Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuudesta on valmistunut.

 

 

Selvi­tyk­sen teki­jöi­den YTT Anna Metterin, VTL Pekka Karjalaisen ja VTM Minna Strömberg-Jakan teh­tä­vänä oli raken­taa visio aikuis­so­si­aa­li­työn tule­vai­suu­desta sekä val­mis­tella sosi­aa­li­työn yhteis­kun­nal­li­sen teh­tä­vän tie­kartta ja toimenpide-ehdotukset.

– Päätehtävämme oli sosi­aa­li­työn kir­kas­ta­mi­nen. Tavoitteena oli mää­ri­tellä, mihin sosi­aa­li­työssä pyri­tään yhteis­kun­nassa, yhtei­söissä, ja yksi­löi­den koh­dalla ja tun­nis­taa kes­kei­set ilmiöt ja toi­minta-aree­nat, joissa sosi­aa­li­työtä tar­vi­taan, Pekka Karjalainen sanoo.

– Lisäksi oli löy­det­tävä kei­noja sosi­aa­li­työn tavoit­teel­li­suu­den ja vai­kut­ta­vuu­den näky­väksi teke­mi­seen ja toden­ta­mi­seen arjen perus­työssä, hän jatkaa.

Työryhmä pää­tyi esit­tä­mään sosi­aa­li­työn val­ta­kun­nal­lista kehit­tä­mis­oh­jel­maa, jossa mää­ri­te­tään esi­mer­kiksi pilot­tien avulla sosi­aa­li­työn pai­kat ja roo­lit uudis­tu­vassa sosi­aa­li­tur­vassa, pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä sekä pai­kal­li­sissa toimintaympäristöissä.

Ohjelmassa tulisi myös kehit­tää toi­miva teh­tä­vä­ra­kenne sosi­aa­li­työn ja sosi­aa­lioh­jauk­sen välille ja hyö­dyn­tää Toimi-hank­keen, PRO SOS ja ISO SOS ‑hank­kei­den sekä Osallistavan sosi­aa­li­tur­van kun­ta­ko­kei­lun tulok­set. Palvelujen kes­kiössä tulisi olla vuo­ro­vai­ku­tuk­seen poh­jau­tuva asia­kas­työ, jossa asia­kas­suun­ni­telma, sen toteu­tus ja arviointi ovat saman sosi­aa­li­työn ammat­ti­lai­sen vastuulla.

Sosiaalityön tulevaisuuden tiekartan teemat jakautuvat neljään osaan.

– On ilah­dut­ta­vaa huo­mata, että osa sel­vi­tyk­sen ele­men­teistä on pääs­syt mukaan Antti Rinteen hal­li­tus­oh­jel­maan. Esimerkkinä mai­nit­ta­koon sel­vi­tyk­sessä esille tuotu sosi­aa­li­nen luo­to­tus, jonka val­ta­kun­nal­lis­ta­mista läh­de­tään nyt sel­vit­tä­mään, toteaa Minna Strömberg-Jakka.

Sosiaalityön tule­vai­suu­den tie­kar­tan tee­mat jakau­tu­vat nel­jään osaan: Osaava ja vai­kut­tava sosi­aa­li­työ, kump­pa­nuuk­sia raken­tava sosi­aa­li­työ, osal­lis­tava ja val­tais­tava sosi­aa­li­työ sekä ilmiö­läh­töi­nen ja yhteis­kun­nassa vai­kut­tava sosiaalityö.

1. Osaava ja vaikuttava sosiaalityö

Osaavan ja vai­kut­ta­van sosi­aa­li­työn tee­massa nos­te­taan esiin vai­kut­ta­vaksi osoi­te­tut työ­me­ne­tel­mät ja asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­miin integroi­dut vai­kut­ta­vuus­mit­ta­rit, joi­den tulee eri­tellä työs­ken­te­lyn tavoit­teet, käy­te­tyt työ­me­ne­tel­mät, asiak­kaan eli­no­lo­suh­teet ja työs­ken­te­lyssä saa­vu­tettu muutos.

Myös sosi­aa­li­työn osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen tut­ki­muk­sen, tut­ki­van kehit­tä­mi­sen, inno­vaa­tio­toi­min­nan ja osaa­mi­sen joh­ta­mi­sen avulla on kirjattu.

