Jotta vuorotyö ei sairastuta, vuorot on suunni­teltava hyvin. Joustaa pitää, mutta ei liikaa.

 

Espoon  sosiaali- ja kriisi­päi­vys­tyksen sosiaa­li­työn­tekijä Sirpa Hyytiä-Hallenberg saapuu aamupäivän haastat­teluun iloisena, vaikka takana ovat vajaat yöunet. Edelli­siltana hän teki iltavuo­ronsa päälle vielä neljä tuntia kirjaa­mis­töitä, joten uneen pääsy venähti.

− Onneksi olen tosi hyvä nukkuja, Sirpa Hyytiä-Hallenberg sanoo.
Hyvät unenlahjat ovat yksi edellytys vuoro­työssä jaksa­mi­selle. Hyytiä-Hallenberg on tehnyt vuoro­työtä jo kaksi­kym­mentä vuotta ja melkein yhtä kauan myös kolmi­vuo­ro­työtä yövuoroineen.

Vuorotyö maistuu yhä. Hyytiä-Hallenberg nauttii työai­ko­jensa epäsäännöllisyydestä.

− Voin hoitaa lääkäri- ja kampaa­mo­käyntini viras­toaikaan ennen töihin menoa. Aika usein minulla on myös mukavia, kiireet­tömiä arkiaa­mu­päiviä käytössäni.
Vapaa-ajallaankin Hyytiä-Hallenberg on aktii­vinen. Hän toimii Talentia Uusimaan alueyh­dis­tyksen puheen­joh­tajana ja liitto­val­tuu­tettuna. Lisäksi hän edustaa sivutöinään yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

− Näiden lasten asioiden hoita­minen kuten viras­to­käyntien tekeminen ei onnis­tuisi kahdek­sasta neljään -työssä.

Entä ne huonot puolet?

− Elimistön kuormi­tuksen kyllä huomaa. Valvo­misen lisäksi vuoro­työssä tulee helposti huomaa­mattaan syötyä epäsään­nöl­li­sesti ja epäter­veel­li­sesti, mikä tuo varkain lisäkiloja.

Tässä elämän­vai­heessaan Hyytiä-Hallen­bergia surettaa eniten oman perheen vähäinen näkeminen. Teini-ikäiset tyttäret ovat usein jo koulussa hänen töihin lähtiessään ja jo nukku­massa hänen tullessaan kotiin.

− Sen sijaan tyttä­rieni varhais­lap­suu­dessa onnis­tuimme mieheni kanssa sovit­te­lemaan työmme niin, että saatoimme pitää lapset kolmi­vuo­tiaiksi asti kotihoi­dossa. Siihen vaiheeseen vuorotyö sopi meillä erinomaisesti

Terveenä vuoro­työssä

Jotta vuorotyö ei sairastuta, vuorot on suunni­teltava hyvin. Joustaa pitää, mutta ei liikaa. Joustoa, lepoa ja ennakoi­ta­vuutta Epäsään­nöl­li­sestä työryt­mistä nautti­minen ja hyvät unenlahjat ovat ihanteel­lisia henki­lö­koh­taisia ominai­suuksia vuorotyöläiselle.

Työpaik­kakin voi tehdä paljon vuoro­työn­te­ki­jöi­densä terveyden ja hyvin­voinnin eteen. Työter­veys­lai­toksen tutkijat ovat havainneet työai­ka­joustot yhdeksi tärkeäksi hyvin­voinnin lähteeksi, mitä työpaikka voi työnte­ki­jälleen tarjota, TTL:n Työ ja perhe-elämä -ohjelman vetänyt johtava asian­tuntija Salla Toppinen-Tanner kertoo.
− On tärkeää, että työpai­kalla jokai­selle tulee tunne, että hänen muuta elämäänsä arvos­tetaan jousta­malla se, mitä työeh­tojen puitteissa voidaan, Salla Toppinen-Tanner sanoo.

