Etenen puheenjohtaja Jaana Hallamaa kaipaa pandemiakeskusteluun suhteellisuudentajua ja enemmän huomiota ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin.

 

 

Sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan eet­ti­sen neu­vot­te­lu­kun­nan puheen­joh­taja, sosi­aa­lie­tii­kan pro­fes­sori Jaana Hallamaa toi­voisi, että kes­kus­te­lussa koro­na­vi­rus­pan­de­miasta huo­miota siir­ret­täi­siin nyt ter­veys­vai­ku­tuk­sista tau­din sosi­aa­li­siin seurauksiin.

‚Äď Mit√§ kaik¬≠kea on mene¬≠tetty, kun muis¬≠ti¬≠sai¬≠rasta omaista ei voitu tavata moneen kuu¬≠kau¬≠teen tai hyv√§s¬≠tell√§ kuo¬≠le¬≠vaa l√§heist√§? Tai kun lap¬≠set ja nuo¬≠ret eiv√§t ole saa¬≠neet hen¬≠gailla yhdess√§? Kun mie¬≠len¬≠ter¬≠veys- ja p√§ih¬≠de¬≠kun¬≠tou¬≠tu¬≠jat ja van¬≠huk¬≠set ovat j√§√§¬≠neet ilman p√§i¬≠v√§¬≠pal¬≠ve¬≠lui¬≠taan, kysyy Hallamaa.

‚Äď Ihmiset eiv√§t kest√§ sit√§, ettei¬≠v√§t saa olla yhtei¬≠s√∂is¬≠s√§√§n, har¬≠ras¬≠taa, kes¬≠kus¬≠tella sek√§ jakaa koke¬≠muk¬≠sia ja tun¬≠teita. Hyvinvointiin kuu¬≠luu muu¬≠ta¬≠kin kuin ter¬≠veys¬≠hy√∂¬≠dyt, esit¬≠t√§√§ Hallamaa.

Terveyden yli­val­taa kes­kus­te­lussa selit­tää se, että ter­veys­vai­ku­tuk­set tule­vat suo­ra­vii­vai­sesti näky­viin toi­sin kuin sosi­aa­li­set seu­rauk­set. Terveyteen liit­ty­viä indi­kaat­to­reita on lisäksi helppo seu­rata. Niinpä uuti­sissa on päi­vit­täin seu­rattu sai­ras­tu­nei­den, teho­hoi­dossa ole­vien ja kuol­lei­den luku­mää­riä. Sosiaalisia seu­rauk­sia vie­lä­kin vasta arvaillaan.

‚Äď Sosiaalipuolen meka¬≠nis¬≠mit ovat mut¬≠kik¬≠kaam¬≠pia ja vai¬≠ku¬≠tuk¬≠set koh¬≠dis¬≠tu¬≠vat kovim¬≠min ihmi¬≠siin, joilla ei ole kyky√§ pit√§√§ √§√§nt√§ itsest√§√§n.

‚Äď Pandemia on voi¬≠mis¬≠ta¬≠nut ep√§¬≠suh¬≠taa sosi¬≠aali- ja ter¬≠vey¬≠den¬≠huol¬≠lon v√§lill√§ sosi¬≠aa¬≠li¬≠huol¬≠lon tap¬≠pioksi. Vaikka sosi¬≠aali- ja ter¬≠vey¬≠den¬≠huolto on yhdis¬≠tetty, on ter¬≠vey¬≠den¬≠huolto yleens√§ ykk√∂¬≠nen ja koro¬≠nassa t√§m√§ on koros¬≠tu¬≠nut monin tavoin, Hallamaa toteaa.

Lääkärit ja sairaanhoitajat sankareina

Jaana Hallamaa on huo­man­nut, että mediassa korona näyt­tää kes­ki­luo­kan ongel­malta. Kerrotaan niistä, jotka teke­vät etä­työtä, liik­ku­vat omalla autolla, tilaa­vat kaup­pa­ta­va­rat verk­ko­kau­pasta. Sankareita ovat sai­raan­hoi­ta­jat ja lää­kä­rit, kun kau­pan kassa, bus­sin­kul­jet­taja tai sii­vooja eivät saa sädekehää.

‚Äď My√∂s sosiaali¬≠alan ammat¬≠ti¬≠lai¬≠set ovat olleet kovilla, mutta heil¬≠le¬≠k√§√§n ei s√§de¬≠ke¬≠h√§√§ ole soviteltu.

Mediassa näkyy keskiluokan korona.

Hallamaa on huo­lis­saan yhteis­kun­nal­li­sesta kes­kus­te­lusta, jota hän kuvaa kär­jek­kääksi ja malt­ta­mat­to­maksi. Etsitään syn­ti­puk­keja: kaikki olisi hyvin, kun­han jal­ka­pal­lo­fa­nit eivät olisi läh­te­neet Pietariin! Vierasmaalaiset telakka- ja raken­nus­työ­läi­set tuo­vat virusta! Bilettävät opis­ke­li­jat! Meno ravin­to­loissa on piittaamatonta!

