­akas­su­un­nitel­ma, sen toteu­tus ja arvioin­ti ovat saman sosi­aal­i­työn ammat­ti­laisen vas­tu­ul­la.

Sosiaalityön tulevaisuuden tiekartan teemat jakautuvat neljään osaan.

– On ilah­dut­tavaa huo­ma­ta, että osa selvi­tyk­sen ele­menteistä on päässyt mukaan Antti Rin­teen hal­li­tu­so­hjel­maan. Esimerkkinä mainit­takoon selvi­tyk­sessä esille tuo­tu sosi­aa­li­nen luo­to­tus, jon­ka val­takun­nal­lis­tamista lähde­tään nyt selvit­tämään, toteaa Min­na Ström­berg-Jak­ka.

Sosi­aal­i­työn tule­vaisu­u­den tiekar­tan teemat jakau­tu­vat neljään osaan: Osaa­va ja vaikut­ta­va sosi­aal­i­työ, kump­panuuk­sia rak­en­ta­va sosi­aal­i­työ, osal­lis­ta­va ja val­tais­ta­va sosi­aal­i­työ sekä ilmiölähtöi­nen ja yhteiskun­nas­sa vaikut­ta­va sosi­aal­i­työ.

1. Osaava ja vaikuttava sosiaalityö

Osaa­van ja vaikut­ta­van sosi­aal­i­työn teemas­sa nos­te­taan esi­in vaikut­tavak­si osoite­tut työmenetelmät ja asi­akasti­eto­jär­jestelmi­in inte­groidut vaikut­tavu­us­mit­tar­it, joiden tulee eritel­lä työsken­te­lyn tavoit­teet, käyte­tyt työmenetelmät, asi­akkaan eli­nolo­suh­teet ja työsken­telyssä saavutet­tu muu­tos.

Myös sosi­aal­i­työn osaamisen kehit­tämi­nen tutkimuk­sen, tutki­van kehit­tämisen, inno­vaa­tiotoimin­nan ja osaamisen johtamisen avul­la on kir­jat­tu.

– Meil­lä on sosi­aal­i­työssä val­ta­va paket­ti menetelmiä, ja ne pitäisi inte­groi­da laa­jem­mik­si osa-alueik­si. Se vaatii rohkeut­ta ja vapausastei­ta. Ylipäätään vaikut­tavu­us tulisi nähdä laa­jem­min palvelui­ta läpäi­sevänä peri­aat­teena. Asi­akastyön tulisi olla osa metodis­u­ut­ta, Pekka Kar­jalainen sanoo.

– Yksi tapa voisi olla sosi­aal­i­työn ymmärtämi­nen osaamisen ori­en­taa­tiona, jois­sa menetelmäl­lisyys voi kehit­tyä riit­tävän laa­ja-alaisi­na kokon­aisuuksi­na, kuten esimerkik­si tehostet­tu yksilö­työ, yhteisö­sosi­aal­i­työ tai rak­en­teelli­nen sosi­aal­i­työ, hän jatkaa.

– Sosi­aal­i­työn tekemis­es­tä ei ole saatavis­sa tietoa nap­pia paina­mal­la. Tieto täy­tyy kerätä nyt mon­es­ta eri paikas­ta käsipelil­lä. Sosi­aal­i­työn näkyväk­si saami­nen tilas­tois­sa olisi iso jut­tu, huo­maut­taa Anna Met­teri.

2. Kumppanuuksia rakentava sosiaalityö

Kump­panuuk­sia rak­en­tavas­sa sosi­aal­i­työn teemas­sa koroste­taan käyt­täjä- ja elämän­ti­lan­nelähtöisyyt­tä: asi­akkaan tulisi tarvit­taes­sa saa­da aku­ut­tia apua ensim­mäisessä palvelus­sa. Myös Kelan ja sosi­aal­i­työn roole­ja, työn­jakoa ja asi­aka­so­h­jaus­ta tulee selkiyt­tää ja kehit­tää.

Sosi­aal­i­työn asiantun­ti­ju­us ja toimin­nan edel­ly­tyk­set on varmis­tet­ta­va eri areenoil­la kuten ter­vey­den­huol­los­sa, mie­len­ter­veystyössä, kuntoutuk­ses­sa, työter­veyshuol­los­sa ja päi­hde­työssä sekä raken­net­ta­va jär­jestö­jen ja sosi­aal­i­työn yhteistyötä.

– Etu­usjär­jestelmä ja palvelu­jär­jestelmä täy­tyy huomioi­da kokon­aisuute­na. Yhteistyö­muo­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on vielä alkutek­i­jöis­sä monil­la yhdys­pin­noil­la ja esimerkik­si Kela työl­listää edelleen sosi­aal­i­työtä turhaan, Pekka Kar­jalainen sanoo.

– Vahvuute­na tässä on se, että meil­lä on hyvä lain­säädän­tö, mikä antaa eet­tistä var­muut­ta Anna Met­teri muis­tut­taa.

Alal­la ollaankin varsin tyy­tyväisiä uud­is­tet­tuun sosi­aal­i­huolto­laki­in, joka nähdään myös mah­dol­lisuute­na. Toisaal­ta sen hal­tu­uno­to­ssa on ollut monin paikoin ongelmia ja haas­teena on nähty esimerkik­si rak­en­teel­lisen sosi­aal­i­työn aito toteut­ta­mi­nen.