– Meillä on sosi­aa­li­työssä val­tava paketti mene­tel­miä, ja ne pitäisi integroida laa­jem­miksi osa-alueiksi. Se vaa­tii roh­keutta ja vapausas­teita. Ylipäätään vai­kut­ta­vuus tulisi nähdä laa­jem­min pal­ve­luita läpäi­se­vänä peri­aat­teena. Asiakastyön tulisi olla osa meto­di­suutta, Pekka Karjalainen sanoo.

– Yksi tapa voisi olla sosi­aa­li­työn ymmär­tä­mi­nen osaa­mi­sen orien­taa­tiona, joissa mene­tel­mäl­li­syys voi kehit­tyä riit­tä­vän laaja-alai­sina koko­nai­suuk­sina, kuten esi­mer­kiksi tehos­tettu yksi­lö­työ, yhtei­sö­so­si­aa­li­työ tai raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ, hän jatkaa.

– Sosiaalityön teke­mi­sestä ei ole saa­ta­vissa tie­toa nap­pia pai­na­malla. Tieto täy­tyy kerätä nyt monesta eri pai­kasta käsi­pe­lillä. Sosiaalityön näky­väksi saa­mi­nen tilas­toissa olisi iso juttu, huo­maut­taa Anna Metteri.

2. Kumppanuuksia rakentava sosiaalityö

Kumppanuuksia raken­ta­vassa sosi­aa­li­työn tee­massa koros­te­taan käyt­täjä- ja elä­män­ti­lan­ne­läh­töi­syyttä: asiak­kaan tulisi tar­vit­taessa saada akuut­tia apua ensim­mäi­sessä pal­ve­lussa. Myös Kelan ja sosi­aa­li­työn roo­leja, työn­ja­koa ja asia­kas­oh­jausta tulee sel­kiyt­tää ja kehittää.

Sosiaalityön asian­tun­ti­juus ja toi­min­nan edel­ly­tyk­set on var­mis­tet­tava eri aree­noilla kuten ter­vey­den­huol­lossa, mie­len­ter­veys­työssä, kun­tou­tuk­sessa, työ­ter­veys­huol­lossa ja päih­de­työssä sekä raken­net­tava jär­jes­tö­jen ja sosi­aa­li­työn yhteistyötä.

– Etuusjärjestelmä ja pal­ve­lu­jär­jes­telmä täy­tyy huo­mioida koko­nai­suu­tena. Yhteistyömuotojen raken­ta­mi­nen on vielä alku­te­ki­jöissä monilla yhdys­pin­noilla ja esi­mer­kiksi Kela työl­lis­tää edel­leen sosi­aa­li­työtä tur­haan, Pekka Karjalainen sanoo.

– Vahvuutena tässä on se, että meillä on hyvä lain­sää­däntö, mikä antaa eet­tistä var­muutta Anna Metteri muistuttaa.

Alalla ollaan­kin var­sin tyy­ty­väi­siä uudis­tet­tuun sosi­aa­li­huol­to­la­kiin, joka näh­dään myös mah­dol­li­suu­tena. Toisaalta sen hal­tuu­no­tossa on ollut monin pai­koin ongel­mia ja haas­teena on nähty esi­mer­kiksi raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn aito toteuttaminen.

– Selvityksessämme annoimme lukui­sia laki­muu­to­seh­do­tuk­sia, joista osa liit­tyy nime­no­maan sosi­aa­li­huol­to­la­kiin, mutta myös esi­mer­kiksi lakiin sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löistä, Minna Strömberg-Jakka jatkaa.

3. Osallistava ja valtaistava sosiaalityö

Osallistavan ja val­tais­ta­van sosi­aa­li­työn teema sisäl­tää asia­kas­läh­töi­syy­den ele­men­tin, kuten asiak­kai­den asia­tun­te­muk­sen hyö­dyn­tä­mi­sen, yhteis­ke­hit­tä­mi­sen ja toi­min­nal­li­set työ­me­ne­tel­mät ja työn­te­ki­jöi­den jal­kau­tu­mi­sen toi­mis­tosta. Digitalisaatiosta huo­li­matta kai­killa on oltava yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det hyö­dyn­tää palveluja.