Vuoro­työssä on harvoin mahdol­lista järjestää etätyötä tai työai­ka­liu­kumia, mutta vuoro­työs­säkin terveyttä palvellaan hyvällä suunnit­te­lulla ja antamalla mahdol­lisuus vaikuttaa omiin työ- ja loma-aikoihinsa.

− Vuorojen ennakoi­tavuus on tärkeää. Vuorojen tulee olla riittävän aikaisin tiedossa, jotta muuta elämää voidaan suunni­tella töiden mukai­sesti, Toppinen-Tanner kertoo.

Hyytiä-Hallen­bergin työpai­kalla jousta­minen ja ennakointi toimii: vuoro­lis­tojen suunnit­te­lussa vapaa- ja omatoiveet otetaan mahdol­li­simman katta­vasti huomioon. Vuoro­listat laaditaan jopa kahdeksi kuukau­deksi eteenpäin, kesäaikaan vielä pitemmälle.

Jousta­vuu­dessa vaanii kuitenkin suden­kuop­pansa: työnte­ki­jöiden omat toiveet eivät aina ole terveel­lisiä, Toppinen-Tanner muistuttaa.
− Suosi­teltuja palau­tumis- ja lepoaikoja kannat­taisi noudattaa. Lyhyellä aikajän­teellä väsymystä ei aina itse tunne, mutta vuosien ja kymmenien vuosien kuluessa vuorotyön terveys­riskit kasvavat. Pitkän linjan vuoro­työ­läi­sillä on epide­mio­lo­gi­sissa tutki­muk­sissa havaittu muun muassa kohon­nutta rintasyöpäriskiä.

Hyytiä-Hallenberg myöntää, että joustavuus menee Espoon kriisi­päi­vys­tyk­sessä joskus terveys­suo­si­tusten edelle.
− Pyrki­myk­semme on kuitenkin aina katsoa, ettei iltavuoron jälkeen kenel­lekään tule heti aamuvuoroa ja että yövuoron jälkeen kaikki pitävät vähintään yhden ja mieluiten kaksi vapaapäivää.
Toppinen-Tanner suosit­telee vuoro­lis­tojen laati­joita tutus­tumaan Työter­veys­lai­toksen asian­tun­ti­joiden kehit­tämään ”Liiken­ne­va­lo­malliin”.  TTL:n asian­tun­tijat Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen esittävät liiken­ne­va­lo­mal­lissaan selkeät linjat työai­kojen kuormittavuustekijöille.
Mallista voi katsoa, menevätkö vuorot pitkällä aikavä­lillä jonkun kohdalla ”punai­selle” eli liian kuormittaviksi.
− Mallista voi helposti tarkastaa, miten eri pituiset työajat, eri vuoro­kau­de­nai­koina tehtävät työt, työstä alautu­misen kestot ja mahdol­li­suudet vapaa-ajan harjoit­ta­miseen vaikut­tavat terveyteen, Toppinen-Tanner sanoo.

Tapio Ollikainen

Suosi­tuksia vuorotyön suunnitteluun:

  • Säännöl­linen ja eteenpäin kiertävä järjes­telmä: aamu−ilta−yövuorot−vapaat.
  • Riittävä palau­tu­mi­saika. Työvuo­rojen välin oltava vähintään 11 tuntia.
  • Korkeintaan 8−10 tunnin työvuorot, ja korkeintaan viisi peräk­käistä työpäivää.
  • Kolmi­vuo­ro­työssä tulisi olla vähän peräk­käisiä yövuoroja.
  • Työjakson viimeisen yövuoron jälkeen tulisi olla vähintään kaksi vapaapäivää.
  • Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää kokoai­kai­sessa työssä ilman työnte­kijän toivetta.
  • Kerran viikossa tulisi olla vähintään 35 tuntia kestävä keskey­ty­mätön vapaa-aika. (Lähde: TTL)