– Selvi­tyk­sessämme annoimme lukuisia lakimuu­tose­hdo­tuk­sia, joista osa liit­tyy nimeno­maan sosi­aal­i­huolto­laki­in, mut­ta myös esimerkik­si laki­in sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöistä, Min­na Ström­berg-Jak­ka jatkaa.

3. Osallistava ja valtaistava sosiaalityö

Osal­lis­ta­van ja val­tais­ta­van sosi­aal­i­työn teema sisältää asi­akaslähtöisyy­den ele­mentin, kuten asi­akkaiden asiatun­te­muk­sen hyö­dyn­tämisen, yhteiske­hit­tämisen ja toimin­nal­liset työmenetelmät ja työn­tek­i­jöi­den jalka­u­tu­misen toimis­tos­ta. Dig­i­tal­isaa­tios­ta huoli­mat­ta kaikil­la on olta­va yhtäläiset mah­dol­lisu­udet hyö­dyn­tää palvelu­ja.

Selvityksessä annettiin lakimuutosehdotuksia, joista osa liittyy sosiaalihuoltolakiin ja osa ammattihenkilölakiin.

– Viime aikoina on ollut paljon kehit­tämis­toim­intaa, kuten PRO SOS ‑han­ke, ISO SOS ‑han­ke ja osal­lis­ta­van sosi­aal­i­tur­van kun­takokeilu. Lisäk­si on hyviä käytän­töjä, jot­ka liit­tyvät usein jalka­u­tu­miseen, Pekka Kar­jalainen sanoo.

4. Ilmiölähtöinen ja yhteiskunnassa vaikuttava sosiaalityö

Ilmiölähtöisen ja yhteiskun­nas­sa vaikut­ta­van sosi­aal­i­työn osios­sa ehdote­taan, että sosi­aal­i­työtä kehitetään sek­tori­ra­jat ylit­täen ilmiölähtöisek­si, sil­lä näin voidaan löytää ongelmien juurisy­itä, joil­la on merk­i­tys­tä työn vaikut­tavu­u­den ja varhaisen tukemisen kannal­ta.

Myös rak­en­teelli­nen sosi­aal­i­työ tulisi vaki­in­nut­taa jatku­vasti käytössä ole­vak­si toim­inta­muodok­si ja luo­da käytän­nöt, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat rak­en­teel­lisen sosi­aal­i­työn ja sosi­aalisen rapor­toin­nin tuot­ta­man tiedon hyö­dyn­tämisen päätök­sen­teossa. Lisäk­si Globaalit ja yli­ra­jaiset ilmiöt tulee huomioi­da sosi­aal­i­työn osaamisalueina.

Mielekäs ura sosiaalialalla

Selvi­tyk­sessä pohdi­taan myös sosi­aal­i­työn ammat­ti­lais­ten tilan­net­ta ja tode­taan, että sosi­aal­i­työn ammat­ti­lais­ten ja asiantun­ti­joiden työn tulee olla riit­tävän auton­o­mista ja motivoivaa. Työn­tek­i­jöil­lä tulisi olla ural­la eten­e­misen rak­en­teet myös omis­sa organ­isaa­tiois­saan.

– Meil­lä on yliopis­ton sosi­aal­i­työn ja ammat­tiko­rkeak­oulun sosionomik­oulu­tus eikä niitä voi moit­tia. Sen sijaan meiltä puut­tuvat ural­la eten­e­misen rak­en­teet toisin kun ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa on käytössä esimerkik­si erikois­lääkärin nimike, joka poh­jau­tuu erikois­tu­misk­oulu­tuk­seen. Osaami­nen ja sen kehit­tämi­nen tulisi tun­nistaa myös nimikkeis­sä, sanoo Anna Met­teri.

Työn mielekkyy­den ja työssä jak­samisen vuok­si on tärkeää myös huole­htia, että resurssit, palkkaus, työti­lat ja joht­a­mi­nen on kun­nos­sa.

– Paljon on nous­sut huol­ta siitä, mikä on sosi­aal­i­työn brän­di. Onko se vetovoimainen ammat­ti? Onko työ näkymätön­tä vai näkyvää? Nyt tarvi­taan enem­män rohkeut­ta ja sosi­aal­i­työn julk­isu­u­den­hallintaa. On mietit­tävä, onko sosi­aal­i­työ rajau­tunut huol­lol­lisek­si työk­si, vai pystyykö se kohden­ta­maan toim­intaansa muut­tuvas­sa etu­us- ja palvelu­jär­jestelmässä. Sosi­aal­i­työssä on olta­va mah­dol­lisu­udet aitoon kohtaamiseen, sanoo Pekka Kar­jalainen.

Kaisa Yliruoka­nen

Tutus­tu selvi­tyk­seen: TIEKARTTA 2030. Aikuis­ten paris­sa tehtävän sosi­aal­i­työn tule­vaisu­us­selvi­tys. STM:n raport­te­ja ja muis­tioi­ta: 2019:41.