‚Äď Hallitukselta, viran¬≠omai¬≠silta ja tut¬≠ki¬≠joilta vaa¬≠di¬≠taan tehok¬≠kaita ja nopeita rat¬≠kai¬≠suja, vaikka kyse on mut¬≠kik¬≠kaasta asiasta, josta t√§ytt√§ tie¬≠toa ja var¬≠muutta ei ole ole¬≠massa. Ripustaudutaan mil¬≠loin mihin¬≠kin oljen¬≠kor¬≠teen: kun¬≠han rajat pit√§¬≠v√§t, kun¬≠han mas¬≠keja saa¬≠daan, kun¬≠han rokote val¬≠mis¬≠tuu, kun¬≠han tietty roko¬≠tus¬≠kat¬≠ta¬≠vuus saa¬≠vu¬≠te¬≠taan, kun¬≠han roko¬≠tus¬≠passi ote¬≠taan k√§ytt√∂√∂n‚Ķ

‚Äď Ilmapiiri n√§yt¬≠t√§√§ my√∂s kove¬≠ne¬≠van. Rokottamattomia syy¬≠te¬≠t√§√§n ja vaa¬≠di¬≠taan mak¬≠sa¬≠maan itse sai¬≠raus¬≠ku¬≠lunsa. Onneksi sai¬≠raan¬≠hoi¬≠don etiik¬≠kaan kuu¬≠luu edel¬≠leen se, ett√§ jokaista avun¬≠tar¬≠vit¬≠si¬≠jaa aute¬≠taan ja prio¬≠ri¬≠soin¬≠nissa k√§y¬≠te¬≠t√§√§n l√§√§¬≠ke¬≠tie¬≠teel¬≠li¬≠si√§ perus¬≠teita, Hallamaa toteaa.

Monokulttuuri ei ole kestävä tapa

Etene on tie­toi­sesti pitä­nyt jul­ki­suu­dessa mata­laa pro­fii­lia. Se luot­taa sii­hen, että sen kes­kus­te­lut ja lin­jauk­set valu­vat työ­hönsä sitou­tu­nei­den asian­tun­ti­ja­jä­sen­ten kautta sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tön tietoon.

‚Äď Jos pit√§i¬≠simme kovasti √§√§nt√§ itses¬≠t√§mme, jou¬≠tui¬≠simme osa¬≠puo¬≠leksi esi¬≠mer¬≠kiksi koro¬≠naan liit¬≠ty¬≠v√§ss√§ kes¬≠kus¬≠te¬≠lussa, eik√§ se ole toi¬≠vot¬≠ta¬≠vaa, perus¬≠te¬≠lee Hallamaa.

Koronakeskusteluun Hallamaa perään­kuu­lut­taa suh­teel­li­suu­den­ta­jua ja luot­ta­musta kult­tuu­ri­seen diversiteettiin.

‚Äď Yhteiskunta koos¬≠tuu eri tavoin ajat¬≠te¬≠le¬≠vista ihmi¬≠sist√§, ja sosi¬≠aali- ja ter¬≠vey¬≠den¬≠huol¬≠los¬≠sa¬≠kin tar¬≠vi¬≠taan monen¬≠tyyp¬≠pi¬≠si√§ ihmi¬≠si√§, jotka edus¬≠ta¬≠vat eri¬≠lai¬≠sia ajat¬≠te¬≠lu¬≠ta¬≠poja. Monokulttuuri ei ole kes¬≠t√§v√§ tapa kehit¬≠ty√§ ihmisyhteis√∂iss√§k√§√§n.

Mikään ei pelasta meitä elämältä.

Hallamaa arve­lee, että ilma­pii­riin vai­kut­taa myös tie­dos­ta­ma­ton kuo­le­man­pelko, joka ilme­nee muun muassa haluna löy­tää syyllisiä.

Jaana Hallamaa ei usko, että roko­tus­kat­ta­vuus nousisi mer­kit­tä­västi pakot­ta­malla. Pakko vain syven­tää jako­lin­joja pakkoon.

‚Äď Mik√§√§n ei pelasta meit√§ el√§¬≠m√§lt√§. On ope¬≠tel¬≠tava kes¬≠t√§¬≠m√§√§n ep√§¬≠tie¬≠toi¬≠suutta ja sit√§, ettei var¬≠moja rat¬≠kai¬≠suja ole.

Hallamaa pitää tär­keänä laa­jen­taa kes­kus­te­lua ter­veys­vai­ku­tuk­sista koro­nan sosi­aa­li­siin seu­rauk­siin. Keskustelua vai­keut­taa kui­ten­kin tarve nopeasti loke­roida ja lei­mata puhuja jon­kin lei­rin edustajaksi.

Keskustelussa on koros­tettu tie­toa, mutta ihmi­sillä on myös pal­jon eri­lai­sia tun­teita, Hallamaa muis­tut­taa. Pelotkin kui­ta­taan etsi­mällä psy­ko­lo­gi­sia seli­tys­mal­leja sen sijaan, että puhut­tai­siin nii­den taus­talla ole­vista uhkakuvista.

‚Äď Pelkoon aut¬≠taa jaka¬≠mi¬≠nen, osal¬≠li¬≠suus ja yhdess√§olo.

Kristiina Koskiluoma