Selvityksessä annettiin lakimuutosehdotuksia, joista osa liittyy sosiaalihuoltolakiin ja osa ammattihenkilölakiin.

– Viime aikoina on ollut pal­jon kehit­tä­mis­toi­min­taa, kuten PRO SOS ‑hanke, ISO SOS ‑hanke ja osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kun­ta­ko­keilu. Lisäksi on hyviä käy­tän­töjä, jotka liit­ty­vät usein jal­kau­tu­mi­seen, Pekka Karjalainen sanoo.

4. Ilmiölähtöinen ja yhteiskunnassa vaikuttava sosiaalityö

Ilmiölähtöisen ja yhteis­kun­nassa vai­kut­ta­van sosi­aa­li­työn osiossa ehdo­te­taan, että sosi­aa­li­työtä kehi­te­tään sek­to­ri­ra­jat ylit­täen ilmiö­läh­töi­seksi, sillä näin voi­daan löy­tää ongel­mien juu­ri­syitä, joilla on mer­ki­tystä työn vai­kut­ta­vuu­den ja var­hai­sen tuke­mi­sen kannalta.

Myös raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ tulisi vakiin­nut­taa jat­ku­vasti käy­tössä ole­vaksi toi­min­ta­muo­doksi ja luoda käy­tän­nöt, jotka mah­dol­lis­ta­vat raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn ja sosi­aa­li­sen rapor­toin­nin tuot­ta­man tie­don hyö­dyn­tä­mi­sen pää­tök­sen­teossa. Lisäksi Globaalit ja yli­ra­jai­set ilmiöt tulee huo­mioida sosi­aa­li­työn osaamisalueina.

Mielekäs ura sosiaalialalla

Selvityksessä poh­di­taan myös sosi­aa­li­työn ammat­ti­lais­ten tilan­netta ja tode­taan, että sosi­aa­li­työn ammat­ti­lais­ten ja asian­tun­ti­joi­den työn tulee olla riit­tä­vän auto­no­mista ja moti­voi­vaa. Työntekijöillä tulisi olla uralla ete­ne­mi­sen raken­teet myös omissa organisaatioissaan.

– Meillä on yli­opis­ton sosi­aa­li­työn ja ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­no­mi­kou­lu­tus eikä niitä voi moit­tia. Sen sijaan meiltä puut­tu­vat uralla ete­ne­mi­sen raken­teet toi­sin kun ter­vey­den­huol­lossa, jossa on käy­tössä esi­mer­kiksi eri­kois­lää­kä­rin nimike, joka poh­jau­tuu eri­kois­tu­mis­kou­lu­tuk­seen. Osaaminen ja sen kehit­tä­mi­nen tulisi tun­nis­taa myös nimik­keissä, sanoo Anna Metteri.

Työn mie­lek­kyy­den ja työssä jak­sa­mi­sen vuoksi on tär­keää myös huo­leh­tia, että resurs­sit, palk­kaus, työ­ti­lat ja joh­ta­mi­nen on kunnossa.

– Paljon on nous­sut huolta siitä, mikä on sosi­aa­li­työn brändi. Onko se veto­voi­mai­nen ammatti? Onko työ näky­mä­töntä vai näky­vää? Nyt tar­vi­taan enem­män roh­keutta ja sosi­aa­li­työn jul­ki­suu­den­hal­lin­taa. On mie­tit­tävä, onko sosi­aa­li­työ rajau­tu­nut huol­lol­li­seksi työksi, vai pys­tyykö se koh­den­ta­maan toi­min­taansa muut­tu­vassa etuus- ja pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä. Sosiaalityössä on oltava mah­dol­li­suu­det aitoon koh­taa­mi­seen, sanoo Pekka Karjalainen.

Kaisa Yliruokanen

Tutustu sel­vi­tyk­seen: TIEKARTTA 2030. Aikuisten parissa teh­tä­vän sosi­aa­li­työn tule­vai­suus­sel­vi­tys. STM:n raport­teja ja muis­tioita: 2019:41.